Pääperiaatteessa kyllä noin kuten Timppa kirjoitit, mutta kuten em. julkaisussa ja muissa alan tutkimuksissa on raportoitu, metsämaan hiilivarastot ovat paljon muutakin kuin kannot ja juuret. Esimerkiksi Hesarin jutussa Vesijaon luonnonpuistosta puhuttiin satojen tuhansien kilojen hiilivaroista per hehtaari. Esimerkiksi runsaspuustoinen metsä, maanpäällinen ja maanalainen elävä biomassa yhteensä: 1000 m3/ha x 400 kg/m3 x hiilen osuus 0,5 = 200000 kiloa elävää puubiomassaa, eli 200 tonnia. Maaperässä olisi lisäksi vähintään sama määrä kuollutta orgaanista ainetta.

Pyörittelin vähän lisää maaperän hiilen määriä avohakkuualueella. Yhden hehtaarin esimerkkilaskelma avohakkuussa jäävistä hakkuutähteistä. 200 m3/ha x 400 kg/m3 x hiilen osuus 0,5 x muu kuin runkopuu 0,4 / 10000 m2 = 1,6 kg/m2. Jos laskin oikein.

Tämähän on aika pieni luku verrattuna 20 vuoden hajoamiseen arviolta 8 kg/m2 (20 vuotta x 400 g per vuosi per neliömetri). Tämä on kuitenkin vain karkea arvaus hajoamisen mahdollisesta suuruusluokasta: mittausaineistot ovat pienet ja nuo luvut vaihtelevat paljon avohakkuualasta toiseen. Tästä puuttuu lisäksi vielä pintakasvillisuuden ja uuden taimikon tuottama kariketuotanto 20 vuoden aikana. Hajoamisen nopeuden vaihteluista erilaisilla kasvupaikoilla olisi hyvä saada lisätietoa.

Päätelmiä

Maaperän hiilivarasto kyllä avohakkuun seurauksena notkahtaa jonkin verran, mutta korvaako uusi kasvu sen ja missä vaiheessa? Tämä riippuu uuden metsän kehityksestä. Joka tapauksessa notkahdus on suhteellisen pieni verrattuna maaperän kokonaishiilivaroihin. Jatkuvapeitteisessä ja harvennetussa metsässä hakkuupoistuman aiheuttama suhteellinen muutos on pienempi. Toisaalta jatkuvapeitteisessä elävien puiden kasvun mahdollinen hiipuminen voi vaarantaa hiilivaraston palautumisen.

Oletetaan, että suurimmat kivennäismaiden metsien hiilivarat löytyvät luonnontilaisista tai sen kaltaisissa metsissä, joissa avonaisten alueiden osuus maisemasta on pieni. Ne eivät sido suuria määriä uutta hiiltä, mutta jos suuria häiriöitä ei tule, ne eivät myöskään päästä suuria määriä vaan ovat suhteellisen vakaita hiilivarastoja.

Tässä koko hiilihumpassa tympeintä on yhden totuuden agenda niinkuin kaikessa muussakin nykyään. Hommaa ei saa mitenkään kyseenalaistaa tai olet yksinkertainen tollo tai muuten vain tyhmä tai paha ihminen.

Ihmisen toiminta varmasti lisää ilman hiiltä ja ilmasto muuttuu. Mutta miksi se ei saisi muuttua. Ei ilmastoakaan pitäisi pyrkiä museoimaan. Maapallon historiassa on ollut kausia että ilmassa on ollut hiiltä ehkä 3-5 kertaa enemmän kuin nykyään. Luonto on kukoistanut. Pitäisi enemmän kyseenalaistaa tutkijoiden kauhuskenaariota muutokseen liittyen. Hyvin epävarmojen oletuksien valossa tehdään radikaaleja toimia.

Ihminen on jo lajina niin erikoinen ilmestys maapallon historiassa että sen aiheuttama joukkosukupuutto on väistämätöntä. Mutta aina on luonto voittanut ja uusia lajeja kehittynyt. Ihminen on vain lyhytnäköinen ja kärsimätön. Kun ajatellaan asioita maapallon kannalta niin kuin tässä ilmastohommassa, niin miljoonakin vuotta on lyhyt aika. Enemmän pitäisi nyt keskittyä ilmastoaioissa siihen että ilmastonmuutokseen sopeudutaan eikä pyrkiä estämään sitä. Kyllä maapallon luonto hoitaa ylimääräisen hiilen pois ilmasta. Koko ajan tehokkaammin kun kasvu hiilen lisääntymisen myötä paranee. Luonto voittaa lopulta aina.

Muistikuvieni mukaan ikiroudan sulaminen Siperiassa voi nostaa maapallon keskilämpötilaa noin 0.1-0.3   astetta, ei sen enempää. Siitä.oli joku laskema äskettäin.Lisäksi metaani on ilmakehässä lyhytikäisiä  puoliintuu noin 10 vuodessa. Lämpötilan noususta myös kiihdyttää metsän kasvua ja työntää metsärajaa pohjoiseen.

Kiitos Puuki! Hiilitaseeseen kuuluu vielä mukaan tuolla aiemmin laskemani vuonna 0 eli avohakkuun kohdalla tullut kertaluonteinen karikesyöte (40 % elävästä biomassasta).

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006285081.html

No ei siinä itse asiassa puhuttu maan hiilivaroista, vaan olen tuon luvun bongannut jostain muualta. Mutta Padasjoen Vesijaon luonnonpuistosta löytyy puuta 850 kuutiometriä hehtaarilta. Siitä voi alkaa laskea hiilivarastoja.