› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,917 vastausta, 137 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 19 tuntia sitten Kurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 4,131 - 4,140 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 413 414 415 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puuki 7.11.2022, 19:31

    Mitäpä olet itse risuparta tehnyt henk. koht. asian eteen käytännössä muuta kuin valitellut muiden saamattomuutta ?

    reservuaari-indeksi 7.11.2022, 19:37

    Ja olisi hyvä jos kertoisi itsestään ja hehtaarit.

    ? Kerttu

    Timppa 8.11.2022, 09:26

    Minä luulen, etteivät suomalaiset metsäntutkijat ole uskastaneet allekirjoittaa noin ”arveluttavaa” tekstiä tai peälänneet joutuvansa ”huonoon” seuraan.

    Tiedemaailma on armoton.  Jos et ajattele kuten minä, niin  ura tyssää ja apurahat loppuvat.

    Puuki 8.11.2022, 21:57

    Turvemaiden hiilenkierrosta kiinnostuneille voi suositella Metsätieteen aikakauskirjan 4/2014 julkaistua juttua metaanin monimutkaisesta vaikutuksesta soilla.

    Metaani hajoaa hapen vaikutuksesta CO2:ksi ja vedeksi ja lisää rahkaturpeen sitomaa hiiltä ja sen kasvua mutta , kun/jos pintaturpeen lämpötila kohoaa, niin metaanin yhdisteiden haihtuminen kiihtyy ja CO2:n sidonta vähenee( n. 50 % 25 C-ast. lämpötilassa.)   Nitrifikaatio liittyy myös turpeen ja metaanin käyttäytymiseen.

    Turvemaiden ennallistaminen ei ole ongelmatonta. Se voi olla ja tod.näk. onkin  monessa suhteessa haitallista sekä ilmaston suojelun että ravinnepäästöjen takia.

    A.Jalkanen 9.11.2022, 10:54

    Kasvunlaskennasta VMI vs. kasvihuonekaasujen inventaario ja lukujen harmonisointi jatkossa. Kasvunlaskenta tulee perustumaan molemmissa VMI:n nykyiseen menetelmään, jossa kasvu mitataan pysyvien koealojen puista. HUOM. vuoden 2020 metsämaan nettonielu ei ole vertailukelpoinen vuotta 2021 koskevaan pikaennakkoon.

    Raportoidussa kasvun alenemassa on siis ehkä kaksi komponenttia: laskentatavan muutos ja todellinen kasvun alenema jonka suurin selittäjä lienee ikärakenteen vanheneminen.

    ”Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektorilla puuston tilavuuspoistuman ennakkotietoa sekä 13. valtakunnan metsien inventoinnin puuston kasvu- ja varantotietoja käytettiin metsämaa-maankäyttöluokan puuston sekä maaperän hiilivarastojen muutoksen määrittämiseen.

    Vuoden 2021 puuston kasvuarviossa tavoiteltiin valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) tulosta, jonka mukaan puuston runkopuun tilavuuskasvu on alentunut neljä prosenttia 12. inventoinnin 107,8 miljoonasta kuutiometristä 13. inventoinnin 103,2 miljoonaan kuutiometriin. VMI12:ssa mitatun kasvun keskivuosi on 2013.

    Kasvihuonekaasujen inventaariossa vuodelle 2013 raportoituun biomassan kasvuun laskettiin VMI:n mukainen neljän prosentin kasvun aleneminen, ja sitä käytettiin vuoden 2021 biomassan kasvuna. Muutokset laskettiin erikseen Etelä- ja Pohjois-Suomelle, kivennäis- ja turvemaille sekä puulajeille. Vuoden 2021 puuston kokonaisbiomassan (sisältäen oksat, lehdet ja neulaset ja juuret) kasvuksi saatiin 128 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, joka vastaa noin 105 miljoonaan kuutiometrin runkopuun tilavuuskasvua.

    Pikaennakko laskettiin tällä menetelmällä, koska tavoitteena oli ottaa huomioon vuotta 2021 koskevassa arviossa puuston kasvussa tapahtunut muutos. Kasvihuonekaasuinventaariossa on käytetty VMI:n kertakoealoilta tehtyihin kairauksiin perustuvia kasvulukuja, kun taas VMI:ssä kasvunlaskenta perustuu nykyisin pysyvien koealojen puihin. VMI on raportoinut näiden kahden menetelmän eroista (viite).

    Uusi kasvuarvio on pikaennakossa otettu käyttöön vain vuodelle 2021, mutta jatkossa VMI13:ssa havaittu puuston kasvun pieneneminen tulee vaikuttamaan myös aikasarjan aiempiin vuosiin. Siten aiemmin raportoitu, ja pikaennakon yhteydessä aikasarjassa julkistettu, vuoden 2020 metsämaan nettonielu ei ole vertailukelpoinen vuotta 2021 koskevaan pikaennakkoon.”

    https://media.graphassets.com/c8QzRfhuTLKQicf0RbwI

    Kurki 10.11.2022, 23:07

    Vuoden 2021 puuston kokonaisbiomassan (sisältäen oksat, lehdet ja neulaset ja juuret) kasvuksi saatiin 128 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, joka vastaa noin 105 miljoonaan kuutiometrin runkopuun tilavuuskasvua

    Puun eri osien %-osuudet ovat: runkopuu 58%, maanpäällinen karike 20% ja maanalainen karike 22%.

    Tuo 105 milj.m3 runkopuuta antaa kokonaisbiomassaksi 105+ 76= 181 milj.m3 ja sen CO2-sidonta olisi 0,75*181=136 Mtn> 133,5 Mtn.

    Pitäiskö 105 olla 103,2. Silloin kokonaisbiomassa on 103,2+75=178 milj.m3, jonka CO2-sidonta olisi 0,75*178=133,5 Mtn.

    Luken ilmoittama muuntokerroin runkopuukuutioden määrän muutamiseksi CO2-sidonnaksi on 1,28. VMI:n luvuista saadaan kertoimeksi 128/105= 1,22.

    Eli CO2 sidonta olisi 1,28*103,2=134,4 Mtn.

    CO2-sidonta 128 Mtn Luken mukaan vastaa 100 milj.m3 kasvua.

    Ei ihan tule samoja tuloksia.

    A.Jalkanen 11.11.2022, 03:50

    Mietin aivan samaa kuin Kurki. Selitys voi olla esimerkiksi se että käytetään ikäriippuvaisia biomassan muuntokertoimia. Vanhemmilla puilla on latvuksen osuus pienempi kuin nuorilla. Juuristo ehkä vastaavasti suurempi, mikä tasaa eroa vanhojen ja nuorten välillä.

    A.Jalkanen 11.11.2022, 21:14

    Yksimielisen päätöksen mukaan EU-maat sitoutuvat poistamaan ilmakehästä 310 miljoonan hiilidioksidi­ekvivalentti­tonnia vuonna 2030. Unioni tavoittelee siis noin 15 prosenttia nykyistä suurempia päästövähennyksiä nieluja kasvattamalla.

    Suomen osuus tästä hiilinielutavoitteesta on 17,8 hiilidioksidi­ekvivalentti­tonnia.

    Tuo tavoite ei varmaan sisällä puutuotteiden hiilinielua. Ei pitäisi olla mahdotonta jos metsäteollisuuden suhdanteet normalisoituvat.

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009195988.html

    jakarjal 11.11.2022, 21:43

    Luulisi metsänomistajainkin kantavan jostain vastuuta. Muustakin kuin vihreiden mollaamisesta. Ihmisen ei tule olla tyhmä ja itsekäs, vaikka jotain omistaakin. On minullakin metsätiloja muutama – en näe kuitenkaan syytä olla mitään erityistä vaatimassa suojellessani niitä.

    Jari Karjalainen

    Kurki 11.11.2022, 21:52

    AJ Hesarin keskustelupalstalla: Itse aiheeseen vielä sen verran, että liikkumavaraa hakkuiden määrän lisäämiseen suuntaan ei juurikaan ole, jos haluamme pitää kiinni EU:n kanssa sovitusta hiilinielujen vertailutasosta.</span>

    Onko tämä tavoite se vertailutaso?

    Suomen osuus tästä hiilinielutavoitteesta on 17,8 hiilidioksidi­ekvivalentti­tonnia.

    Tässä linkissä puhutaan vertailutasosta, muuta ei sanota sitä.

    Metsien vertailutason laskennan tulee perustua tarkastelukauden 2000–2009 toteutuneisiin metsien käyttöä kuvaaviin lukuihin

    https://mmm.fi/lulucf

Esillä 10 vastausta, 4,131 - 4,140 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 413 414 415 … 690 691 692