Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,917 vastausta, 137 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 10 tuntia sitten Kurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 4,171 - 4,180 (kaikkiaan 6,917)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Reima Muristo

    Koivun kasvatukseen Suomesta löytyy riittävästi ennallistettavia peltoja. Soita ei pidä mennä rämpimään mistään syystä, luonto hoitaa ennallistamisen. Suot jotka kelpaavat puun kasvatukseen on jo siinä käytössä. Jossakin tapauksissa virhe on tehty ja se ei rämpimällä muuksi muutu. Joten ennallistamisvelvoite hoituu parhaiten ja kustannustehokkaammin tuottamattomien peltojen avulla, se nyt vaan pitää takoa kepujen kaaliin.

    Scientist

    Sinänsä kummallista että Ollikainen tarkastelee vain Suomen päästöjä ja hiilidioksidia. Jos rajan takaa tuotu puu korvataan suomalaisella, tilanne ei juuri muutu maapallon kannalta. Toki toivon ettei niin tehdä.

    Reima,  isäni metsitti pari hehtaaria peltoa 1975. Nyt siinä puuta yli 300 m3/ha.  Suomen metsien keskiarvo alle 150 m3/ha, kuten myös Venäjällä.

    Scientist

    Luonnollisella poistumalla Luke tarkoittanee metsien lahoamisesta aiheutuvaa päästöä. Ainakin tällainen luku näkyy Luken laskemista. Siis tapahtuu vaikkei tehdä mitään.

    A.Jalkanen

    Komppaan edellisiä. Ennalistamista voidaan tehdä myös järki kädessä, niin että saadaan win-win tilanne ja monta hyötyä samanaikaisesti. Prof. Atte Korhola ei pitänyt metsittämistä merkittävänä ratkaisuna, mutta itse pitäisin erittäin potentiaalisena – koko EU:n tasolla varsinkin!

    Hieskoivun hakkuumahdollisuuksista taitaa olla valtaosa turvemailla. Niillä voidaan korvata Venäjän tuontikoivua. Vähänkään pitemmällä aikavälillä harvennettujen turvemaiden  kasvu korvaa hiilinielujen menetykset, kun vältetään riukuuntuminen nuorissa metsissä. Hiilinielujen kehityksen kannalta on siis merkitystä paitsi hakkuiden kokonaismäärällä myös sillä mitä metsiä hakataan ja miten.

    Luonnonpoistuma tulee kyllä huomioiduksi metsien hiilinielun laskelmassa.

    Kurki

    Lisätuen tarve maataloudessa taitaa johtua juuri nyt tuotantopanosten hintojen noususta, ei tuottamattomista pelloista.

    Näinhän se on, mutta täytyy muistaa, että henkilöllä ei ele metsää, vaan Kepu. MTk, Aho ja Sipilä.

    https://www.luke.fi/fi/tilastot/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma-alueittain-2021

    Tämän Luken linkin mukaan vuoden 2021 hakkuusäästö oli n.12 milj.m3. Ollikainen sanoi , että metsät olivat viime vuonnakin nielu ja laskettuna 12 milj.m3 mukaan ja lisättynä kivennäismaiden karikesyötön nielun -7,9 Mtn (2019) ja pitempiaikaisen puutavaran nielun -3,1 Mtn, niin 2021 metsien hakkuusäästön nielu oli 1,3*12+7,9+3,1= – 26,6 Mtn.

    Vuoden 2019 maankäyttösektorin päästöt olivat noin +18 Mekv-tn. Käynee nuo 2019 luvut, jotka ovat jokseenkin aika lähellä vuotta 2021.

    Näistä luvuista Lulucf -maankäyttösektorin kasvihuonekaasunieluksi tulisi -8,6 Mekv-tn, jota voidaan siten nostaa erillisjoustolla 10 Mtn/v yli EUn Suomelle asettaman maankäyttösektorin CO2-tavoitenielun -17,8 Mekv-tn, ettei Suomen tarvitse ostaa päästöoikeuksia. Kyllä tuossa on varaa lisätä vielä puunkäyttöä 1..2 milj.m3/v ja tavoitenielu saavutetaan.

    Linkin sivu 45/taulukko 1.7;  https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

    A.Jalkanen

    No ei. Suomen maankäyttösektori on ensimmäistä kertaa nielun sijaan päästölähde – 2,1 Mt CO2-ekvivalenttia.

    https://www.ilmastopaneeli.fi/tiedotteet/maankayttosektorin-nettonielua-on-vahvistettava-kiireellisesti/

    Kurki

    Ollikainen sekoili. Sitähän minä vähän epäilin, että oli kysymys CO2-nielusta eikä hiili (C)-nielusta. Siksi oikein katson haastattelun kohdan muutaman kerran. Pitää tutkia tilanne uudelleen.

    Reima Muristo

    Lisätuen tarve maataloudessa taitaa johtua juuri nyt tuotantopanosten hintojen noususta, ei tuottamattomista pelloista.” 

    Ei ne pellot tuota sen enempää kuin ennenkään, pohjaton rahareikä. Lannoitteet ja polttoaineet tuodaan ulkomailta, ulkomaan velka kasvaa vain entisestään. Lisätuella tehdään tyhjänviljely houkuttelevaksi verrattuna peltojen metsitykseen. Nykyisin venäjän viennin loputtua on sitten ylimääräistä kapasiteettia vielä lisää entisten lisäksi. Huoltovarmuus on tunkkainen ja mädännyt perustelu nykyiselle rahankylvölle ja lisävelan otolle.

    Ilmasto asioissa voisi jo lopettaa turhan tempoilun. Propaganda tuottaa taulukoita aina tarpeen mukaan. Paras tapa säästää sielläkin on lopettaa muutama höpötaulukon tuotto professuuri.

    Scientist

    Ehkei nyt ensimmäistä kertaa ollut. 1960-luvulla jo pelkästään metsän suhteen oltiin miinuksella, kun kasvukin oli vain tasoa 60 milj co2 tonnia.

    Visakallo

    Jaahas, paluu Suomeen ja arkeen! Sama itkuvirsi ja metsä-ankeutus näkyy täällä EU:n koillis-nurkilla jatkuvan. Tuntuu kovin erikoiselta, että samaan aikaan tilanne EU:n lounaisimmassa osassa on kuin peilikuva täkäläisestä menosta. Metsätalous on Portugalissa Suomen ja Ruotsin tapaan hyvin tärkein toimiala. Kaikki panokset on nyt siellä laitettu metsätalouden ja -teollisuuden kehittämiseen ja lisäämiseen. Maan viisi sellutehdasta käy täysillä ja pellettituotanto lyö ennätyksiä. Lukuisilla EU-rahoitteisilla ja kotimaisilla hankkeilla kannustetaan raivaamaan ja hoitamaan metsiä, joista n. 95% on yksityisessä omistuksessa. Metsät nähdään siellä ongelmien ratkaisijana, ei niiden aiheuttajana, kuten meillä jostain syystä joidenkin toimesta tehdään.

Esillä 10 vastausta, 4,171 - 4,180 (kaikkiaan 6,917)