Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,331 - 4,340 (kaikkiaan 6,916)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen

    Juu! Oleellista olikin kai verrata ”sidontaa”. Jos sillä tarkoitetaan vuotuista kasvua, silloin hakkuista ja puun käyttötarkoituksista ei tarvitse olettaa mitään.

    Kurki

    AJ:   Tuolla väitettiin kommentissa että suot sitovat enemmän hiiltä kuin metsät. Yritin laskea ja kommentoida (teksti alla), mutta varmaan metsään meni! Kommentteja?

    Kyllä se meni oikein. Metsä on jopa 10 kertaa parempi hiilen sitoja kuin luonnon suot ja kun huomioi metaanipäästöt 20 kertaa parempi.

    Laitan tänne myös tuon, minkä kirjoitin Monimuotoisuus ketjuun.

    Turpeen ja puun kuutiot eivät ole oikein verrannolliset, sillä turvesuossa vettä noin 90 %. Hyvä vertailutapa olisi kuivapaino/m3.

    Puun kuivapaino vaihtelee 0,4..0,5 tn/m3

    Vetisen turpeen siis tämän 1 mm siivun kuivapaino on <80 kg/m3.

    Jursinturve painaa n.330 kg/m3 50% kosteana ja kuivana 165 kg/m3.

    Metsän kasvu 10 m3/ha sitoo pelkkään biomassan 1,3*10=13 CO2-tonnia per hehtaari.

    Turve sitoo vain 0,5..1,0 CO2-tn/ha Ojasen mukaan ja tuon 80 kg mukaan n. 1,5 tn/ha.

    Turve on rakettitiedettä.

    A.Jalkanen

    Vaihteeksi maapallonlaajuinen näkökulma metsien hiilen sidontaan.

    HS-kommentti:

    ”Aivan oikein, mutta kaikki se hiili joka kiertää tuossa nopeassa kierrossa kasvillisuuden ja ilmakehän välillä on poissa hitaasta kierrosta (maanalaiset fossiilivarat), eli uusiutuvien resurssien käyttö vähentää tarvetta käyttää uusiutumattomia.

    Erään arvion mukaan maapallolla olisi 2 miljardia hehtaaria metsityskelpoista maa-alaa. Jos laskin oikein, se on 100 kertaa Suomen metsämaan pinta-ala, joka on 20 miljoonaa hehtaaria. Sadan Suomen verran uutta metsää tai vaikka harvaakin puustoa auttaisi aika paljon ilmastonmuutoksen torjunnassa.

    Climate and land use alliance on julkaissut tutkijoiden kirjeen (scientists statement) jossa sanotaan:

    “Of the 39 billion tons of CO2 that we emit into the atmosphere each year, 28% is removed on land (mostly by forests), and around a quarter by oceans.”

    Eli jos vuotuiset kasvihuonekaasujen päästöt saataisiin alenemaan noin puoleen (40 > 20) ja metsien sidonta kasvamaan noin kaksinkertaiseksi (10 > 20), ne olisivat suunnilleen yhtä suuret. Näin ajateltuna ei tunnu aivan mahdottomalta.

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009234234.html

    Visakallo

    Hiilensidonta on sinällään hyvä asia, mutta mikä vaikutus mahtaisi kahden miljardin hehtaarin metsittämisellä olla maapallon ilmastoon? Sen vaikutukset olisivat todennäköisesti mittavat ja arvaamattomat.

    A.Jalkanen

    Metsäpeitteen leviäminen vähentäisi albedoa eli heijastusvaikutusta (lämmittävä vaikutus) mutta toisaalta lisäisi aerosolien ja pienhiukkasten tuotantoa ja pilvisyyttä (viilentävä vaikutus). Nämä vaikutukset siis jossain määrin kumoaisivat toisensa. Jos alkaisi tulla haitallisia ilmastovaikutuksia, metsät olisi kyllä erittäin helppo taas poistaa. Myönteiset monimuotoisuusvaikutukset ja talousvaikutukset olisivat myös mittavat, kun erimerkiksi todella heikosti tuottavia laidunmaita muutettaisiin ainakin osittain takaisin metsäpeitteisiksi.

    A.Jalkanen

    Oho. Edellistä HS:n juttua on korjattu tänään. Meidän kommentoinnilla on todeistetusti vaikutusta! ”Tarkennus 12. 12. klo 9.20: Selvennetty lausetta soiden hiilen sitomisesta. Suot ovat Suomessa metsiä suurempi hiilen varasto. Sitomisella ei tarkoitettu hiilinielua, joka on eri asia.”

    Timppa

    Hesarin jutun kuvituskuvan kuusikko näyttäisi mielestäni olevan entistä peltoa vai onko joku nähnyt noin siistiä metsää.

    Tomperi

    Timppa, samaa ajattelin.  Miksi ette hyväksy ajatusta että suomalaisesta puusta joka hakataan on yli kaksi kolmasosaa ilmassa  viiden vuoden jälkeen hakkuusta. Miten siitä voi muodostua hiilinielu?

     

    Sityä en ymmärrä

     

     

    Scientist

    Se johtuu siitä, että hakkuut ovat hiilensidontaa pienempiä vuosittain. Suomen metsien hiilivarasto on kasvanut noin 70% viimeisen 50 vuoden aikana. Tilanne olisi toisin jos hakkuut ylittäisivät jatkuvasti vuosittaisen hiilen sidonnan.

    Tomperi

    epäilen kyllä ja ole vakuuttunu olevani oikeassa, koska … ei se ole noin,  hiiltä poistuu muutoinkin kuin hakkuiden myötä ei hiilen kierto ole noin yksinkrtaista

     

Esillä 10 vastausta, 4,331 - 4,340 (kaikkiaan 6,916)