Juuri noin kuin Puuki kirjoitti.  Metsä, jossa tuo esimerkkipuu kasvoi, on kasvanut harvassa asennossa ja tuottanut huonon hehtaarikasvun.  Arvioni mukaan n 3,5 m3/ha/v.

Esimerkki kertoo lisäksi se, että ikääntyessään ainakin tämän puun kasvu oli lähes loppunut.

”Oliko tosiaan niin, että on parempi kasvattaa varastoa ja pienentää fossiilisten korvaamiseen soveltuvan biomassan kasvua kuin että pidetään varasto vakiona ja käytetään koko vuosikasvu fossiilisten korvaajana.”

Näin hyvän kysymyksen esittää Pentti A K Häkkinen Oden blogissa. 5.12.2022 15:14

https://www.soininvaara.fi/2022/08/06/miksi-puu-on-uusiutuvaa-ja-turve-ei-ole/?unapproved=645683&moderation-hash=47ee05873b4b2fed0b7aaa73ff788484#comment-645683

Vastasin:

Kiitos paljon edellisille kirjoittajille oivallisista havainnoista ja kiperistä kysymyksistä. Pentti kysyy: “Oliko tosiaan niin, että on parempi kasvattaa varastoa ja pienentää fossiilisten korvaamiseen soveltuvan biomassan kasvua kuin että pidetään varasto vakiona ja käytetään koko vuosikasvu fossiilisten korvaajana.”

Tähän kysymykseen pitäisi löytää vastaus maapallonlaajuisella tasolla, kuten Juhani esittääkin, jos oikein ymmärsin. Hiilineutraaliuden tavoittelu Suomen tai EU:n tasolla on osaoptimointia. Jossain päin maailmaa on aina mahdollista istuttaa metsää. Ilmastonmuutos auttaa hiilen sidonnassa viherryttämällä maapalloa, mutta toisaalta haittaa lisäämällä paikoin kuivuutta. Suomessa ei tietenkään ole käytännöllistä käyttää metsää vain fossiilisten korvaajana, koska vuosikasvu tarvitaan metsäteollisuuden käyttöön lähes kokonaan. Toisaalta hakkuita ei oikein voida meillä lisätäkään, kun metsämaata tarvitaan lisää myös suojeluun. Sen sijaan muualla pohjoisella havumetsävyöhykkeellä on mahdollisuuksia fossiilisia raaaka-aineita korvaavien hakkuiden lisäämiseen erityisesti Kanadassa ja Venäjällä, joissa osa vuosikasvusta hupenee nyt metsätuhoihin. Jos meidän hakkuiden “hiilivuoto” menee noihin maihin, niin se parantaa noiden maiden hiilinieluja eikä haittaa monimuotoisuutta niin paljon kuin lisähakkuut meillä tai muissa Pohjoismaissa.

Nyt ollaan aprikoitu metsäntutkijoiden parissa Suomen metsien kasvun mahdollista hiipumista viimeisimmässä metsien inventoinnissa. Taustalla on arveltu vaikuttavan kasvunlaskennan muuttumisen lisäksi: hakkuutapojen muutos eli metsiä päätehakataan nuorempina, harvennetaan liikaa tai liian vähän, ei hoideta taimikoita, hirvet ja porot syövät taimet, ilmastonmuutos ei enää lisää kasvua… Monia syitä, mutta tärkeintä on että syyllisten listassa ei mainita mitään sen suuntaista että metsään ei mahtuisi lisää puuta. Luonnonmetsissä olisi oloissamme huomattavan paljon enemmän puuta ja myös metsämaassa paljon hiiltä varastoituneena.

Siteeraan toista viisasta miestä, entistä opettajaani professori emeritus Timo Pukkalaa Itä-Suomen yliopistosta: “jos Suomen metsät päästetään vanhenemaan, ne ovat silti hyviä hiilinieluja monta kertaa kauemmin kuin se aika, jona ilmasto-ongelmat pitäisi ratkaista” (linkki).

blogs.uef.fi/forest-issues/2022/12/04/vanha-metsa-on-hiilinielu/

Hiilinielukeskustelusta ja -laskelmista puuttuu melkein kokonaan metsien aluskasvillisuuden sitoman hiilen vaikutus . Samoin kuin taimikoiden vesakon kasvun sitoma hiili.     Myös soistumisen aihettama turpeen kasvun vaikutus jää yleensä ottamatta huomioon turvemaista puhuttaessa.   Soistuneita/soistuvia  kangasmaita  lienee on  paikoin suht. paljon.

Toinen asia :  Pienaukot ei turvaa sekapuustoisuutta  jk:n metsissä. Niitä (sekapuustoja) on mahollista kasvattaa jonkin aikaa aikasemmin tehdyn maanmuokkauksen tuoman hyödyn takia (kangasmailla).   Turvemailla rahkaturpeisuus helpottaa tilannetta uudistaa luontaisesti mutta monilla turvemaa-suotyypeillä uudistaminen on hankalampaa.

”Ilkka Savolaisen (VTT) mukaan tilastokeskuksen lukujen valossa turvemaan hiili vähenee Suomessa 6 miljoonalla tonnilla vuodessa. Luonnontilaisia soita on vain 40 %, ja ne sitovat korkeintaan kolmanneksen tästä.” (wikipedia).

(0,6 % soista oli turpeen nostosoita).      Tuon mukaan luonnontil. suot sitoisi vain max. 2 milj. tn hiiltä/v.       Metsien vuosikasvu parantaa hiilitasetta moninkertaisesti sen verran.   Hiiltä puissa on n. 50% kokonaismassasta ;  103 milj. mottia runkopuuta olisi n. 23 milj. tn hiiltä.    Siihen lisäksi maaperään kertyvä hiili.         Jos lisätään 60 % soita ja niiden hiilen sidontakyky,niin kok. soihin sitoutusi hiiltä max. n. 5 milj. tn/v.    Metsä on siis ylivoimainen hiilitaseen parantaja soihin verrattunakin.

Puukilla muuten hirmu hieno laskelma mutta siinä on sama puute jonka itsekin huomasin tehneeni: en huomioinut metsien hakkuita. Tosin voi bruttosidontaakin verrata, mutta bruttokasvu – hakkuut on toinen tapa. Jos huomioidaan metsistä vain hiilinielu, tilanne tasoittuu oleellisesti, mutta metsä voittaa edelleen, varsinkin kun metsään jäävissä kasvavissa puissa on myös juuret ja latvus, toinen puoli lisää runkopuuhun.