› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,101 - 4,110 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 410 411 412 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • reservuaari-indeksi 1.11.2022, 19:04

    Peruna kuopan ovi aukon lisä lämmön eriste?

    Lauri

    Visakallo 1.11.2022, 19:09

    Turvemaakangas on osoitus suomenkielen rikkaudesta, jossa sama asia (turvekangas) voidaan ilmaista hieman eri muodossa. Normaali suomenkieltä äidinkielenään käyttävä henkilö ymmärtää tämän yhtäläisyyden.

    KeMeRat 1.11.2022, 19:14

    Alussa hyvä pelastusyritys, mutta viimeinen virke menee hyvän maun ulkopuolelle. Asiaton viesti ilmoitettu.

    Visakallo 2.11.2022, 08:00

    Ottamatta kantaa uuninpankolta jaettavan tiedon laatuun, niin onhan se kuitenkin tyhjää parempaa. Lähden tästä aavistusraivuulle, jotta pääsen taas illaksi uuninpankolle tietoa jakamaan.

    A.Jalkanen 2.11.2022, 08:48

    Suomen metsien kasvuista pitäisi tulla vuoden lopulla uuden kasvun laskennan mukainen aikasarja. Se osoittane,  että LULUCF-asetus pitää neuvotella uudelleen, hiilinieluvelvoitteita pienentäen.

    Tomperi 3.11.2022, 06:27

    Se onkin jännä juttu tuo maaperään sitoutuva hiili, mihin se joutuu?  Mihin se häviää? Sitä saa maata kaivaa aika paljon ja sama näkymä jatkuu, ei sitä paloa kivennäismaassa silmämääräisesti havainnoiden ole.  Joskus olen löytänyt koivun, sormen paksuisia juuria yli  metri syvyydestä mutta ei kait niistä niin paljoa hiiltä kerry että elämöimiseen ois aihetta? Kaikki hiili maaperässä on on maanpinnalla eikä tuo nyt niin hirvee kerros ole, jonnekkin se häviäää niin onko silloin oikein hekuttaa maaperään sitoutumista?  Jos se on kuin avovankila että sissään tullaan mutta ulospäästään eikä väki lisi….

    Puuki 3.11.2022, 06:44

    Turvemailla varsinkin hiiltä kertyy juurikarikkeeesta syvemmälle maaperään.  Hapettomissa olosuhteissa hiiltä jää yleensä muutenkin varastoon maan sisään puuhun.  Kuka sitä hekuttaa , en ole huomannut.  Ravistaakin saa kork. 2-3 x ettei joku luule sitä muuksi toiminnaksi.  Hehkuttamisessa  voi olla samantyylinen sääntö.

    Tomperi 3.11.2022, 08:55

    Minä oon aina luullut että se tuop hiili ja eloperäinen aines kerääntyy sateisilla alueilla (sataa enemmän kuin haihtuu) aina maan päälle, niinku turvesoilla hyvin näkyy.  Kivennäismailla sitä ei  juuri kerry, puunjuuretkin pääasiassa suomessa kasvaa kivennäismaan päällä, jonkin verran juuria maansisällä.  Ihmetellä täytyy kun soilla on kertynyt suossa turvetta jopa 15m (aikoinaan oli Jyväskylässä turvetietokeskus) siellä olevassta jutsta tuo jäi mileen, oli oikein piiiitkä pilari turvetta,  että jos sitä kivennäismaahan rutkasti kerääntyisi niin sitä näkisi paljain silmin, esim soramonttujen yläosissa kun soraa otetahan.

    Nyt ,ettänomistajat huolissaan että kansa sosialisoi heidän arastoimansa hiilen, suurempi huoli pitäisi olla siitä että saavatko hiilen pysymään kivennäismaan pinnalla…. tai turpeisten alueitten pinta kerroksissa.  Mittehän mieltä on hra Turpeinen?

    A.Jalkanen 3.11.2022, 09:31

    Kivennäismailla sanotaan hiiltä kertyvän paitsi humuskerrokseen, myös liukenevan sadeveden mukana sen alla olevaan kivennäismaakerrokseen.

    Aiemmin esillä olleessa julkaisussa ”Soil carbon stock changes over 21 years in intensively monitored boreal forest stands in Finland”

    kerrotaan että ”mean annual SOC stock increase was 36 g m−2 yr−1 in the organic layer and mineral soil (0–40 cm).”

    Myöhemmin: ”This result is consistent with previous findings by Peltoniemi et al. (2004), who reported that forest soil was a carbon source for approximately 20 years after final harvesting, and by Kolari et al. (2004), who measured a net carbon source of 400 g m−2 yr -2 on a clear-cut site.”

    Elikkäs, kasvavissa metsissä hiiltä kertyi maahan keskimäärin pyöristäen 40 grammaa neliölle vuodessa ja avohakkuualueilla sitä vapautui kymmenkertaisesti eli 400 grammaa. Tästä kertyisi 20 vuodessa päästöä 400 x 20 = 8000 eli 8 kiloa per neliömetri metsämaata.

    Jos huomioidaan, että avohakkuulle rysähti kerralla valtava määrä karikkeita eli hakkuutähteitä (40 % elävän puuston biomassasta!) ja lisäksi oletetaan että uusi metsä perustetaan kunnolla ja se kasvaa nopeammin kuin edellinen puusukupolvi, niin voitanee turvallisin mielin uskoa, että ainakaan mikäli kantoja ei nosteta eikä latvusmassaa korjata, avohakkuumetsätalous ei vähennä metsämaan hiilivarantoja. Käynnissä olevat tutkimukset tarkentavat arvion.

    Jatkuvapeitteisen mallin vaikutus riippuu siitä kuinka hyvin metsä kasvaa: mitä enemmän kasvua, sitä enemmän maaperässä hiiltä.

    Timppa 3.11.2022, 09:57

    Minä ajattelen niin, että maaperässä on lahottajassieniä, jotka siis elävät maaperän orgaanisista aineista ja muuttavan niissä olevan hiilen hiilidioksidiksi,  Siksi maaperään ei voi kertyä ihmeellisiä hiilivarastoja.  Toisin oli aikoinaan Kivihiilikaudella,  jolloin lahottajasieniä ei ollut.  Siksi syntyi kivihiili.

    Aika taitava se ”organisaatio”, joka tätä maapalloamme ohjelmoi.  Kun ilmakehästä oli kerätty riittävä määrä hiiltä pois, siirryttiin uuteen ”modiin”.  Otetiin käyttöön nämä lahottajasienet.  Syntyi hiilen kierto taivaalle ja sieltä kasveihin ja niiden lahottua taas taivaalle.

    Minä ymmärrän maaperän hiilen niin, että se on suurelta osin kannoissa ja juurissa.  Mitä enemmän metsämme kasvavat sitä enemmän on juurimassaa ja siis hiiltä maassa.

Esillä 10 vastausta, 4,101 - 4,110 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 410 411 412 … 690 691 692