Em. ruotsalaisesta linkistä EU:n ministerineuvoston päätöksiä Google Kääntäjällä.

Käännös

Neuvoston kanta LULUCF:stä

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) sisältää maan, puiden, kasvien, biomassan ja puun käytön. LULUCF-sektorin päästöt ja poistumat on otettu huomioon laskettaessa EU:n yleistä tavoitetta vuodelle 2030.

Yhteisymmärryksessään neuvosto tukee komission perusehdotusta EU:n yleistavoitteeksi 310 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia nettoabsorptiona LULUCF-sektorilla vuonna 2030. Neuvosto uskoo, että 310 miljoonaa tonnia merkitsee noin 15 prosentin lisäystä absorboinnissa verrattuna LULUCF-sektorin nykyiseen tilanteeseen. Neuvosto päätti myös säilyttää komission ehdotuksen mukaisen tavoitejaon jäsenmaiden kesken, mikä tarkoittaa Ruotsille noin 47 Mt hiilidioksidiekvivalenttia.

Neuvostossa saavutettu sopimus muuttaa kuitenkin kansallisten tavoitteiden muotoilua eli absoluuttisista luvuista siirryttiin nykyisen tason nousuun. Ruotsin tavoitteena on siis kasvattaa hiilinieluaan 4 miljoonalla tonnilla 47 miljoonan tonnin sijaan. Neuvosto päätti myös säilyttää mahdollisuuden jättää luonnollisista häiriöistä, kuten metsäpaloista tai tuholaishyökkäyksestä, aiheutuvat päästöt LULUCF-kirjanpidon ulkopuolelle kaudella 2026–2030.

Alkuperäinen

Rådets position om LULUCF

Sektorn för markanvändning, förändrad markanvändning och skogsbruk (LULUCF) omfattar användning av mark, träd, växter, biomassa och timmer. Utsläpp och upptag i LULUCF-sektorn tas med i beräkningen av EU:s övergripande mål för 2030.

Rådet ställer sig i sin överenskommelse bakom kommissionens grundförslag på ett övergripande EU-mål på 310 Mt koldioxidekvivalenter i nettoupptag i LULUCF-sektorn 2030. Rådet menar att 310 Mt utgör en höjning av upptagen på ungefär 15 procent jämfört med nuläget. Rådet beslutade även att behålla fördelningen av mål mellan medlemsländerna i enlighet med kommissionens förslag, vilket innebär ungefär 47 Mt koldioxidekvivalenter för Sverige. Överenskommelsen i rådet ändrar dock hur de nationella målen formuleras, från absoluta tal till ökning från nuvarande nivå. Sveriges mål blir alltså att öka sin kolsänka med 4 miljoner ton istället för att nå en total på 47 miljoner ton. Rådet beslutade dessutom att behålla alternativet att undanta utsläpp från naturliga störningar, såsom skogsbränder eller skadeangrepp, från LULUCF-bokföring under perioden 2026–2030.

Puuttuvat hiilinielut on nykyisin tukipeltoja. Mtk-kepu sitten yrittää syyllistää mt-lehden propagandan avulla puunmyyjiä.
Mitä hyötykäyttöä osmankäämillä ja ruokohelpillä, jota kosteikkoviljelypelloilla tuotetaan, on?

Nyt pitää tehdä nopeasti kipeitä päätöksiä ja erottaa maatalous ja metsätalous toisistaan, erottaa jyvät akanoista.

Juu sama metsien kasvun alenemisilmiö ja sama paniikki näkyy myös Ruotsissa. Sangen mielenkiintoista, kiitos Rane vinkistä! Jospa tässä käykin niin, että metsäiset maat alkavat vaatia uusia neuvotteluita LULUCF-asetuksesta, semminkin jos Suomen ja Ruotsin lisäksi muillakin mailla on ongelmia.

https://skogsforum.se/viewtopic.php?f=112&t=42883

Kasvun jyrkkä lasku Ruotsin metsissä

Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto julkaisee tänään lehdistötiedotteen, jossa kerrotaan, että Ruotsin metsien kasvu hidastuu jyrkästi. Tämä puolestaan ​​vähentää niin sanottua hiilidioksidin nettovarastointia metsissä, mikä puolestaan ​​tarkoittaa nyt sitä, että Ruotsin voi olla vaikea saavuttaa ilmastotavoitteita niin sanotussa maankäyttösektorissa (LULUCF).

Vuoden 2021 ennakkotietojen mukaan metsän nettovarasto pienenee 5 miljoonalla hiilidioksiditonnilla, -30 miljoonasta tonnista -25 miljoonaan tonniin. Koko maankäyttösektorin (LULUCF) nettovarastoinnin arvioidaan muuttuvan -37 miljoonasta tonnista -30 miljoonaan tonniin. Sitoumukseen sisältyy se, että samalla EU haluaa ”vihreän lahjan” kautta kasvattaa varastointia LULUCF:ssa -47 miljoonaan tonniin Ruotsille tulevaisuudessa.

Sen voisi tiivistää niin, että se ei näytä hyvältä ja että Metsä-Ruotsissa on luultavasti paniikkia monessa paikassa.

Kuten aiemmin kirjoitimme, Suomen LULUCF-taso uhkaa siirtyä hiililähteeksi. Suomen tapaus on luultavasti meidän ja kuten yllä linkitetystä artikkelista voit lukea, teimme jo kesäkuussa 2022 omat laskelmat, jotka virallisten tilastojen perusteella osoittavat, että nettovarasto laskee rajusti. Luvumme viittaavat vielä suurempaan laskuun kuin edellä.

Odota tästä lähtien muita ääniä Skogssverigessä. Ehkä Metsäteollisuuden ja Norjan metsäviraston pääjohtajan aiemmin tässä kuussa antama lausunto oli vihje siitä, että asiat muuttuvat. Sekä Skogsindustriernin toimitusjohtaja että Norjan metsäviraston pääosasto vihjasivat sitten, että ei ehkä ole parasta vastustaa jatkuvasti EU:n metsiä ja ilmastoa koskevia ehdotuksia.

Nyt pitää tehdä nopeasti kipeitä päätöksiä ja erottaa maatalous ja metsätalous toisistaan, erottaa jyvät akanoista.

Antaa pöndet rahoittaa itse omat puuhastelunsa.

Nyt pitää tehdä nopeasti kipeitä päätöksiä

Putinhan sanoi, että Venäjän rintamatilanne on vakava.

Ehkä ne kipeät päätökset olisi vetäytyä Ukrainasta.