› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,641 - 4,650 (kaikkiaan 6,904)
1 2 3 … 464 465 466 … 689 690 691

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Timppa 2.1.2023, 10:29

    Kolmas yritys:

     

    Koko hiilinielukeskustelussa unohtuu koko ajan oleellinen. Siis se, että metsä on ihmeellinen tuotantolaitos, joka auringon ilmaisenergialla tekee ilmaisista sadevedestä ja ilman hiilidioksidista arvokasta raaka-ainetta, jolla voidaan korvata myös sekä fossiilisista materiaaleista valmistettavia tuotteita että varastoida energiaa käytettäväksi silloin kun sitä tarvitaan. Myös se millaisia kytkentöjä metsätaloudella on esimerkiksi syrjäseutujen asumismahdollisuuksiin.

    Huomio pitäisi kiinnittää metsän kasvatukseen. Ei kasvun taannuttamiseen. Jatkuvan kasvatuksen kehuminen ja avohakkuiden syyllistäminen on eräs hyvin näkyvä ja luultavasti vaikuttava tapa taannuttaa Suomen metsien kasvua. Aina jaksetaan kaivaa esiin kuva jostain juuri tehdystä hakkuuaukosta. Ei koskaan taimikosta. Entisessä aukossa kasvavasta kunnon metsästä puhumattakaan. Ymmärtämättömät metsänomistajat luulevat tekevänsä jonkun ympäristöteon, kun jättävät metsänsä hakkaamatta, mikä johtaa todellisuudessa hiilinielujen pienenemiseen metsän kasvun taantuessa. Samalla menetetään tärkeitä metsätalouden työpaikkoja, joita ei pystytä millään korvaamaan.

    Nykyinen suomalainen metsäkeskustelu on jo johtanut erittäin huolestuttaviin näkymiin tulevaisuuden metsänkasvusta ja siinä sivussa hiilinieluista. Taimikoiden istuttaminen ja perkaukset ovat huolestuttavasti vähentyneet. Ruotsissa on toisin. Siellä huolehditaan uuden metsän synnystä todella paljon paremmin, vaikkei Valtio tuo siellä tätä toisin kuin Suomessa. Kuvaavaa Suomen metsäkeskustelulle on erään taimitarhan johtajan huokaus, että kehtaako enää mainostaakaan, että heidän taimet kasvavat hyvin. Ja niin ne todella tekevät.

    Mitä siis ennen kaikkea toivon on, että myös näitä hiilinielu- ja metsäasioita käsiteltäisiin tosiasioihin perustuen ja syvällisesti kaikki vaikutukset esille tuoden. Nimittäin myös sosiaaliset ja taloudelliset seikat.

    A.Jalkanen 2.1.2023, 10:49

    Tuo on hyvä, Timppa! Kestävä kehityskin mainittu.

    Timppa 2.1.2023, 11:07

    Tämä kelpasi Annelin lisäksi Hesarillekin!!!

    A.Jalkanen 4.1.2023, 10:49

    Puun korjuusta keskustelua Hesarissa, mutta tämä kommentti liittyy enemmän hiilinieluihin. Tässä Vessin resepti miten hiilipumppu saadaan käyntiin ja pysymään käynnissä.

    Resepti soveltuu ainakin Etelä-Suomeen reheville maille. Itse kasvattaisin hieman tiheämpää loppupuustoa, eli enemmän runkoja, mutta itse periaate eli latvuksen vaaliminen loppuun saakka on tärkeä. Kun latvuksesta on huolehdittu, puuston kasvu ei hiivu. Silloin päätehakkuun ajoituksessa on laaja skaala sen mukaan milloin puun hintataso on hyvä.

    Lukijoiden kuvien kuusikon harvennuskuvan keskustelussa on tehty kuusikon ensiharvennus noin 20 vuoden iässä. Visakallo mainitsee loppupuustoksi 600 runkoa kuusella. Jos mennään kahden harvennuksen taktiikalla, alkupuusto voisi olla esim. 1600 josta kahdessa harvennuksessa poistuisi 500 – 600 + 500.

    (Kirjoitusvirheet lainauksessa korjattu.)

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009298980.html

    ”Vasta kun metsä on noin 40 vuoden ikäinen, voidaan suorittaa ensimmäinen merkittävä harvennushakkuu.”

    Jos koivun taimia on istutettu 1200 kpl/ha (norm 1800) suuriin mättäisiin, jotka suojavat tainta heinältä ja vesakoitumiselta ensimmäiset 5 vuotta, ensiharvennus voidaan tehdä metsänhoidollisena toimena jo 11 – 13 vuotiaana tiheyteen 600- 650 latvusten hyvän koon säilyttämiseksi, jotka ylläpitävät keskeytyksetöntä nopeaa kasvua.

    Tämän jälkeen väljennys voidaan ja tulee tehdä 5-8 vuoden sisällä (eli jo alle 20 v) harvuuteen 300 – 350 kpl/ha, jolloin rungon kasvu onkin suurimmaksi osaksi jo tukkia. Kuusella kuvattu prosessi on vain muutaman vuoden hitaampi. Koivulla tämä tiheys on lahoamisriskin jälkeen viimeinen, mutta havupuilla voidaan puiden järeytyessä ja latvuskerroksen kasvaessa ”täyteen” harventaa n. 10 v perästä vielä harvuuteen 200 r/ha, jolla tiheydellä puita voidaan kasvattaa hyvällä kasvulla ja olemattomilla kuluilla vuosikymmeniä kalliimpaa tukkia.

    Näin hiiltä kertyy metsään, metsä toimii hyvänä pankkina, ja kallis uudistamisvaihe lykkääntyy jopa vuosikymmenten päähän. Koko prosessin edellytys on olla harvennuksissa koko ajan ajoissa, että latvukset eivät ylitiheyden takia supistu ja kasvu ei hyydy.

    Kirjoittaja on oikeassa suurten koneiden sopimattomuudesta nuoreen metsään. Suuren tilan vuokse ne myös rikkovat teloillaan ja tiivistävät useimmiten jäätymätöntä maata. Näin juuristo ja kasvulle ja puiden terveydelle tärkeä maanalainen elämä vaurioituu.

    Nykyään olisi olemassa telaratkaisuja pintapaineen pienentämiseksi, mutta pienen kustannuslisän takia yhtiöt eivät halua niitä käyttää, kun kukaan tai mikään ei velvoita. Uutta säännöstöä tarvitaan. Maa- ja metsäystävällinen korjuu maksaa vain ykköseuroja enemmän/m3, jolla isossa kuvassa ei ole mitään merkitystä, mutta poistaa yhä pahenevan ongelman.”

    Puuki 4.1.2023, 12:11

    Ra-koivun taimien istutustiehys on norm. kyllä 1600 kpl/ha.   Siitä voi hyvin ottaa pois sen 300-400 kpl/ha järeytymisen nopeuttamiseksi heti alkuun.

    Jean S 4.1.2023, 13:21

    Suurin ongelma koko hiilikeskustelussa on se, että käytetään käännöslainasanaa hiilinielu. Se vie mielikuvat suomen kielessä väärään suuntaan; ainakin minulle nielu tuo mieleen jonkinlaisen loppusijoituspaikan eli sekoittuu hiilivarastoon. Tässä hiilipuheen kielikuvassa nielulla kuitenkin tarkoitetaan jonkinlaista torvea, josta matka jatkuu ja jonka koosta tai tavaran virtausnopeudesta ollaan kiinnostuneita. Kun puhutaan hiilinielujen suuruudesta, puhutaan siis ”hiilennielemän suuruudesta” tai ”hiilennielentänopeudesta”, ei hiilivaraston suuruudesta. Metsämme siis ovat sekä hiilinielu että hiilivarasto, ja suojellut metsät ovat tietysti loppuvaiheessa enemmänkin varasto kuin nielu.

    Tässä ei tietysti koeta mitään ongelmaa. https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Ilmastotyo/Metsat/Keskeiset_kasitteet(60013)  Jos otamme tuosta alusta, niin kirjoittaja kertoo hiukan tiivistäen, että ”nielu on – – prosessi”. Kutsutko sinäkin nieluasi prosessiksi, kun syöt aamupalaa?

     

    Puuki 4.1.2023, 14:01

    Syönti on prosessi jossa ravinto (ruoka) pilkotaan yhä pienemmiksi osiksi ensin hampailla , sitten syljen avulla suussa, niellään ruokatorvea pitkin vatsalaukkuun ja siellä hajoaa happojen,  ja entsyymien vaikutuksesta suolistoa pitkin matkaten peräpäätä kohti hyvien bakteerien toimiessa apuna hajotusprosessissa.

    Metsässä vastaavasti CO2:a prosessoituu fotosynteesin avulla . Happea vapautuu, Co2 hajoaa hiileksi ja muiksi yhdisteiksi (sokereiksi)  veden ja auringon valon energian myötävaikutuksella.  Hiilidioksidi kertyy ja muuttuu hiilivarastoksi (osa) ikäänkuin ruoaka ruokatorven kautta ihmisellä hajoaa energian alkulähdeaineiksi mahassa muuttuen esim. lihasten käyttövoimaksi ja lihasten , luuston , rustojen jne rakennusaineeksi.       Voiko tuota enää juuri yksinkertaisemmin sanoa. Hiilinielu-mysteeri lienee on selvitetty.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    mehtäukko 4.1.2023, 14:23

    ”…telaratkaisuja pintapaineen pienentämiseksi, mutta pienen kustannuslisän takia yhtiöt eivät halua niitä käyttää, kun…” Tuo ei ole kohdillaan.

    Yrittäjät hankkivat niitä työllisyyden ja elannon takaamiseksi, jolloin leimikko voidaan korjata kerta käynnillä ja tuottavasti.

    Lehtitiedon (MT) mukaan Ruotsin  Svartbergetin tutkimusasemalla on todistettu: ”Havumetsä muuttuu hiilinieluksi 10 vuotta avohakkuun jälkeen”.

    Siinäpä on taas vastarannan kiiskeille kähinän aihetta kumota tutkimustulos!

    A.Jalkanen 5.1.2023, 10:04

    Keskustelu jatkuu tänäkin vuonna ja valtakunnassa on vielä ihmisiä jotka eivät hahmota mikä on hiilinielu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009302977.html

    Tomperi 5.1.2023, 10:10

    Olen yksi niistä.

    Ja olen huolestunut, jos Saksa menettelisi samalla tavoin kuin Suomi hiilinielun parantamiseksi, se olisi suuri katastrofi Suomen metsätaloudelle.  Siitä olen huolissani.

Esillä 10 vastausta, 4,641 - 4,650 (kaikkiaan 6,904)
1 2 3 … 464 465 466 … 689 690 691