Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,917 vastausta, 137 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 13 tuntia sitten Kurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 4,161 - 4,170 (kaikkiaan 6,917)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Puuki

    Ollikainen kertoo kohta (n. ko 10,05) miten hakkuut on kohta 90 % kasvusta, jos venäjän tuonti korvataan Suomesta.   Minne hävisi Ollikaiseltakin jo 70-luvulta jatkunut puuvaraston vuosittainen kasvu ja sen huomioon ottaminen hiilitaseessa?      Jos se nyt joksikin aikaa pienenisi, ei sillä olisi kokonaisuudessa  merkittävää vaikutusta . Paitsi siten että uusi kasvu oisi entistä parempaa, jos viljelyn keinot kasvunlisäyksessä on käytössä.

    Scientist

    Maailmassa on alueita, joissa on suuret luontaiset metaani päästöt ja hiilidioksidipäästöt. Muistaakseni itä-Afrikassa Sudanissapäin on tällainen. Samoin riisinviljelyn päästöjä ei aina lasketa mukaan, koska alueet ovat mukamas olleet ennen suota. Miksi metsien luontaiset hiilidioksidipäästöt noin 5-6 milj tonnia lasketaan Suomessa päästöihin. Aika merkittävä luku, joka tullee lisääntymään ennallistamisen myötä. Vastaa sunnilleen turvemaiden päästöjä.

    Reima Muristo

    Ollikainen on oikeassa. Suomessa metsiä on siirtynyt tuottamattomaan maanviljelyyn, siitä on todisteena jatkuva lisätuen tarve.

    Edelleen avohakkuu aukean kasvu metsäksi kestää Suomessa n. 80 v. Se ei minkään propagandan lukemisella mitenkään alene. Paras tapa parantaa ymmärrystä on tunkea tilaamansa mt-lehden vuosikerrat lähimpään paikkaan minne ei aurinko paista. Itse en ole tilaaja.

    Tässä sitten tulevaisuus visio.
    https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000009210868.html

    A.Jalkanen

    metsien luontaiset hiilidioksidipäästöt noin 5-6 milj tonnia

    Mitä nämä ovat?

    tuottamattomaan maanviljelyyn, siitä on todisteena jatkuva lisätuen tarve

    Lisätuen tarve maataloudessa taitaa johtua juuri nyt tuotantopanosten hintojen noususta, ei tuottamattomista pelloista.

    Ollikaisen summaus: ”kannattaisi nyt vaan pitää hiilinielusta kiinni”. EU:lle poliittisesti hankalaa isommissa neuvottelukuvioissa, jos Suomi ja Ruotsi eivät kykene tähän. Kuitenkin herää kysymys missä on muiden EU:n isojen metsämaiden hiilinielu ja kuinka paljon niiltä vaaditaan? Koko EU:n alueellahan on suuria mahdollisuuksia metsittää eteläisempiä alueita joilla puun keskikasvu on meitä suurempi. Vielä kun saadaan iso maa Ukraina jäseneksi, niin tulee paljon lisää mahdollisuuksia.

    Puuki

    Kuten kaikille mo:lle tai muuten asiasta tietäville on tuttua metsän uudistaminen nopeuttaa uuden metsän varttumista.

    Jo n. 16 v .vanha koivikko on ehtinyt sitoa turvemaalla saman verran hiiltä kuin luonnontilainen suo sitoo 170-250 vuodessa.     ”80-vuotta entiselleen hiilen sidonnassa avohakkuun jälkeen ” – ne puheet on ihan naurettavaa höpöpuhetta.

    A.Jalkanen

    ”80 vuotta entiselleen” tarkoittaa varmaan sanoa sitä että metsän kokonaishiilivaraston palautuminen ennalleen kestää Suomen oloissa keskimäärin tuon verran. Voisi ajatella että seuraavan sukupolven lisäkasvu korvaa ainakin avohakkuun aiheuttaman lisääntyvän hiilipäästön metsämaasta. Otitko Puuki tuossa turvemaan koivikon maaperäpäästötkin huomioon kun vertasit luonnonsuohon?

    Hiilitaseiden vertailu on aika vaikeaa kun ei ihan tarkkaan pystytä ennustamaan, miten hiilivarastot kehittyisivät jos tietty metsikkö/metsäalue käsitellään jollain kolmesta vaihtoehdosta: jätetään lepoon, tehdään jatkuvapeitteistä poimintahakkuuta tai tehdään avohakkuu ja metsän uudistaminen.

    Ei kannattaisi käyttää termiä ’hiilen sidonta’ koska sen voi ymmärtää kahdella tavalla: hiilinieluna tai hiilivarastona.

    Reima Muristo

    Koivikko on valkoinen valhe, tuottamatonta ja ei kovin pitkäikäinen hiilivarasto. Turvesuo taas on lopullinen ratkaisu hiilen sidontaan.

    A.Jalkanen

    Reima syyllistyi jälleen sidonnan syntiin: tarkoitat siis hiilen varastointia!

    Puuki

    Se on tutkittua tietoa, että turvemaalla myös maaperään kertyy hiiltä puun kasvusta.  Syntyy hiilivarastoa ja hiilinielu yhdellä kertaa.

    A.Jalkanen

    Kyse onkin siitä kuinka hiilen kokonaistase kehittyy. Jos ajatellaan kauan sitten ojitettuja soita, niin ainakin ohutturpeisissa maaperäpäästöt ovat vähentyneet kun ojitusalue on muuttunut turvekankaaksi. Sen sijaan heikosti puuta tuottavissa soissa on sellaisia, joita kannattaa ennallistaa mistä tahansa kolmesta syystä: vesistöpäästöjen alentamiseksi, hiilipäästöjen alentamiseksi, suoluonnon monimuotoisuuden kohentamiseksi. Ennallistamisen tulos voi olla myös lintukosteikko. Jos ennallistamisen tuloksena on vetinen suo, silloin lisääntyvät myös metaanin päästöt, jolloin kokonaistaseen kehitys voi olla aika huono. Turpeen kasvua kai voi tapahtua vain silloin kun sara tai rahkasammal on pysyvän vedenpinnan tason yläpuolella?

    Ollikainen ehkä viittasi Ykkösaamussa maaperäpäästöjen alenemattomuudella maatalousmaihin?

Esillä 10 vastausta, 4,161 - 4,170 (kaikkiaan 6,917)