Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,071 - 4,080 (kaikkiaan 6,917)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Puuki

    Mittaamattomia vahinkoja hiilitaseelle aiheuttaisi myös esim. H:ki-Tampere tunninrata-hanke.  Fem 5 tv haastatteli suomalaista yhdyskuntaympäristön suunnittelijaa joka kertoi miten hakoteillä koko ratahanke on myös sen kerrotun ns. säästöjen osalta. (vanhan radan kunnostaminen ja junavuorojen lisääminen olisi ratkaisu koko ongelmaan ).    (Mutta olisiko ehkä jopa niin, että suurin ongelma on asiassa , että as.tuntija on suomenkielinen , kenties väärästä puolueesta ?  En ihan heti sitä usko mutta on sekin tietysti mahdollista).

    Miksipä ei voisi arvioida myös jatkossa tapahtuvaa hiilen sidontaa metsissä, kun hiilitasetta määritetään kuitenkin pitkälle aikavälille eikä kuten nyt on ”muotia” yhden vuoden muutosten avulla (esim. yhden vuoden heikko puiden kasvu tai tavallista isompi vuoden korjuumäärä) . Ihan hölmöläisten hommaahan semmonen ”laskenta” on, kun kasvu voi taantua monesta eri syystä yhdeksi vuodeksi ja lisääntyä taas seuraavana vuonna.

    A.Jalkanen

    Ymmärtääkseni VMI:n hiilinielu perustuu metsien kasvun osalta 5 viimeisen vuoden keskiarvoon.

    Puuki

    ”Tikun nokassa” on olleet yhden vuoden muutokset metsien vuosikasvussa ainakin julkisuudessa.

    Hiilinielun min. vaatimukset tullee nyt ennallistamisessa v. 1952 vuoden tasoihin.   Kukahan lienee keksinyt juuri sen vuoden ? Suomessa  silloin oli vielä suht. vähän teollisuutta verrattuna moniin muihin EU-maihin.  Pähkähullua vertailla tuolla tyylillä.

    Jossain aiemmin oli juttua , että ennallistamisen kustannus olisi muka vain n.1 mrd euroa.  Se oli vain yhden vuoden kulua , 10 vuodessa jolloin on ”1. tarkistusvuosi” summa on paljon suurempi.

     

    A.Jalkanen

    Yhden vuoden tarkastelujen heittelyt taitavat johtua pääasiassa hakkuutasojen vaihteluista suhdanteiden mukana. Kun kasvu otetaan 5 vuoden ajalta, tasaantuvat satunnaistekijät kuten sääolot ja käpysadot.

    A.Jalkanen

    Vaihteeksi asiaa hiilinieluista. Kommenttini mielipiteeseen ”Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on ilmastoteko”. (Huhhuh kyllä tämä työstä käy kun pitää koko ajan päivystää… mutta viestintä on kestävyyslaji.)

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009168445.html

    ”Luonnonmetsissä on hyvin monenlaisia rakenteita ja hiilivarastojen määriä. On arvioitu että luonnontilassa metsissämme olisi vähemmän avoimia alueita, enemmän vaihtelua puuston rakenteissa ja huomattavasti enemmän lahopuuta hehtaarilla keskimäärin, mutta ei välttämättä sen enempää hiilivarastoa.

    Luontomme suurimmat hiilivarastot löytyvät hyväkasvuisista maan eteläosan talousmetsistä ja luonnontilaisten soiden turvevarastoista, mutta kyllä myös pitkään häiriöttä kehittyneistä suojelualueiden metsistä, kuten Vesijaon luonnonpuistosta. Soilla ja rehevissä metsissä valtaosa hiilivarastosta on maaperässä, mistä varmaan johtuu se väärinkäsitys, ettei luonnontilaisissa metsissä voisi olla suuria hiilivarantoja.

    Hiilen varastointi metsään on periaatteessa hyvä asia, mutta noita varastoja voitaisiin kustannustehokkaimmin kasvattaa sellaisilla alueilla maapallolla joista metsää on hävitetty. Metsityksestä saataisiin monenlaisia muitakin hyötyjä kuin hiilen sidontaa ja varastointia.

    Meidän metsämme eivät ole ilmaston muuttuessa varma hiilivarasto. Todennäköisempää kuin säilyminen on se, että luonnonpoistumat metsätuhojen muodossa tulevat kasvamaan ja pienentämään hiilinielujamme ja varastojamme. On järkevämpää hakata talousmetsää kuin antaa käytettävissä olevan puun tuhoutua. Osa alueista kannattaa toki säästää monimuotoisuuden hyväksi, mutta suojelun toteutustapa pitäisi olla sellainen, että sillä ei luoda talousmetsiä vaarantavia metsätuhokeskittymiä.”

    Lisää aiheesta: Mönkkönen ym. 2022. More wood but less biodiversity in forests in Finland: a historical evaluation.

    PS. Korjasin tähän sanonnan ’maan alla’ parempaan muotoon ’maaperässä’. Toinen mahdollinen muoto olisi ollut ’maanpinnan alla’.

    Scientist

    Suomiradan uutta metsälinjausta näyttävät Pirkanmaan kansanedustajista kannattavan erityisesti Sdpn, vihreiden ja jotkut kokoomuksen edustajat.  Rata jättäisi alleen yli 1000 ha metsää, peltoa ja asuinalueita ja lisäksi tulisi 20 km tunneleita ja siltoja. Tämä kaikki vain että päästäisiin 15 minuuttia nopeammin Helsinkiin. Tämä on ilmeisesti nyt sitten sitä parempaa metsäkatoa, koska kritiikkiä ei tule vihervasemmiston taholta. Myös  ilmastopaneeli ja luontopaneeli ovat olleet hiljaa näistä uusista ratalinjauksista

     

    mehtäukko

    Nuo panelistit varmaan heiluvat kuin heinämiehet mutta äänitorvi Kotiaho on juotettu umpikänniin.

    Visakallo

    Kotiahon vetämän Luontopaneelin esitykset johtaisivat yhden sellutehtaan sulkemiseen Suomessa. Ilmastopaneeli tuskin jää siinä huonommaksi, eli vähintään yksi tehdas menee heidänkin jäljiltään kylmäksi.

    A.Jalkanen

    Uutta tietoa tulossa turvemaiden hoitoon TurVi-hankkeesta. Perusasia on kuitenkin jo melko varma. Monilla ojitusalueilla ojien turhien syventämiset kannattaa jättää pois ja tehdä sen sijaan tuhkalannoitus. Matalammat kunnostusojat ja kunnostuksen tekeminen vain sitä tarvitseviin alueen osiin vähentää kuluja – eikä metsänomistajan tarkkaan seuraama puuston kasvu vähene vaan lisääntyy. HUOM. Juttu luettavissa muutaman päivän ajan myös ei-tilaajille!

    https://www.koneviesti.fi/metsa/ca223518-d4b6-4347-b0bc-1c1227f45497?

    Visakallo

    Niin kuin Koneviestin jutun kuvistakin näkyy, sammaloitunut oja on erinomainen suodatin, jos ojan valuma-alueella jouduttaisiin tekemään maanmuokkaus ja/tai täydennysojitus. Siten näkisin, että tietyin edellytyksin voitaisiin turvemaita uudistaa jatkossakin. Viimeksi kun tästä kirjoitin, palstan kevytnimimerkit riemastuivat ja alkoi pilkanteko koko asialle. Heille ei tunnu mikään järkiperäinen asia menevän perille.

Esillä 10 vastausta, 4,071 - 4,080 (kaikkiaan 6,917)