› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,461 - 4,470 (kaikkiaan 6,905)
1 2 3 … 446 447 448 … 689 690 691

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 18.12.2022, 15:11

    Ja takaisin asiaan! Lueskelin sitä Luken hiilinieluaikasarjan yhteydessä julkaistua tutkimusartikkelia orgaanisten maiden päästöistä (linkki). Aikaisemmista pysyvistä kertoimista on siirrytty dynaamisiin laskentaan, jossa muun muassa vuosien väliset lämpöolot ja karikekertymät vaikuttavat tuloksiin. Tämä varmaan parantaa tarkkuutta, mutta tulos on hämmentävä, kuin melkein kaikki kääntyy päälaelleen: aiempi aleneva suuntaus kääntyy nousevaksi ja etelän ja pohjoisen asemat myös päinvastaisiksi kuin ennen.

    Tuoreimmassa laskelmassa ojitetuista turvemaista puuston kasvu huoimioiden etelä tuotti päästöä suunnilleen saman verran kuin pohjoisen turvemaat nielua.

    Yhteenvedosta:

    ”When combined with data of the CO2 sink created by trees, it appears that in 2021 drained peatland forest ecosystems were a source of 2.3 Mt CO2 in southern Finland and a sink of 2.5 Mt CO2 in northern Finland.”

    Se on myös hämmentävää, että ojikoiden kehittyminen muuttumiksi ja turvekankaiksi ei alenna maaperän päästöjä. Ilmeisesti käy niin, että turpeen paksuus ei olekaan enää turvekangasvaiheessa päästöille niin tärkeää, vaan kasvupaikan ravinteisuus, pohjaveden pinnan taso ja karikedynamiikka ratkaisevat.

    https://egusphere.copernicus.org/preprints/2022/egusphere-2022-1424/

    A.Jalkanen 18.12.2022, 15:22

    Viitteitä siitä, että alueellisesti hakkuut ovat olleet poikkeuksellisen suuret, on nähtävissä MELA-tulospalvelusta. Palvelun arvion mukaan aikajaksolla 2016–2025 nykyisen suuruisina jatkuvien hakkuiden skenaario tuottaa suuremman kokonaispoistuman kuin suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän skenaario useille maakunnille. Suomen hiilinielutavoitteiden kannalta toteutunut hakkuutaso on kestämätön.

    Aineksia pelastuspakettiin kuitenkin on.

    https://www.luke.fi/fi/blogit/kadonnutta-hiilinielua-etsimassa

    Puuki 18.12.2022, 16:37

    Karummat  turvemaat on kait olleetkin nieluja aina .  Päästöjä tulee jos tulee rehevämmiltä soilta joita etelämmässä on enemmän kuin pohjoisessa.   Karikkeen lisääntyvän määrän voisi olettaakin lisäävän CO2-päästöjä, kun siitä hajoaa osa ja vain osa painuu syvemmälle hiilivarastoksi.     Niin on joskus opetettu  eikä liene sitä syytä eppäillä ennen paremman tiedon julkasua.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Jean S 18.12.2022, 17:30

    Maalaissepolle (ja muillekin edelleen kehiteltäväksi):

    Sinun metsäsi eivät ole sinun metsiäsi

    siit’ voit kiittää meidän vihreitä tyttäriä ja poikia

    ne tulevat sinun metsääsi,  ja sinä, et käsitä

    ett’ vaikka olet niistä maksanut, ne eivät kuulu sinulle

    voit laittaa tuhkalannoitetta, tai hoitaa, taimikkosi

    mutta heillä on heidän omat ajatuksensa

    voit kyllä kertoa heille totuutesi, mutta et saa heidän sielujaan

    sillä heidän sielunsa asuvat harhamassa jonne sinulla ei ole pääsyä – ei edes uniesi kautta.

     

    Jean S 18.12.2022, 17:35

    Ja siis tiivistäen Annelin kertomuksesta (korjaa, jos ymmärsin väärin):

    1) koska oli kuuma kesä, turve- ja multamaissa pohjaveden pinta laski, jonka seurauksena eloperäinen aines on lahonnut ja on syntynyt hiilidioksidipäästöä

    -> kuumana kesänä päästöjä tulisi vaikka ei olisi ojitettukaan

    2) Pohjoisen ja ojitettujen turvemaiden kasvu on hidastunut, koska 1950-1970-lukujen tehometsänhoidon hedelmät ovat alkaneet kypsyä.

    -> koska 1980- ja 1990-luvuilla ojitukseen ei enää satsattu samalla intensiteetillä, samanlaisia ”suuria ikäluokkia” ei ole enää tulossa.

    3) joissakin maakunnissa hakataan yli kestävän hakkuumäärän

    -> … ja samaan aikaan joissakin maakunnissa on edelleen nollaraja, jonka takana puu ei kelpaa

    4) viherhumppa ja korkeasuhdanne ovat yhdessä aikaansaaneet tilanteen, jossa metsänomistajat ovat tilanneet moton paikalle mieluusti

    -> sitä saa mitä tilaa.

    Jatkan puun hinta -ketjussa.

     

    Kurki 18.12.2022, 18:02

    Linkistä alla: Metsämaan ojitettujen turvemaiden päästöjen kasvu. Syynä uusi laskentamenetelmä, joka huomioi lämpötilan vaikutuksen turpeen ja karikkeen hajoamiseen.

    Ojittetujen turvemaiden viime voden 2021 DOM+SOM päästöksi laskettiin uudella menetelmällä +7,9 Mtn, jossa nousua edellisestä vuodesta +4.7 Mtn. Vuonna 2020 se oli +3.7 (ks linkin vanha käyrästö). Lukema on vähän väärä sillä vähennyslaskuopin mukaan sen pitäisi olla +3,2 Mtn.

    Mutta missään ei sanota kivennäismaiden DOM+SOM karikesyötön CO2-nielua, joka vuonna 2019 (Tilastokeskus) -7,9 Mtn. Vai sanotaanko?

    Kun hakkuusäästö oli 12 milj.m3 ja vaikka sen CO2-nielun laskisi kertoimella 1, niin tuon karikesyötön CO2-nielun lisäyksen ja turvemaiden CO2-päästöjen vähentämisen jälkeen, Metsien hiilinielun pitäisi olla

    = -12,0 Mtn -7,9 Mtn( vuoden 2019 kivennäismaanielu, kun 1021 nielua ei sanota missään)  +7,9 Mn (turvemaiden maapäästö)

    = -12 Mtn> mitä Luken laskema -8,4 Mtn.

    Onko kivennäismaiden nielua nyt laskettu sitäkin eli siitä nyt laskettaisiinkin vain -4,3 Mtn nielua, joka jo vastaisi Luken laskemaa Metsien CO2-nielua -8,4 Mtn.

    Puuki: Karikkeen lisääntyvän määrän voisi olettaakin lisäävän CO2-päästöjä, kun siitä hajoaa osa ja vain osa painuu syvemmälle hiilivarastoksi. Niin on joskus opetettu eikä liene sitä syytä eppäillä ennen paremman tiedon julkasua.

    Karikkeista ei lasketa päästöjä, kun ne vähentyvät hakkuusäästöä lasketteassa, mutta niistä lasketaan hiilinieluja (DOM+SOM) vuosittain.

    Nyt näyttäisi siltä, että kivennäis- ja turvemaiden karikkeista lasketaankin huomattavasti vähemmän nielua uuden laskutavan mukaan ja syy löytyy lainauksesta ylinnä.

    https://www.luke.fi/fi/seurannat/maatalous-ja-lulucfsektorin-kasvihuonekaasuinventaario/kasvihuonekaasuinventaarion-ennakkotiedot-vahvistavat-maankayttosektori-paastolahde-vuonna-2021-metsat-pysyivat-edelleen-nettonieluna

     

    Kurki 18.12.2022, 18:05

    Jean S:llä hyvä yhteenveto.

    A.Jalkanen 18.12.2022, 20:02

    Asioita täytyy nyt sulatella… Luken selvitystä keskiviikkona kuitenkin odotamme kieli pitkällä! Luultavasti ainakin se oletukseni, että metsäojitetun suon turvekerros ajan kuluessa kovastikin ohenee ja päästöt siitä sitten alenevat, on väärä.

    Lustoindeksi osoittaa, että aiemminkin on ollut heikomman kasvun jaksoja, mutta kasvu on palautunut. Se ainakin on toivoa herättävä asia: ehkä ei olla siirrytty lopullisesti alamäkeen.

    Puuki 18.12.2022, 20:35

    Kurki.

    Jos lasketaan hiilinieluja ,niin samalla lasketaan myös mahdollisia hiililähteitä eli siis CO2-päästöjä.

    risuparta 18.12.2022, 20:57

    On erittäin idioottimaista kaivella käppyröitä sieltä sun täältä ja uneksia ”hiilinielusta”. Ala- enempää kuin ylä ilmakehäkään ei tiedä,tuleeko hiilidioksi päästöt Suomen suo metsistä,Pekingin autoilusta vai Etelä Afrikan kahvi viljelmiltä!

Esillä 10 vastausta, 4,461 - 4,470 (kaikkiaan 6,905)
1 2 3 … 446 447 448 … 689 690 691