Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,531 - 4,540 (kaikkiaan 6,904)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • TTL

    Joitain huomioita.

    1. Hesarin kuvissa oli jotenkin pystytty ekstrapoloimaan kasvu aika vuoteen 2025 (lustoindeksi). Vahingossa tai tarkoitushakuisesti indeksi pienee kuitenkin 2022-2025 vuosivälillä.

    2. Kavun alenemana käytetään männiköillä noin 7 % vuosikasvuna. Kuusen kasvu on päinvastoin suurentunut.

    3. Perusarvona on VMI12 vuosilta 2014-2018. Tämä uusi vertailuarvo on ennakkotieto VMI13:sta ja vuosilta 2019-2020 (eikö?, 2021 ei ilmeisesti edes ole mukana?). Kahdessa vuodessa satunnaistekijöiden vaikutus on tietysti suurempi kuin viidessä vuodessa. Mielelläni näkisin jonkun vuosikorjauksen tässä. Onko 2019 ja 2020 vuosissa jotain poikkeuksellista.

    4. Metsän iän suureneminen ei voi täysin selittää kasvun alenemaa. Nopea laskentani tuotti tuloksen 6 % vuosikasvuna, jos metsille (männiköille) ei olisi tehty mitään aikavälillä 2016-2020 eli ne olisivat vanhentuneet täydet 4 vuotta neljässä vuodessa.

    Kurki

    Noihin laskelmiin en pysty ottamaan kantaa, mutta etelässä kasvu ei ole taantunut ja siellä on hakattu jo pitempään lähes kasvun verran ja uudistettu parempaan puun kasvuun aukoilla, jonka pitäisi antaa kasvun lisäystä pian edellyttäen, että metsät hoidettu myös.  Mikäli etelän kasvu ei ole jo saavuttanut huippuaan ja pysyttelisi sitten vain ennallaan. Nuo etelän kasvuluvut 6….8 alkavat olla aika korkeita.

    Rukopiikki

    Onko tämä nyt menny tähän asti miten vahvasti? Ja yllättäen kepulit hallituksessa. Kepulle ei riittäny pelkkä paskalaki vaan piti saada vielä kompostitkin syyniin. Tuntuu että kepu tekee kaikkensa ettei sitä äänestäisi kukaan.

     

    A.Jalkanen

    TTL, kasvu on ymmärtääkseni nyt laskettu uudella menetelmällä, eli kasvun tarkastelukausi on viimeiset 5 vuotta?

    Se on mielenkiintoista miksi kuusi edelleen porskuttaa menemään entiseen malliin.

    Kurki, kuten aiemmmin keskusteltiin, Khk-inventaario ainakin käyttää kasvussa ja poistumassa kokonaisbiomassoja. En usko että Luke sortuu vertaamaan omenoita ja appelsiinejä.

    Sitä itsekin ihmettelin miten kasvuindeksi on kyetty ennustamaan tulevillekin vuosille. Kun poistaa männyn kasvuindeksistä ekstrapoloidut viimeiset arvot, se ei ole juurikaan alentunut etelässä, kuten Kurki totesi.

    Korjattu 21.12. kello 21.

    Tolopainen

    Olipa tutkimustulos, vuodessa hiilen sidonta pieneni 60%. Sehän ei ole mitenkään mahdollista. Kyse on tahallisesta virheestä ja maanpetoksellisesta toiminnasta.

    Visakallo

    Nyt aletaan keskustella siitä, montako tehdasta Suomessa suljetaan. Olisi hyvä käydä se keskustelu nyt, eikä vasta vaalien jälkeen.

    Reima Muristo

    Eiköhän se vallesmanni käy sulkemassa tehtaasi heti, tuskin odottelee mitään vaaleja. Keskustelu on myös aika yksisuuntainen.

    reservuaari-indeksi

    Virtsiksellä ei mennyt kuin vuoro kausi, kun sönkkäsi että ”vuoden päästä kukaan ei muista enää koko hiili nieluja”. Ja 3 vkoa sitten katsoit ”kaikesta huolimatta luottavaisena metsä talouteen”.

    Ja nyt jo maaliman loppu, ja loput (jos jää) ensi syksyyn mennessä.

    AJ, vähän johtajuutta kaivattaisiin ihan pikkaasen tähän kohtaan. Hallitsematon paniikki näyttää leviävän: stasin miehet turva kartoitettava jne.

    Ja kaikki yli lyönnit luvuista, jotka on olleet jo muutaman kuu kauden tiedossa. Kovvoo hommoo!

    Leena

     

     

    Kurki

    Kurki, kuten aiemmmin keskusteltiin, Khk-inventaario ainakin käyttää kasvussa ja poistumassa kokonaisbiomassoja.

    Voi käyttää tai voi olla käyttämättä aina saadaan sama tulos eli ilmoitetaan hakkuusäästö runkopuuna ei koko biomassana. Runkopuun hakkusäästö 12 milj.m3 ei sisällä oksia, kantoja, jne.

    Voidaanhan hakkuusäästön CO2-nielu laskea myös vain runkopuulle, jos laskentasäännöt sitä edellyttävät.

    Jos näkee puissa rungon lisäksi myös oksat, neulaset, lehdet ja juuret, vastaus voi olla toinen. Kun mitataan laajemmin puiden biomassan kasvua, hakkuiden vaikutus hiilinielun kutistumiseen voikin olla suurempi kuin hidastunut kasvu, arvioi toinen selvityksen tekijöistä, erikoistutkija Tarja Tuomainen Lukesta.

    Miten AJ tulkitsee tämän?

    Onko koko biomassa mukana?

    Minä tulkitsen sitä niin että, jos koko biomassalle lasketaan CO2-nielu, hakkuiden vaikutus olisi pienempi.

    suorittava porras

    Kannattaisi laittaa nämä ilmastoasiat jäähylle siksi aikaa ,kun putin pieni tappaa ja paskoo Ukrainassa. Palataan aiheeseen sodan jälkeen ,jos on enää tarpeen.

Esillä 10 vastausta, 4,531 - 4,540 (kaikkiaan 6,904)