› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,701 - 4,710 (kaikkiaan 6,904)
1 2 3 … 470 471 472 … 689 690 691

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 7.1.2023, 17:52

    Nostokoukku: oletettavasti näin. Niihin monimuotoisiin olosuhteisiin uhanalaiset eliömme ovat kehittyneet. Saa olla vapaasti eri mieltä, mutta jos lukee kirjan ”Suomalainen aarniometsä” niin saattaa mieli muuttua.

    Vitsi on siinä että kaikenlaista vaihtelua on enemmän luonnonmetsissä, ei siellä ole pelkästään metsäpaloalueita. Eri alueilla vallitsee erilaiset metsätuhojen esiintyvyydet. Ruotsissa Per Angelstam kehitti tähän kuuluisan ASIO-mallinsa, eli luokitteli metsäkuviot maisematasolla: palavat usein, joskus, harvoin tai ei juuri koskaan. Paloja täydentävät muut isot tuhot kuten hyönteiset ja myrskyt.

    A.Jalkanen 7.1.2023, 18:34

    Landscape-variability of the carbon balance across managed boreal forests

    Hesarin lukija Aki Ikonen tiivistää. Tässä havaintoja Ruotsin tutkimuksesta:

    1. Merkittävä syy Ruotsin Peichl et al tutkimuksen jaksottaisen kasvatuksen metsien siirtymisestä hiilen päästö lähteestä hiilinieluksi oli aluskasvikerroksen nopea muodostuminen, jonka tuottavuus oli yhtä suuri kuin puukerroksen kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Jos aluskasvillisuus ei vaurioidu merkittävästi, päätehakkuu alueesta voi muodostua hiilineulu 5-10 vuodessa.

    2. Vanhat metsät ovat aktiivinen hiilinielu ja metsien lahopuu ei ole millään tavalla merkittävä päästölähde. Aktiivinen jatkuva hiilinielu vanhemmissa metsiköissä yhdistettynä suhteellisen pieneen puuston luonnollisten häiriöiden riskiin viittaa siihen, että pidemmät kiertojaksot ~100–120  vuotta jaksottaisessa kasvatuksessa olisi hyödyllistä hiilinielun ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta.

    3. Tutkimustulokset osoittavat että tarvitaan 18 vuoden jakso, ennen kuin alkuvuosien kumulatiivinen netto hiilipäästö kompensoituu seuraavien vuosien hiilen sitoutumisella.

    AJ. Toisin sanoen kiertoaikojen pidentäminen niin että avonaisia vaiheita olisi harvemmin lisäisi mahdollisesti hiilen varastoitumista metsiin, esimerkiksi jos koivukierron jälkeen jatkettaisiin heti alikasvoksena syntyneistä kuusista seuraavaan kiertoon. Hiilitaselaskennassa pitää vain muistaa myös se kasvun lisäys, joka saadaan aikaan viljelemällä uudistamalla. Maaperän hiili säilyy paremmin jatkuvassa kasvatuksessa jossa avonaista vaihetta ei ole, mutta kokonaishiilitase jää helposti heikommaksi paitsi turvemailla voi olla tapauskohtaisesti myös parempi.

    Nostokoukku 7.1.2023, 18:40

    A.J. Olen kanssasi samaa mieltä. Minulla on ko. kirja, sitä olen moneen kertaan lukenut.

    A.Jalkanen 7.1.2023, 18:42

    no hyvä että edes joku joskus

    Jean S 8.1.2023, 00:06

    Voisiko Anneli vielä tarkentaa.

    Jos oletetaan, että vaihtoehdossa 1 kasvatetaan kuusikkoa 120 vuoden ikään saakka OMT-pohjalla ja vaihtoehdossa 2 kasvatetaan samassa paikassa kaksi 60 vuoden pituista kiertoa, niin kummassa vaihtoehdossa nettonielu on suurempi, kuinka paljon ja miksi?

    Lisäksi olisin kiinnostunut vaihtoehdosta 2 b, joka alkaa luontaisesti syntyvällä rauduskoivikolla ja etenee alikasvoskuusikon hyödyntämiseen.

    Puuki 8.1.2023, 08:25

    Minkä verran mennee lahopuuta hiilen kiertoon maaperään ja mikä osa  haihtuu, jos lahopuu ei ole mitenkään merkittävä co2-lähde?    Kun esim. 80 vuotiaassa hoitamattomassa kuusikossa luonnonpoistuma (lahopuuta) on koko puutosta n. 46 %.  Kiertoajan loppuun mennessä lahopuusta suurin osa kuitenkin on haihtunut ilmaan ja vain osa hiilestä mennyt maaperään.

    Aluskasvillisuus sitoo paljon hiiltä. kun mm. vesakko saattaa kasvaa 4 x nopeammin kuin viljelty puusto ja muu rehevöityvä kasvillisuuskin sitoo hiiltä melko heti muokkauksen jälkeen.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Tomperi 8.1.2023, 10:05

    Kyllä lahopuu voi säilyä maaperässä kymmenistä vuosista vuosisatoihin.

    Luin lehdestä.

    Arabimaiden tuottaman öljyn käytön päästöjä ei lasketa Arabimaiden päästöiksi vaan siellä maissa missä se öljy  käytetään.

    Laketaanko hakatun puun päästöt Suomessa ja muualla maailmassa samalla tavoin?

    Nostokoukku 8.1.2023, 10:34

    Tomperi. Ei varmasti lasketa. Lisäksi kun tehdään avohakkuu, siitä hetkestä kun suunnittelija käy nauhoittamassa leimikon ja siihen, kun sellupaali on kiinalaisen riisikupin vieressä lautasliinana on kulunut melkoinen pönttö fossiilisia. Ennenkuin ko. aukko on taas ensiharvennusvaiheessa, fossiilisten pönttö on taas huomattavasti isompi. Eikö kaikki tämä pitäisi laskea mukaan päästöjä ja nieluja laskettaessa ? Kokonaisuus ratkaisee.

    Tomperi 8.1.2023, 10:37

    Nostokoukku, tämä hiilinielu laskenta kuten  A.J. sitä hehkutta on täyttä höpöhöpöä…. totuutta odotellessa…

     

     

    Puuki 8.1.2023, 10:51

    Väärinhän ne puutuotteiden  päästöt lasketaan, kun ei lasketa kuin öljyn päästöt käyttäjämaan päästöiksi.    Lisäksi unohtuu laskea uuden, yleensä paremmin kasvavan puuston sitomaa hiiltä.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Harventamattoman metsän lahopuut ei säily vuosikymmeniä. Suurin osa niistä on jo lahonnut 80 vuodessa.

     

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

Esillä 10 vastausta, 4,701 - 4,710 (kaikkiaan 6,904)
1 2 3 … 470 471 472 … 689 690 691