Nyt onnistui kommentointi. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009218226.html

”Hiilinielujen pelastuspaketti – mitä se on? Tämän lehden artikkelissa 8.11. otsikolla ”Hiilinielut romahtivat” käytössä olevat keinot on lueteltu aika kattavasti. Eduskunta voi heti vähentää valtion metsien hakkuita. Muut toimet perustuvat vapaaehtoisuuteen, tukipolitiikkaan tai sääntelyyn. Keinoja siis on ja osa näistä on jo käytössä.

Joutoalueita metsittämällä saadaan uutta metsää. Olemassa olevien metsien hakkuita voidaan kohdentaa eri tavalla: kasvatetaan hyvin kasvavaa varttunutta metsää pitempään, tehdään esimerkiksi päätehakkuun sijaan yläharvennus. Maaperäpäästöjä voidaan alentaa suometsissä siirtymällä soveltuvissa kohteissa jatkuvapeitteiseen kasvatukseen – myös niissä kivennäismaan kohteissa, joissa kasvu jatkuu menetelmällä hyvänä. Vältetään tarpeettoman syviä ojia turvemaan maatalousmaalla ja myös metsämaalla turpeen hajoamisen estämiseksi.

Yksi hyvä keino on vielä täysin käyttämättä: metsäkadon ehkäisy. Maankäytön muutosmaksu on hyvä alku, mutta vielä parempi olisi pakollinen kompensaatio. Metsää hävittävän rakentajan olisi perustettava sama pinta-ala metsää toisaalle tai suojeltava sama määrä metsää.”

Ei ehkä Tomperi pohjavesistä, koska vedet kulkevat tuolla Salpausselällä ja muilla pohjavesialueilla paksun kerroksen läpi; se suodattaa epäpuhtaudet pois. Mutta on kyllä esitetty, että hyvin puuta tuottavilla vanhoilla ojitetuilla turvemailla valumavesien heikko laatu johtuisi osittain karikkeen kasvavasta määrästä, ei siis pelkästään turvekerroksen hajoamistuotteista.

Esimerkiksi tässä uutisessa puhutaan hiilen kertymästä kivennäismaahan. Muistanko oikein että Ilvesniemen BioSoil-tutkimuksessa myös.

https://www.luke.fi/fi/uutiset/kangasmetsien-kivennaismaahan-kertyy-hiilta-puuston-varttuessa

Joo, perusperiaate varmaan menisi noin että maanalainen ja maanpäällinen hiilivarasto ovat jossain järkevässä suhteessa toisiinsa, mutta alueiden välinen vaihtelu on erittäin suurta ja metsien käsittely vaikuttaa varaston suuruuteen. Hakkuissa viedään paljon biomassaa pois metsästä, joten on ainakin itselleni vielä hieman epäselvää, mikä kokonaistase loppupeleissä pitkän ajan yli olisi. Talousmetsällä on muita tärkeitä arvoja kuin hiilivarastointi, eikä metsien käyttöä pidä päättää pelkästään sillä perusteella.

Osaan arvata vain sen ison kuvan, että mikäli metsä pysyy pystyssä eikä suuria tuhoja tule, vanha boreaalinen metsä voi olla suuri hiilivarasto, ja siinä nimenomaan se maanalainen osa. Luonnonmetsäthän ovat historiallisesti todennäköisesti olleet puustoisempia kuin talousmetsämme nyt ovat.

Miksi turvemaalla ei laskettaisi syvälle mennyttä hiiltä varastoksi ? Se voi säilyä siellä tuhansia vuosia.   Riittää että ojituksesta on kulunut kauan eikä ojien kunnostusta tehdä liian syvälle.