› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,371 - 4,380 (kaikkiaan 6,915)
1 2 3 … 437 438 439 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Timppa 14.12.2022, 18:49

    Siellä Pohjois-Amerikassa metsät ovat usein suurten jokien ja soiden takana.  Myös niiden käyttöön oton vaatima infra aiheuttaa tällöin suuria päästöjä kuten myös puun kuljetus tuotantolaitoksille.

    Suomessa asutus, metsät ja tuotantolaitokset ovat sekoittuneet, mikä merkitsee erittäin pieniä käytön vaatimia energiakuluja.  Ensiksi kannattaa hakata pienimpiä energiapanostuksia vaativat metsät.  Sitten tietysti myös työllisyys.  Jos metsurit ja metsäteollisuuspaikkakuntien porukka jäisi työttömiksi, niin millä heidät työllistettäisiin.  Ei hyvästä raivaussahan käyttäjästä tule it-ammattilaista eikä ehken sairaanhoitakaan.  Ja syrjäseutujen asukkaiden kodit muuttuisivat ongelmajätteiksi.

     

    risuparta 14.12.2022, 18:49

    Mitenhän ne selvisi 100 vuotta sitten ilman päästö kauppaa ja apulanta,räkäpetäjä porukan metsän hoidollisia toimen piteitä? Ilmaston muutoksesta ei ollut tietoakaan!

    Husq165R 14.12.2022, 19:52

    Ei tarvinnut selviytyä, koska tilanne säilyy ikuisesti. Maailma ei joidenkin mielestä muutu tai saa muuttua. Tai jos muuttuu, niin ei saisi kuitenkaan.

    1960-luku oli vielä näköjään hyvä. Sinne näyttää olevan kaipuu. Kai Kekkonen tms.

    Visakallo 14.12.2022, 19:57

    1920-luvulla, eli 100 vuotta sitten metsiä alettiin hoitaa samaan tapaan kuin nytkin. Tehtiin aukkoja, joista myynti- ja ainespuut korjattiin ja rojut kulotettiin. Parempia maapohjia saatettiin viljellä jokunen vuosi. Sen jälkeen alue saattoi olla vielä laitumena. Tämän jälkeen alue metsittyi  tai se metsitettiin. 1850-luvulta alkanut metsäteollisuus aiheutti joissain taloissa myös määrämittahakkuita, jossa metsiä pilattiin samoin kuin nyt tehdään  jk:ssa. Kaikesta tästä löytyy ympäri valtakuntaa huomattava määrä dokumentteja, kuka vain haluaa niihin tutustua.

    Oliko risuparralla muuta kysyttävää suomalaisen metsänhoidon historiasta?

    Husq165R 14.12.2022, 20:05

    En ole r-parta. Mutta kokonaistilanne näyttää muuttuneen.

    Nimetön 14.12.2022, 20:16

    Lapin Kansa lehdessä osastolla Lappi Puhuu oli maanantain lehdessä päällekkäin kahden arvostetun tiedemiehen kirjoitukset jatkuvasta kasvatuksesta.

    1. otsikko: ”Onko jatkuva aukotus jatkuvaa kasvatusta?”

    2. otsikko: ”Metsiä pitäisi suojella metsäammattilaisilta”

    Suosittelen lämpimästi!

    Rane 14.12.2022, 20:49

    ”Suosittelen lämpimästi!”

    Laita linkki niin lämpö konkretisoituu.

    A.Jalkanen 14.12.2022, 20:54

    Koetin mutta Lapin kansa ei aukene muille kuin tilaajille. Kirjoittajat ovat Erkki Lähde ja Yrjö Norokorpi sekä heille vastannut Pasi Rautio. Ainakin ensin mainittujen kirjoittaman metsäammattilaisia kritisoivan kirjoituksen sisällön voimme arvata näkemättäkin. Mutta joku joka näkee voisi kertoa opimmeko noista jotain uutta.

    Kurki 14.12.2022, 21:43

    AJ:  Mistähän johtuu tämä maaperän ja karikkeen päästöjen nousu? Ilmastonmuutoksestako?

    Metsämaan ojitettujen turvemaiden päästöjä kasvattaa uusi laskentamenetelmä, joka huomioi lämpötilan vaikutuksen turpeen ja karikkeen hajoamiseen.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/4b4657b1-cec8-4351-881d-094302df34a0

    Tässä nämä muutokset kivennäismaiden ja turvemaiden DOM+SOM hengityksestä.

    Kivennäismaiden maaperän ja karikkeen (mukaan lukien kuollut puu) yhteenlasketun hiilivaraston muutokset eli nettopoistumat olivat vuonna 2021 −4,2 miljoonaa CO₂-tonnia eli 21 % edellisvuotta pienemmät ja turvemaiden vastaavat nettopäästöt olivat 8,1 miljoonaa CO₂-tonnia eli 4 % edellisvuotta suuremmat. Ojitettujen suometsien metaani- ja typpidioksidipäästöt, yhteensä 2,4 miljoonaa tonnia CO₂-ekv, olivat lähes samat vuonna 2021 kuin edeltävänä vuonna.

    Kivennäismaiden DOM+SOM oli vuonna 2019 -7,9 Mtn ja nyt vain -4,2 Mtn.

    Tämä pieneneminen on hieman kysymysmerkki. Miksi.

    Turvemaiden DOM+SOM oli nettopäästö 2019 +4,1 Mtn, kun  nyt +8,1 Mtn ja tämä olisi siis kasvanut laskentamenetelmän muutoksen vuoksi. Otetaan huomioon kesän lämpö.

    https://stat.fi/julkaisu/cktlf0i203azm0a519to5exzc

    Linkissä ei ole laskettu 12 milj.m3 hakkuusäästön biomassan CO2-sidontaa, joka olisi 1,3*12= – 15,6 Mtn ja siihen pitempiaikainen puutavara -3,1 Mtn ja kivennäismaiden karikesyöttö -4,1 Mtn  = -22,8 Mtn. Siitä sitten vähennetään turvemaiden netto CO2-maapäästö +8,1 Mtn ja (NH4+N2O)-päästö yht +2,4 ekv-tn.

    Eli vähennys antaa Metsämaan nieluksi -22,8+8,1+2,4=-12,4 Mt. Miksiköhän en saanut samaa kuin Luke Metsämaan nielu -8,4 Mekv-tn.

    Onko syy muuntokerroin 1,3 ? Olisiko pitänyt käyttää kerrointa 1,0?

    Silloin hakkuusäästö 12 milj.m3 ottaisi CO2 ilmasta vain 12 Mtn eli 3,6 Mtn vähemmän, joka antaa Metsämaan nieluksi -12.4+3,6= -8,7 Mtn.

    Reima Muristo 14.12.2022, 21:51

    ”… 1920-luvulla, eli 100 vuotta sitten metsiä alettiin hoitaa samaan tapaan kuin nytkin. Tehtiin aukkoja, joista myynti- ja ainespuut korjattiin ja rojut kulotettiin. Parempia maapohjia saatettiin viljellä jokunen vuosi. …”

    Visva on täysi koomikko. 20-luvulla on hakattu sieltä missä on saatu hevosilla sujuvasti järveen uitettavaksi eteenpäin, kaikki muu ylimääräinen on jätetty sinne tai kerätty korkeintaan polttopuiksi. Talon rakennukseen sitten ruosteeton hiekka ja savenotto paikka on ollut arvokkaampi kuin muutama sata hehtaaria keskinkertaista metsää ilman kulkuyhteyksiä.

Esillä 10 vastausta, 4,371 - 4,380 (kaikkiaan 6,915)
1 2 3 … 437 438 439 … 690 691 692