Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 6,919)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Timppa

    Muutama vuosi sitten katseltiin erään rämeen umpeen kasvaneita ojia.  Ne oli tehty vanhaan tyyliin.  Siis suoraan viereiseen järveen.  Todettiin, ettei haluta olla pilaamassa sitä.  Eiväthän mitkään lietekuopat olisi auttaneet.  Päätettiin jättää ojat kunnostamatta ja antaa rämeen kasvaa sen minkä kasvaa.

    Meilläkin on pienehköjä soita, jotka on joskus ojitettu, mutta niiden ojat päättyvät paljon ennen mitään puroa, joten niitä voi tarvittaessa kunnostaakin.

    Puuki

    Ne kunnostusojat joista kerroin , on tehty soistumisen estämiseksi turve- ja kangasmaille eivätkä ole varsinaisesti suo-ojituksia.   150 – 50 metriä ennen vesistöjä ojat loppuu. Pari ”saostusallasta” on n. 100 m pitkiä ojanpätkiä ennen kuin oja päättyy.  Laskua ei enää juuri ole tasaisissa maaston kohdissa.  Mm. Valuma-alueen koosta, maalajista , maaston kaltevuudesta, ojan koosta ja ojitusajankohdastakin riippuu paljolti miten se kiintoaineiden ja ravinteiden sitominen onnistuu.

    sitolkka

    Turvetuotannossa ympäristölupaehdot ovat nykyään tiukat ja tarkkailu myös jatkuvaa. Päästöt on saatu pieniksi. Metsäojituksissa vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut, vaan ne likaavat entiseen malliin vesistöjä. Ja useinhan kun ojat perataan niin päästöt ovat vielä suuremmat kuin ensimmäisellä ojituskerralla.

    MaalaisSeppo

    Suomen hiilitase ongelman ratkaisusta on suuri osa lykätty vaivihkaa metsänomistajille. Metsiemme hiilinieluhan oli 1960- luvulla suunnilleen 0. Siitä se on noussut pääosin metsänomistajien toimin nykytasolle (31 miljt).

    Metsänomistajien hyveestä on vähitellen muodostumassa pakko. Vähitellen on syntynyt ajatus, että metsänomistajien pitäisi jatkaa samaan malliin (ilmaiseksi kiinteistöverolla höystettynä) tai oikeastaan lisätä hiilinieluja, jotta muu porukka voi porskuttaa entiseen malliin.

    Metsänomistajien pitäisi enemmän pitää esillä sitä, että me olemme jo olleet ja tulemme olemaankin hiilitalkoissa edelleen mukana, mutta edellytämme myös muiden lisäävän panoksiaan merkittävästi. Lisäksi olisi hyvä todeta, että talkoissa pysytään, jos tämä kuran kylväminen metsäsektorin niskaan loppuu (vrt Kaurismäki viime Suomen Kuvalehti).

    A.Jalkanen

    Kaurismäen tempaus uutisoitiin laajasti läpi mediakentän – sikäli onnistunut veto.

    Laskelmani syntyvän turpeen määrästä on kohtalaisen epätarkka. 🙂 Suotutkijoilta saisi paremman arvion, joka sisältäisi nostetun polttoturpeen tiheyden (kg/m3) ja suon pinnalla kasvavan uuden turpeen tiheyden vertailun. Joka tapauksessa saldo menee vain huonompaan suuntaan, jos tuo ero huomioidaan. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten arvio ”turvetta kasvaa kaksi kertaa niin paljon kuin sitä käytetään” on laskettu.

    sitolkka

    No mikäs se otetaan lähtökohdaksi siinä turpeen määrän laskemisessa. Jääkauden jälkeen turvetta ei ollut ollenkaan ja erään satu-ukon syntymän aikoihinkin huomattavasti vähemmän kuin nykyään. Jossain vaiheessahan peloteltiin, että lähes koko maa muuttuu ajan myötä soistumisen kautta suoksi.

    Visakallo

    Miksi Suomessa vaaditaan turpeennoston lopettamista, mutta ei niissä muissa maissa, missä sitä merkittävämmin nostetaan ja käytetään? On ilmeisesti tahoja, jotka haluavat tuoda turvetta Suomeen.

    Rane2

    Tuolla jotain suon kasvusta ja käytöstä.

    https://docplayer.fi/24871284-Soiden-hiilivarastojen-kehitys.html

    Tolopainen

    Jos pitäisi valita joko rajoitetaan metsien hakkuuta  tai turpeen polttoa, kannattaa rajoittaa turpeenpolttoa. Suot ovat todellinen pysyvä hiilivarasto. Suomessa soihin on varastoitunut kymmenen kertaa enemmän hiiltä kuin metsiin. Suot ovat todellen hiilinielu, niissä hiili on säilynyt jo 10000v eli ne poistavat hiiltä pysyvästi ilmakehästä. Saharasta pitäis muodostaa suoalue johtamalla sinne merivettä, tuollaisella Euroopan kokoisella suoalueella olisi jotain todellista merkitystäkin.

    A.Jalkanen

    Hyvä Tolopainen! Saharaan johdettavasta vedestä tosin pitää saada ensin suolat pois, muuten ei kasvit kasva.

    Turpeen kasvunopeudesta saa jotain tolkkua kun ajattelee että meidän paksuimmat kerrostumat ovat korkeintaan noin 10 000 vuotta vanhoja eli aika viimeisimmästä jääkaudesta. Jos tuossa ajassa syntyy vaikka 10 metriä turvetta niin kasvunopeus olisi ollut 1 millimetri vuodessa. Kasvunopeus vaihtelee paljon vuosien välillä.

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 6,919)