USA:lla on vielä pitkä matka EU:hun verrattuna. Per pää lasketut päästöt taitavat olla kaksinkertaiset meidän tasoon nähden.

Uskottava politiikka EU:ssa tuottaa myös liiketoimintaa eli ei ole pelkästään tappiota.

Mietin mikä olisi metsiemme kasvun teoreettinen saavutettavissa oleva maksimi. Se voisi olla noin 1,5 kertaa nykyinen kasvu. Tämä edellyttäisi että kaikkialla tehtäisiin oikeat toimet. Nyt keski-ikäinen metsä kasvaa kaksin verroin verrattuna nuoriin ja vanhoihin, mutta kaikki metsät eivät voi olla koko aikaa optimaalisessa iässä. (Paitsi jiikoo metsässä joidenkin mielestä.)

Vessin lupaus on suurempi (lainaus ja lähdelinkki). Itse en oikein usko että kaksinkertaiseen tuotokseen voitaisiin käytännössä päästä, kun kaikki metsät eivät ole kuitenkaan koko aikaa maksimaalisen kasvun vaiheessa eivätkä optimaalisesti hoidettuja.

”Suomen metsissä voitaisiin kasvattaa (ja sitoa hiiltä) hyvällä metsänhoidolla puuta 2 x nykyistä enemmän. Jo kaikkien hoitorästien poistaminen lisäisi puun kasvua arviolta 50 %. Raaka-ainetta siis riittää teollisuudelle, jos potentiaalit käytetään hyväksi. Porkkanoita hyvän hoidon saamiseksi kyllä on olemassa. Ne vain pitää ottaa käyttöön.

Suomen metsien kasvua hidastavat tällä hetkellä liika tiheys, pohjavesipintojen nousu ojien rappeutuessa, boorin puute, hoitamattomat taimikot ja riukumetsät, väärä puulaji (hirvien pelossa kuusi), yli-ikäisyys ja huonosti tehdyt harvennukset. Turvemailla saisimme lisää kasvua miljoonia kuutioita/v, jos kaikki teollisuuden jäte-puutuhka lain nojalle levitettäisiin ojitetuille turvemaille.”

https://www.hs.fi/talous/art-2000009126931.html

Veli-Jussin kommentti em. linkin tekstiin HS.fi:ssä. Harvinaista, mutta tuossa HS kirjoittaa metsäteollisuuden kansantalousvaikutuksista, siis vaihteeksi ei ympäristövaikutuksista.

Hiilinieluista, monimuotoisuudesta, ennallistamisesta, hakkuutapojen vaikutuksesta ja ilmastosta on tietenkin näillä palstoilla hauska keskustella ja väitellä, etenkin kun siinä samalla voi sekaan livautella omia sankaritekoja, omaa vaurautta ja hehtaarien määrää. Loppujen lopuksi kaikki on kuitenkin pelkkää teatteria, kuten viimeinen ilmastokokouskin osoittaa. Perussyy luonnon ja siinä mukana ihmisenkin katoamiseen on kuitenkin se, että meitä on yli 8 miljardia, ja sitä kehitystä ei mikään pysäytä. Meitä on vain puolet liikaa maapallon kantokyvylle. Ihmiskunta nussii itsensä hengiltä. Ennenkuin tällä porukalla on kaikilla elintason tärkeimmät mittarit älypuhelin ja tepseliauto, niin tämä pallo on koverrettava ontoksi kuin ilmapallo.

Harventamattomuus lisää aluksi puun kasvua mutta kiertoaikana se vähenee suhteessa hoidettuun metsään n. 10-20%, kun lahonnut puu lasketaan mukaan.      Tukkipuuosuus muuttuu myös .       Erot on suuret kasvussa eri puulajeilla , eri kasvupaikoilla ja – harvennusvoimakkuuksilla .

Kiitos kysymästä Nostokoukku. Oletan siis että nyt syntyvät ikäluokat ovat pitkäikäisempiä koska heidän elintasonsa on korkeampi. Lapsikuolleisuuden pieneneminen pidentää heti keski-ikää väestössä. Kun siis ollaan hengissä pitempään ja kulutetaan enemmän, paine luonnonvaroja kohtaan ei alene vielä vuosikymmeniin.

Asiaa auttaisi ns. kestävyysmurros, jossa tyydytään kohtuuteen ja lisäksi tekninen kehitys. Esimerkiksi ruoka saatetaan muuntaa ensin enemmän kasvisvoittoiseksi ja seuraavassa vaiheessa se voidaan tuottaa kokonaan laboratorio-oloissa.