› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,081 - 4,090 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 408 409 410 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Nostokoukku 1.11.2022, 16:49

    Sammaloitunut oja ottaa kiinni kiintoaineita, mutta ravinteet jatkavat veden mukana matkaansa.

    Visakallo 1.11.2022, 16:52

    Onko se asia selvitetty tarkemmin? Eihän se sammal pelkällä vedellä siellä ojassa kasva.

    Timppa 1.11.2022, 16:56

    Tutkailin muutaman suon tuhkalannoitusmahdollisuutta.  Pienialaisilla soilla ongelmaksi muodostui se, että piti jättää leveä suojakaista pääuoman vireen.  Siis olisi voinut lannoittaa niin pienen osan, ettei puuhassa olisi ollut mitään järkeä.

    Nostokoukku 1.11.2022, 17:09

    On tutkittu. Olen lukenut muistaakseni Metsähallituksen teettämän tutkimuksen. Siinä tuloksena oli, että kiintoaineet vähenevät ojan sammaloituessa, mutta ravinnepäästöt jatkuvat ja jopa lisääntyvät ojitusalueen maatuessa. Ravinnepäästöt jatkuvat yllättävän kauan, jopa useita kymmeniä vuosia.

    Puuki 1.11.2022, 17:15

    Ravinteita yritetään pysäyttää esim. kuitupuunipuilla joita laitetaan ojiin.  Umpeenkasvanut ojakin vähentää kiintoaineksen ja ravinteiden valumista ojista vesistöön.  Eiköhän se ole itsestään selvä asia , että niin käy, jos laskua ei ole liian paljon . Ei muuten tehtäisi valuntakenttiäkään ojitettujen soiden jatkeeksi.

    Eikö tuhkarakeita voisi upottaa pintaturpeeseen ”jollain opilla”.  Eli suunnilleen sama tyyli kuin peltojen täsmälannoituksessa.

    Visakallo 1.11.2022, 17:17

    Johtaako tämä lopulta siihen, että ajan oloon puunkorjuu lopetetaan turvemailta? Jatkuva kasvatus turvemailla kun ei tule koskaan onnistumaan.

    Rukopiikki 1.11.2022, 17:25

    Tottakai ravinnepäästöt lisääntyy kun turve maatuu mullaksi. Kun ojat puhdistetaan niin multava maatunut turve myös lähtee herkemmin veden mukaan kiintoaineksena kuin rahka. Rahkasammal kasvaa karuillakin suomättäillä. Lienee ei paljoa ravinteita käytä.

    Vesistöjen kanssa ongelmana on että kun ne kerran rehevöityy niin syntyy itseään ruokkiva kierre. Vesikasvillisuus lisääntyy ja roskakala lisääntyy ja ne tonkii pohjaa jne. Tilanne vain pahenee vaikka ravinnekuormitus ulkopuolelta vähenisikin.

    Puuki 1.11.2022, 17:48

    Turve ei yleensä maadu mullaksi . Multamaa ja turve on eri maalajia.  Jos ojaan valuu veden mukana muuta irtomaata, niin sitten voi olla mahdollista.

    Turvettahan nostetaan usein n. 2 m paksusta kerroksesta . Pintaturve on vaaleampaa ja käy kasvuturpeeksi,  syvemmältä nostettava  on polttoturvetta, tummempaa ja tiiviimpää kuin pintaturve. Mutta ei se multaa yleensä ole.

    Rukopiikki 1.11.2022, 17:54

    Turvetta on eri maatuneisuusasteita. Turve maatuu nopeampaa kun suo ojitetaan ja se saa happea. Karkea rahkainen koostumus muuttuu hienojakoisemmaksi kun turve maatuu joka sitten lähtee helpommin veden mukaan. Puiden juuret ym nopeuttaa maatumista ennestään.

    Puuki 1.11.2022, 17:59

    No ei se turve kyllä ihan heti maadu. Turpeennostoa varten ojitettiin ennen soita ja nostettiin turvetta monta vuotta ojituksen jälkeen.  Ohutturpeiset suot on erikseen.

    Maatumista tapahtuu pitkän ajan kuluessa ojituksesta. Siksi vanhat  muuttumat (=turvemaakankaita) ei ole enää CO2-päästölähteitä.

Esillä 10 vastausta, 4,081 - 4,090 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 408 409 410 … 690 691 692