Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,661 - 4,670 (kaikkiaan 6,904)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen

    Jokos mää tään jaoin, en muista. Hyvä blogi.

    ”Hoitamattomuuden seuraukset alkaisivat näkyä alentuneena kasvuna ja puuston hiilivarastoa uhkaavien tuhojen yleistymisenä.

    Metsänhoidolla ja puunkorjuulla on ekologisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia ja kulttuurisia syitä ja seurauksia. Yhdeksi metsien käsittelyn syyksi on ymmärrettävä, että se on kustannustehokas keino pitää puuston luonnonpoistuma jotakuinkin hallinnassa, siis hillitä 2,5 miljardin kuutiometrin hiilivarastomme säilymistä uhkaavia riskejä. Kansallisesta näkökulmasta puun laajamittaisena jatkuvan käytön ja samalla tuhoriskeiltä suojautumisen ilmastopoliittinen hinta on, että puuston hiilivaraston koko kasvaa hitaammin kuin vähäisemmällä puunkäytöllä tapahtuisi.”

    https://www.luke.fi/fi/blogit/hiilinielunhallinnasta-varastonhallintaan

    Reima Muristo

    ”Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä edusta Luonnonvarakeskuksen virallista kantaa.”

    Niinpä niin, tärkein tieto jäi jakamatta.

    käpysonni

    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    ”Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä edusta Luonnonvarakeskuksen virallista kantaa.”

    Niinpä niin, tärkein tieto jäi jakamatta.

    </div>
    <div class=”comment__content__footer”>Ilmoita asiaton viesti</div>
    <div>Ei Lukella ole mitään virallista kanta oikeastaan mihinkään yksittäiseen asiaan,  kun Luke ei ole poliittinen tai kaupallinen taho. Se on tutkimuslaitos, jonka yksittäiset tutkijat tekevät omia tutkumuksia ja julkaisevat niitä, ja toki heillä on  oikeus omiin mielipiteisiinsä, jotka  usein heijastelevat heidän tutkimuksistaan tehtyjä johtopäätöksiä.</div>
    <div></div>
    <div>Tosin tässä on tullut huomattua että poliittinen paine Lukea kohtaan on viime vuosina koventunut, kun eri tahot tuntuvat odottavan Lukelta tutkimuksia jotka vahvistaisivat juuri kunkin tahon  omia näkemyksiä asioista.</div>
    <div>Esimerkiksi kun Luke julkaisee tutkimuksen, joka ei tue jonkin ympäristöjärjestön tai puolueen agendaa ja näkemyksiä, kohtaa Luke kovaa arvostelua, ja toisinaan tulee kritiikkiä myös metsäteollisuuden tai metsänomistajien taholta, jos Luken tutkimustulokset tai laskelmat eivät miellytä.</div>

    Kurki

    Ja lahopuuta vaaditaan metsiin enemmän, joka kasvattaa luonnon poistumaa.

    Suojelualueiden lonnonpoistuma tietenkin kasvaa koko ajan.

     

    Kurki

    kun Luke ei ole poliittinen tai kaupallinen taho.

    Se kyllä saattaa olla jonkun mielestä kepuli.

    A.Jalkanen

    Eipäs nyt innostuta liikaa. Kyllä Lukesta tulee kannanottoja tieteestä, kun tilataan, esimerkiksi äskettäin tuli selvitys metsien kasvun hiipumisen syistä. Ministeriöt tilaavat lausuntoja; itsekin olen ollut tekemässä lausuntoa kosteikoiden päästöistä joskus yli kymmenen vuotta sitten. Lisäksi Luke antaa lausuntoja lakiehdotuksiin. Sitä en tiedä miksi luonnonsuojelulain valmistelussa vaikutusarviota ei tilattu Lukesta. Olisi vältytty tältä kummalliselta episodilta, jossa MMM:n virkamies tekee hätälaskelmia ja tutkija suuttuu niistä.

    Vaikka maaperän hiili tulee puiden kasvusta, jotkut tykkäävät osaoptimoida ja moittivat maaperän hiilipäästöjä, siis että metsänhoito lisäisi niitä. Tuoreimmat tutkimustulokset eivät tue tätä arviota. Hoitamattomuus lisää metsätuhoja, jotka alentavat puiden kasvua ja näin ollen pitkällä aikavälillä myös alentavat maaperän hiilivaroja.

    Kertauksen vuoksi muutama artikkeli

    1. Metsälehden Metsäuutiset: ruotsalaistutkimus-metsa-hakkuusta-hiilinieluksi-vuosikymmenessa

    Tietomme viittaavat siihen, että tutkittu boreaalinen maisema tavanomaisessa kiertometsätaloudessa tarjosi lähes jatkuvan nielun ilmakehän CO2:lle. Huolimatta avohakkuista johtuvista ohimenevistä paikallisista C-lähteistä, yksittäisen metsikön tasolla korjuun jälkeen esiintyvä alkuvaiheen netto-C-häviö korvautuu hyvin naapurimaiden vanhempien metsien huomattavan C:n otolla maisemamittakaavassa.

    Our data suggest that the studied boreal landscape under conventional rotation-forestry provided a quasi-continuous sink for atmospheric CO2. Despite the presence of transient local C sources due to clear-cutting, the initial period of net C loss occurring at the individual stand level following harvest is well overruled by the substantial C uptake by the neighboring older stands at the landscape scale.

    Landscape-variability of the carbon balance across managed boreal forests

    2. Samaa sanomaa kertoo myös tuore suomalaistutkimus, jossa on jopa 21 vuoden seuranta: mitä enemmän metsä kasvaa, sitä enemmän hiiltä kertyy myös maaperään. Luke uutiset: kangasmetsien-kivennaismaahan-kertyy-hiilta-puuston-varttuessa

    Soil carbon stock changes over 21 years in intensively monitored boreal forest stands in Finland

    3. Nämä havainnot tukevat äskettäin tehtyä synteesiraporttia, joka perustuu Ruotsin, Suomen, Kanadan ja Venäjän NFI-tietoihin. Siinä todettiin, että C:n sitoutumista tapahtuu sekä maaperässä että biomassassa enemmän aktiivisesti hoidetuissa metsissä verrattuna boreaalisten metsien vähäintensiivisiin ja hoitamattomiin metsiin.

    These findings support a recent synthesis report based on NFI data from Sweden, Finland, Canada, and Russia, which concluded that C sequestration occurs in both soil and biomass at higher rates in actively managed forests compared with low-intensive and unmanaged forests in the boreal region (Högberg et al., 2021).

    Högberg, P. ym. 2021. Sustainable boreal forest management—Challenges and opportunities for climate change mitigation. Report from an insight process conducted by a team appointed by the International Boreal Forest Research Association (IBFRA). Swedish Forest Agency Report No. 11.

    ***
    Keltanokille tiedoksi! Google Scholar löytää tiedejulkaisut verkosta. Osa on maksumuurin takana, ilmaisiin pääsee suoraan käsiksi. Google Kääntäjä kääntää, mutta voi muuttaa kääntäessään merkityksiä päinvastaisiksi joten sen kanssa pitää olla varovainen.

    Tomperi

    Tuo oli minulle uutta:”Vaikka maaperän hiili tulee puiden kasvusta”.  Epäilen kyllä että tuossa on virhe.

    A.Jalkanen

    Tomperi trollaa jokaisessa ketjussa näemmä.

    reservuaari-indeksi

    Niinkö se Tompperi tekee! Hän lieneekin ensimmäinen sitä laatua tällä voorumilla!

    ♥ Kerttu

    Scientist

    Lukella kuten muillakin julkisilla laitoksilla on oma kanta johonkin asiaan, jos sitä virallisesti pyydetään. Silloin menee pääjohtajan kautta. Muuten kannat ovat lähinnä tutkijan tuloksia ja joskus mielipiteitä. Poliittisia paineita on moniin suuntiin.

Esillä 10 vastausta, 4,661 - 4,670 (kaikkiaan 6,904)