› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,361 - 4,370 (kaikkiaan 6,916)
1 2 3 … 436 437 438 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 13.12.2022, 22:16

    Kyllä hiilinielumarkkinassa olisi ideaa ja monimuotoisuus voisi myös olla yksi markkinahyödyke. Nähtäisiin väestön todellinen halu edistää ympäristöhyötyjä vai jääkö se vain puheen tasolle – mielipidepalstoille.

    Puuki 14.12.2022, 07:25

    Sertien lisäksi tuleville säästettäville puille varsinkin tulisi saada  hiilipörssin hintojen mukainen korvaus .  Esim. 10 % päätehakuupuustosta jota on esitetty säästöpuiden määräksi on liikaa ellei lain laatija korvaa itse tai korvaus tule muuta kautta esim. hiilipörssikaupan kautta.

    Olikohan uudessa FSC-sertissäkin jo vaatimuksena min. 30 puuta/ha jättäminen pystyyn. Se on paljon tukkipuuleimikossa.  PEFC:ssä siinäkin tuli lisää ; 10 yli 15 cm puuta + 10 yli 20 cm lahopuuta tai pökkelöä /ha .  Niillä on merkitystä kustannuksiinkin.

    MG esim. ei hakkaa enää yli 40 cm haapoja ollenkaan , ne jää monimuotoisuuspuiksi metsään.    Itsekin jätin n. 20 kpl/ha haapoja pystyyn viime hakkuussa. Pitäisi kai olla markkinapaikka jossa saisi huutaa nimikkopuun jokainen monimuotoisuuden puolesta puhuja itselleen.  Paljonko tarjotaan , jotta haavat jää pysyvästi pystyyn ?

    Visakallo 14.12.2022, 07:56

    Puukilla on tuossa ajatusta! Voisinkin huudattaa pystyyn jätettäväksi noita 600 motin kuusikoitani puu kerrallaan. Olisiko 300 euroa / puu sopiva pohjahinta?

    Timppa 14.12.2022, 12:19

    Kyllä hiilinielumarkkinassa olisi ideaa 

    Ei todellakaan ole.  Markkinat päättävät paljonko puuta hakataan.  Jos ei hakata Suomessa, niin sitten jossain muualla.  Todellista anekauppaa ja viherpesua.

    Puuki 14.12.2022, 12:29

    HCV-metsät ; erämaaatyyppiset metsät Lapissa,  paljon lahopuuta sis. jk-metsät ja lehdot on jo käytännösssä suojeltu ja hakkuukiellossa yhtiöiden taholta ”viherrysvaatimusten” takia.

    Muita lisäkustannuksia entiseen verrattuna aiheuttaa laajenevat ranta-alueiden sertivaatimukset PEFC:ssä ja säästöpuiden lisääminen .  Parannusta on tullut FSC -puolelle vain siten, että rantavyöhykkeitä voi jossain tapauksessa väljennysharventaa.  Ennen niissä oli täysssuojelu aina.

    Jos vielä taksonomia tulisi voimaan (30% alasta suojeltu) , on varmaa että mo:t joutuisi myös siinä kustannusten maksajiksi.

    isaskar keturi 14.12.2022, 15:11

    Nyt on taas uutisoitu MAANKÄYTTÖSEKTORIN muuttumisesta päästölähteeksi. Metsät kasvavat edelleen enemmän kuin niitä hakataan ja siitä huolimatta metsätalous nimetään syylliseksi??? Taitaa tämä Ylen uutisen lause paljastaa koko ajattelutavan tai ideologian pohjan ”Tämä johtuu siitä, että tarkentuneiden tietojen mukaan puustobiomassan kasvu ei ole alentunut niin paljon kuin pikaennakon laskennassa oletettiin.” Eli oletettiin! Ei laskettu, ei arvioitu, ei tutkittu, vaan oletettiin 🙂 Ja kuka oletti? Ollikainen? Sama lause pitää sisällään myös sen faktan, että puustobiomassa kasvaa edelleen ja siitä huolimatta laajan yleisön mielessä uutisoinnin vuoksi metsätalous on päästölähde.

    Visakallo 14.12.2022, 15:59

    Kaikki tämä pelleily ja metsien syyllistäminen vain sen takia, ettei Helen ole saanut energiatuotantoaan ajanmukaiseksi.

    A.Jalkanen 14.12.2022, 16:30

    Isaskar, hyvä uutinen! Metsien kasvu ei olekaan romahtanut! Viime vuosien huippusuhdanne ja siitä seuranneet ennätyshakkuut ovat pääsyy hiilinielujen vähenemiseen ja korjaantuvat nyt kun laskeudutaan taantumaan.

    Pikaennakko oli myös laskettu, mutta se saattoi esimerkiksi perustua pienempään määrään aineistoa kuin varsinainen tulos. Lisäksi kerrottiin, että siinä huomioitiin jotenkin aiemmin raportoitu kasvu.

    YLE:n uutisesta:

    ”Maankäyttösektorin muuttumiseen nettonielusta nettopäästölähteeksi vaikuttivat korkealla tasolla toteutuneet hakkuut ja käynnissä olevassa valtakunnan metsien inventoinnissa havaittu puuston kasvun lasku. Runkopuun vuotuinen tilavuuskasvu on laskenut aiemmasta.

    Ero vuosien 2020 ja 2021 maankäyttösektorin päästöjen ja poistumien summassa johtuu etenkin puuston hiilivaraston pienemmästä kertymästä vuonna 2021, jota edellisvuotta yksitoista prosenttia suuremmat (76 miljoona kuutiometriä) hakkuut vähensivät.

    Lisäksi ojitettujen turvepohjaisten metsien maaperän orgaanisen aineksen ja karikkeen päästöjen nouseva trendi vaikuttaa metsien nettopoistumia eli hiilinielua pienentävästi.”

    Mistähän johtuu tämä maaperän ja karikkeen päästöjen nousu? Ilmastonmuutoksestako?

    *

    Hiilinielu- ja kompensaatiomarkkina pystyisi kanavoimaan esimerkiksi varoja HCV-metsiin.

    Olen Timpan kanssa hieman eri mieltä hakkuista: jos ne menevät ulkomaille vaikka Pohjois-Amerikan metsätuhoalueille, niin siellä tulevaisuuden hiilinielut paranevat. Esimerkiksi palokatkot olisivat paikoin oikein tarpeellisia, kun hyönteisten tappamaa metsää palaa. Päätehakattuun metsään ei niin iske se hyönteinenkään. Sikäläiset pitkään hakkaamatta olleet valtion metsät eivät ole välttämättä pirstoutuneita; kun metsätuho alkaa se voi edetä pitkänkin matkan.

    Timppa 14.12.2022, 16:42

    Uutiset ja blogit osiosta:

    Pohjoinen hoidettu metsä muuttuu hakkuun jälkeen hiilinieluksi jo kymmenessä vuodessa. Tämä ilmenee Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, jossa seurattiin hiilitaseen kehitystä 50 eri-ikäisessä metsäkohteessa kolmen vuoden aikana.

    ”Tutkimuksemme koskee pohjoisia, hoidettuja metsiä. On mahdollista, että lämpimämmässä ilmastossa ravinnerikkaammat metsät käyttäytyvät eri tavalla”, tutkimusta johtanut metsäbiokemian professori Matthias Peichl sanoo.

     

    Tutkimuksen mukaan hiilidioksidia vapautuu maaperästä hajoamisen kautta suunnilleen saman verran koko metsän kiertoajan.

    ”Puiden kasvu – ei maaperän hiilen vapautuminen – määrää metsän hiilitaseen. Mitä enemmän metsä kasvaa, sitä enemmän hiilidioksidia se varastoi. Se, miten hoidamme kasvavaa metsää, vaikuttaa hiilitaseeseen”, Peichl sanoo.

    Ensimmäisinä vuosina hakkuun jälkeen hiilensidonnasta vastaavat ruohot ja heinät, eivät niinkään puuntaimet.

    Mukana oli myös vanhoja, hoidettuja metsiä. Vanhimmat metsät sitovat hiiltä noin puolet keski-ikäiseen metsään verrattuna.

    Tutkijat toivovat, että tulosten avulla jaksollisen kasvatuksen hiilensidontaa voidaan verrata muihin metsänhoitovaihtoehtoihin, kuten jatkuvaan kasvatukseen.

    Visakallo 14.12.2022, 18:19

    On se aika erikoista, ettei Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ollikainen vahingossakaan koskaan mainitse niitä tahoja, mistä Suomen suurimmat hiilidioksidipäästöt tulevat. Hokee aina vain, että nielut ovat pienentyneet! Olisikohan myös Ollikaisen ja koko sen porukan rahoitus jo tutkittava?

Esillä 10 vastausta, 4,361 - 4,370 (kaikkiaan 6,916)
1 2 3 … 436 437 438 … 690 691 692