Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,711 - 4,720 (kaikkiaan 6,904)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Jean S

    Eli tarvitaan siis vielä 1 a, jossa 120 vuotta mennään kolmen harvennuksen taktiikalla ja 1b, jossa puustoon ei kosketa mitenkään.

    Ei hiilinielujen laskennassa olekaan mitään tosiasiallista logiikkaa, se, että Kurki väittää Suomen olevan hiilipositiivinen, ilmeisesti ihan pitää paikkansa, kun huomioidaan sellaisia eriä, joita virallisessa laskennassa ei huomioida. Hiilinielujen ja -päästöjen laskenta on varmasti keinotekoista, ja ilman hiilitullijärjestelmää laskenta johtaa siihen, että kaikki toiminta siirtyy vihreästi halvemman kustannustason maihin, joissa sama toiminta on todennäköisesti ilmastolle haitallisempaa. Se, mitä nieluja ja päästöjä on päätetty laskea, on todennäköisesti tietoinen valinta, jonka taustalla on kaksi asiaa – eri tahojen edunvalvonta ja se, että joitakin nieluja ja päästöjä on ollut hankala laskea.

    Kurki

    Nostokoukku:   on kulunut melkoinen pönttö fossiilisia.

    Suomessa käytetyt fossiiliset polttoaineet lasketaan energiasektorille päästöksi, jonka suuruus on ollut viime vuosina noin. + 47 Mekv-tn/v.

    Maankäyttösektorilla lasketaan vain metsämaan, viljelysmaan, ruohikkoalueiden, kosteikoiden, rakennetun alueen ja puutuotteiden taseet eli nielut ja päästöt summataan.

    Nostokoukku

    Eli tälläkin foorumilla paljon hehkutettu metsien hiilinielujen saavutukset hankitaan muiden sektoreiden kustannuksella.

    Rukopiikki

    Mitä nuo poliitikot tekis ja iso joukko tutkijoita, jos ei olisi tätä hiilivouhotusta. Tästä on tullut uskonto jolla hallitaan kansaa ja josta osa taloudellisesti hyötyy.

    Puuki

    Kyllä se on niinpäin  että metsien hiilinieluja  ja -varastoja koetetaan saada kasvatettua peittämään muiden sektorien päästöjä (75 % päästöistä on muualta) .    Puun korjuun ja kuljetuksen päästöt  vie n. 16-17 % puun sitomasta hiilestä . Siitä on  olemassa tutkimustietokin.

    Hiilinieluja  tärkeämpää olisi vähentää  esim. muovilla saastuttaminen.   Käyttövedestäkin 80% lasketaan kuulemma puhdistamattomana vesistöihin.  Sillä puolella asioihin muutoksen saaminen olisi paljon tähdellisempää kuin pienen Suomen ”puuhiilipäästöjen” vähentäminen ja niiden siirtäminen muualle.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Timppa

    Kuusikkokysymyksestä sanoisin, että yli 100-vuotiaiden kuusikkojen puumäärä  ei lisäänny.  Kasvu on liki olematonta.  Juurikääpä vahingoittaa puita kiihtyvään tahtiin ja tuulet kaatavat näitä tyvilahoja keskeltä metsääkin.  Näin käy Keski-Suomessakin, missä tyvilahoa on vähän,  Luulisin, että Etelä-Suomen tyvilahoalueilla ilman kirjanpainajaakin kuusikon puumäärän lisääntyminen päättyy viimeistään 80 vuoden iässä.

    Yli 50-vuotiaiden kuusikkojen harvennus on hyvin riskialtista.  Järkevin ja vähiten riskialtis tapa on 2 harvennusta, joista viimeinen n 45-vuotiaana.  Sitten voi harkita kasvattaako 60-vuotiaiksi vai paljonko sitä vanhemmiksi.

    Laskentaohjelmat antavat yllättävän  vaihtelevia tuloksia ikääntyneiden metsien kasvulle.  Vertasin yhtä tapausta.  Esimerkiksi n 100-vuotiaille havupuille metsäyhtiön ohjelma  saattoi antaa jopa 50 % suurempia kasvuennusteita kuin metsäyhtiön.   Olko MHY osannut ihan oikeasti ottaa tuhoja huomioon vain oliko tarkotus motivoida ikääntyneiden metsien myyntiä?  On näemmä aika arpapeliä nuo ikääntyneiden metsien lakelmat.  Kerran metsäyhtiön metsäsuunnitelman päivityksessä ikääntyneen kuusikon kasvuarvio lisääntyi lähes 100 %.  Kun ihmettelin asiaa, en saanut mitään selvää vastausta.

    kaapo123

    Vanhat puut ei enää kovin ime hiiltä ilmasta ja kun puut lahoo,niin sitten hiiltä co2 luovutetaan takasi ilmaan

    Puuki

    Lahopuun määrän kasvu luetaan ilm. puuston kasvuun mukaan. Ennen ei niin tehty. Esim. siitä voi johtua erot kasvunlaskennassa.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    A.Jalkanen

    Jean S ei minulla ole tuohon antaa numeroita. Maaperän hiilet ovat epävarmat: kuinka paljon sinne varastoituu ja kuinka pitkäksi ajaksi? Karikesyöte notkahtaa eniten avohakkuuvaihtoehdossa ja toiseksi eniten alikasvosvaihtoehdossa. Lisäksi metsätuhoriskit. Avohakkuussa saadan lisää potkua kasvuun maanmuokkauksesta ja jalostuksesta. OMT-kuusikossa biomassaa kertyisi 120 vuoden kierrolla paljon mutta metsätuhoriskit olisivat suuret. Jos tehtäisiin Veli-Jussin reseptillä, kierron lopussa olisi vähän runkoja mutta tosi isoja.

    Hiilitaseen kannalta avohakkuun sisältävä vaihtoehto voi olla yhtä hyvä kuin pitempi kierto, mutta ennustaminen on vaikeaa.

    Nostokoukku

    Mikä on prosentti, jos kaikki puuhastelu lasketaan mukaan? Suunnittelu kulkemisineen (itsellä aikoinaan työmatka n. 80 km/pvä), ennakkoraivaus, hakkuu, lähikuljetus, kaukokuljetus, muokkaus, taimikasvatus, taimien kuljetus, istuttajan matkat, työn valvonnan matkat, taimikonhoidon suunnittelijan matkat, raivaus 2-3 kertaa, raivaajan matkat, työn valvonnan matkat, eh suunnittelu, lannoitteiden valmistus, kuljetus, lannoittaminen, ensiharvennus. Sellutehtaan päästöt, sellun kuljetus kaukomaille, sellun jalostaminen.

Esillä 10 vastausta, 4,711 - 4,720 (kaikkiaan 6,904)