› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,691 - 4,700 (kaikkiaan 6,904)
1 2 3 … 469 470 471 … 689 690 691

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Scientist 6.1.2023, 21:43

    Nämä asiat josta täällä väitellään löytyy kyllä oppikirjoistakin. Harvennuksilla saadaan aikaan enemmän tukkipuuta kiertoaikana, kokonaiskasvussa ei juurikaan eroa.

    Tomperilla näytt olevan vankat asenteet, mutta vähemmän tietoa. Jopa pilkun paikka hukassa.

    Timppa 6.1.2023, 23:24

    Sanoo Wikipedia:

    Metsätaloudessa kliimaksi eli päätemetsävaihe on metsän kehityksen ja kasvun kypsä vaihe, sen lopputila. Puuston nettokasvu on tällöin hyvin vähäistä. Sen sijaan metsäluonnon biodiversiteetti eli sen monimuotoisuus on hyvin suurta. Metsässä on erilaisia biotooppeja eli elinympäristöjä sekä monia eläin- ja kasvilajeja. Lahopuuta on runsaasti ylläpitämässä monimuotoisuutta ja puuston valtalaji Suomessa on joko mänty tai kuusi kasvupaikasta riippuen, Keski-Euroopassa usein myös pyökki.

    Metsän kliimaksi-vaihe on enemmänkin teoreettinen kuin todellinen kasvillisuuden vakaa tasapainotila, sillä metsän kehittymiseen liittyy paljon sattumanvaraisuutta. Ennustettavuutta vaikeuttavat myrskyt, metsäpalot, lumituhot, tulivuorenpurkaukset, meteoriitit, maanvyöryt, hyönteistuhot ja tautituhot, koska ei tiedetä milloin, minne, miten ja kuinka usein ne vaikuttavat. Näillä luontaisilla häiriötiloilla on kuitenkin oleellinen merkitys metsäekosysteemin uudistumisessa.

    Kliimaksi-nimityksen käytöstä on alettu luopua, kun on opittu ymmärtämään, että metsälle on tyypillisempää jatkuva muutos kuin vakaa tasapainotila.

     

    Timppa 6.1.2023, 23:28

    Sitä muutostahan mekin ylläpidämme hakkaamalla metsiä.

    A.Jalkanen 6.1.2023, 23:42

    Kirjoitin Puuki kiertoajan mittaisen ajan kasvusta enkä kliimakseista. Niiden saavuttaminen vaatii vanhaa metsää, joten ei sadan vuoden metsäntutkimus sellaisiin seurantoihin vielä pysty. Tosin voi käydä mittaamassa suojelualueilla vanhoja metsiköitä ja katsoa mitä on jäljellä. Vaikka Timpan suosikissa Pyhä-Häkissä.

    Timppa 7.1.2023, 10:19

    Naapurissa on 111 vuoden koeala luontaisesti kehittyneestä metsästä (nyt suojelualue)  ja vieressä meidän metsässä verrokki.  Molemmat mäntymetsät ovat syntyneet samasta metsäpalosta.  Olen joskus lähettänyt kuviakin.

    Käsittelemättömässä metsässä on lukumääräisesti enemmän puita.  Koivut ovat lähes kaikki kuolleet ja suuri osa maatunutkin.  Aikanaan tulee olemaan puhdas männikkö, josta aina joskus joku puu kuolee.   Uutta taimikkoa ei ole syntynyt.

    Rajan meidän puoli on harvennettu 2-3 kertaa.   Männyt ovat järeämpiä kuin rajan takana.   Niitä on luonnollisestikin harvemmassa.   Koivut on hakattu harvennuksissa.   Uutta taimikkoa alkaa syntyä uudistushakkuun jälkeen.

    Epätieteellinen arvio on, että kummallakin puolen puuta on saman verran.  Meidän puolen hakkuut mukaan lukien väittäisin, että tässä tapauksessa harvennetun metsän kokonaiskasvu on ollut suurempi.

    mehtäukko 7.1.2023, 10:26

    Tomperi Metsä-aloituksessaan:…”Esimerkksi se, että keskustelujen pohjalta mulle on tullut selväksi se, että tärkeintä on tuottaa puuta paljon, tuotantokustannuksilla ei ole merkitystä…” -kuvastaa edelliseen nähden kummallisuuksia.

    Jos yleensä mo:lla on ajatus elättää mahaansa metsätaloudella, eikö sen eteen pidä tehdäkin jotain? Ja kun tehdään,kokonaiskasvu on suurempi laadukkaampaa puuta lyhyemmällä kierrolla.

    Tomperi 7.1.2023, 14:22

    Joensuun Yliopisto, näin lehdessä uutisoitiin, lähti Neuvostoliittoon katsomaan minkälaisia koskemattomat männiköt ovat. Oletus oli että sieltä saattaa löytyä tasaikäisiä vanhoja männikötä, mitään sellaista ei löytynyt, männiköt olivat hyvin eri ikäisiä ja samanikäisiä metsiä ei löytynyt. Lienee heillä ollut ikäkaira mukana?

     

    Wikipedia ei ole täysin luotettava, olihan keväällä yo kokeissa mallivastaus joka oli virheellinen, kysymys koski kliimaksi vaiheen metsää

    A.Jalkanen 7.1.2023, 14:27

    Tasaikäinen männikkö voi syntyä niin että metsää kohtaa iso häiriö, jonka jälkeen taimia syntyy paljon yhtä aikaa. Näiden häiriöiden toistuvuus ja pinta-alat eivät kuitenkaan ole meidän ilmastossa yhtä yleisiä kuin avohakkuut joita me teemme talousmetsissä. Metsät saavat siis luonnontilassa varttua vanhemmiksi ja niiden kaikenlainen vaihtelevuus on suurempaa.

    Nostokoukku 7.1.2023, 16:06

    ”Kaikenlainen vaihtelevuus on suurempaa”  Siis monimuotoisuuskin on suurempaa, niinkö ?

    Timppa 7.1.2023, 16:50

     Metsät saavat siis luonnontilassa varttua vanhemmiksi ja niiden kaikenlainen vaihtelevuus on suurempaa.

    Tästä olen Anneli kyllä eri mieltä.  Esimerkiksi se meidän metsäpaloalue on aika monotoonista.  Täältä olisivat ne joensuulaiset löytämeet runsaasti tasaikäistä männikköä, jonka vaihtelu johtuu vain eri vaiheissa tehdyistä hakkuista.

Esillä 10 vastausta, 4,691 - 4,700 (kaikkiaan 6,904)
1 2 3 … 469 470 471 … 689 690 691