Kurki.

Jos lasketaan hiilinieluja ,niin samalla lasketaan myös mahdollisia hiililähteitä eli siis CO2-päästöjä.

Aivan varmasti, mutta kuollut karike esim. hakkuissa jäävistä kuolleista hakkuutähteistä, kannoista ja juurista ei lasketa päästöjä, kun ne vähennetään hiilinielua laskettaessa pois. Niistä voi vain laskea  karikesyöttö-nieluja. Toki nämäkin maahiilet voivat jostain syystä alkaa purkautua (lienevätkö siis ikuisia nekään) esim. ilmaston lämmetessä meneralisaation vuoksi.

Turvemailta tietenkin lasketaan nettopäästö, joka on turpeen CO2-maapäästön ja nielujen summaus.  Nieluja voivat olla karikenielu ja turpeenkasvunielu karuilla ojituksilla.

Sitten on vielä NH4 ja N2O maapäästöt.

Mistä näitä lukemia tulee? Ovatko ne stetsonin alla muhineita aivopieruja jotka on riittävällä kertauksilla eri nettipalstoilla julistettu oikeiksi. Missä tutkimustuloksiin olennaisesti liittyvät virhetoleranssit?

Luulen, Anneli, että turpeen hiilidioksidipäästöt eivät ole ikuisia turvekankaalla, mutta laskentamalli ei vain  tunnista ilmiötä, eikä kukaan ole viitsinyt sitä malliin lähteä lisäämään, koska prosessi itsessään on hidas eikä tuloskaan aina miellytä.

Riippuu tietysti siitäkin, miten turvekangas määritellään, ts. miten paksuturpeinen se voi olla. Turpeen lahoaminenhan on vähän samaa kuin raudan ruostuminen eli jossain vaiheessa se niin sanoaksemme palaa puhki.

Muutenkin tämä turvemaiden hiilikeskustelu alkaa mennä erikoiseksi. Jos minulla olisi vierekkäin turvemaan pelto, keskeneräinen turpeennostoalue ja väärin tai huonosti ojitettu kitumaan suo, niin niistä kaksi saisi metsittää tuettuna taputusten kanssa ja yhteen ei saa koskea pitkällä tikullakaan, vaikka molemmissa on kyse vain turvekerroksesta pohjamaan päällä ja ne käyttäytyvät ojitettuina ihan samoin, eli turvetta hapettuu x yksikköä per vuosi.

Minulla on myös ymmärtämättä se, että mikä on se hiiliasioiden suhteen autuaaksi tekevä eloperäisen maa-aineskerroksen paksuus, kun sitä halutaan kivennäismaalle lisää, mutta samaan aikaan turvemaalla sen ohentaminen joko turvetta nostamalla tai turvetta lahottamalla on kiellettyä. Maatalouden puolella tuntuu, että hiilensidonta maahan (joka on siis sama kuin maan multavuuden lisääminen, eikö?) on asia, jossa ei olisi maksimia ollenkaan. Mutta päädymmekö siis laskentatekniikalla siihen, että koko Suomi kannattaisikin soistaa eloperäisen ja hapettoman maakerroksen maksimoimiseksi? Tehdäänkö VT8 itäpuolelle 500 km pitkä ja 100 m korkea valli ja laitetaan Satakunta ja Pohjanmaa soistumaan hiilensidonnan nimissä  ja siirretään asukkaat Espoon Suurpellon kerrostaloslummeihin?

Annelin linkeissä oli myös kerrottu, että suon määrä oli vähentynyt 11->9 miljoonaan hehtaariin tässä vuosikymmenten aikana. Jos ainakin 30 cm kerros eloperäistä maalajia olisi ihan tavoiteltava asia (kuumana kesänä siitäkin toki tulee päästöjä koska vuosi- ja kausivaihtelut), niin voisin heittää hatusta, että ojittamalla ja lannoittamalla soiden määrä voisi vähentyä seuraavan 100 vuoden aikana vaikka 9->7 milj hehtaariin, jos niin halutaan, koska iso osa soista on kuitenkin jokseenkin ohutturpeisia.

Tästähän voisi vaikka aloittaa kansallisen projektin, jossa lopetetaan fossiilisten polttoaineiden tuonti Suomeen ja korvataan ne kaikki turpeella niin kauan, että kaikki suot on nostettu tyhjiksi (jäävä turvekerros max 30 cm tai vaikka enemmänkin), jonka jälkeen ne muuttuvat kivennäismaan metsäksi, eikä meillä enää ole sen jälkeen syntisiä turvemaita eikä ongelmaa missään. Käytännössä ohutturpeisista soista turpeen nosto ei kannata, jolloin ne pitäisi tyhjentää lahottamalla turvetta kasvualustana puille tai peltokasveille projektin laskennallisessa kestoajassa, joka lienee kymmeniä vuosia. (Näin ei toki voida toimia muista syistä, mutta antaa hyvän kuvan siitä, miten keinotekoista päästölaskennalla argumentoiminen ja päästöjen korvaantuminen joskus on.)

Näkyi ympäristö-ja ilmastoministeri Ohisalo jatkavan vanhojen virsien veisuuta, eli kaikki vanhat metsät heti suojeluun Suomessa. Kiva ajatus sinällään, mutta miksi hän puhuu niistä hiilinieluongelman ratkaisun yhteydessä? Ovatko Suomen vanhat metsät jotenkin erilaisia kuin Kanadassa ja Venäjällä, missä ne ovat päästölähteitä?

Jeann S on asiaan perehtynyt. Sanoin sen jo aiemmin.

Käytännössä ohutturpeisista soista turpeen nosto ei kannata, jolloin ne pitäisi tyhjentää

Mitä mieltä hän on siitä, että ohut turpeisten peltojen lahoava pintaturve piilotetaan pohjaveden alle kaivamalla ojia vierekkäin ja siirtämällä pintaturve aina edellisen ojan pohjalle ja kivennäismaata päälle uuden ojan pohjalta, edellyttäen ettei kivennäismaa ole alunamaata. Siellä missä  turvetta on  pellolla, pohjavesi ei voi olla kovin syvällä. Loppuu turpeen CO2-päästöt siihen paikkaan. Eikä telakaivurilla turpeen piilottaminen hehtaarin alalta ole iso asia. Näkyy Siikajoenkin varressa joka maatilalla telakaivuri seisovan pihalla tyhjän panttina, kun käyn metsäpalstalla siinä suunnassa. Minä olen tätä ”kääntämistä” tehnyt monet hehtaarit, kun olen metsittänyt vanhoja peltoja sekä parannellut ohut turpeisten rämemetsien kasvuun.

Ainoa reaktio tähän ehdotukseen on tullut vain Tolopaiselta:” Ei kai niitä kiviä sieltä suopohjasta hullukaan ala kaivelemaan pellon pinnalle”.