Ville Niinistökin kommentoi hiilinieluja. Niinistön metsäpoliittinen päiväuni olisi sellainen, että avohakkuut luvanvaraisiksi ja hakkuita rajoitetaan hiilinielujen vahvistamiseksi – kuittaillaan siis niillä muiden sektorien päästöjä. Nyt kun energiaa joudutaan korkean hinnan ja huonon saatavuuden takia säästämään, se hyvä seuraus siitä koituu että päästötkin alenevat, eikä niiden kuittaamiseen näin ollen enää tarvita aivan entisen kokoisia hiilinieluja.

http://www.is.fi/politiikka/art-2000009028084.html

Kyllä vesistöjen päästötaseista on jonkin verran tutkimusta olemassa. Määriä, hiilen kulkeutumista valumavesien mukana maalta vesiin ja sedimenttien merkitystä ei kai tunneta niin hyvin, että niitä voisi ottaa mukaan virallisiin päästölaskelmiin. Laskelmien on tarkoitus kuvata ihmisen toimien vaikutusta päästöihin, joten luonnonpäästöjen osuus pitää erottaa pois ja se voi olla haasteellista.

Esimerkiksi se seikka että järviruoko on ontto, saattaa olla sopeutuma pohjassa muodostuvan metaanin pois ohjaamiseksi. Vesistöjen pohjassa on luonnostaankin sedimenttejä, mutta ihminen on paikoin lisännyt niitä ojittamalla ja vähentämällä valuma-alueen kasvipeitteisyyttä. GTK on niitä tutkinut ja todennut että turvepäästöjen osuus on sedimenteissä yleensä pieni, mutta paikallisesti tietenkin voi olla suurikin.

Maat raportoivat YK:n ilmastosopimukselle myös arvioita maaperän hiilivarannon muutoksista. Tutkimus osoittaa, että kivennäismailla metsien maaperän hiilivarasto kasvaa Pohjoismaissa kaksi kertaa nopeammin kuin vähemmän intensiivisen metsätalouden maissa.

Tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Lukesta muistuttaa, että ojitetuilla turvemailla turpeen hajoaminen tuottaa hiilidioksidi ja typpioksiduulin (N2O) päästöjä. Suomessa metsistä noin kolmannes kasvaa turvemailla ja niistä yli 50 % on ojitettu. Suomessa turvemaametsien maaperän päästöt ovat samaa suuruusluokkaa kuin kangasmetsien maaperän hiilinielu.

– Maaperän hiilivarasto pienenee avohakkuiden jälkeen sekä suo- että kivennäismaalla olevissa metsissä, mutta kivennäismailla varasto voi palautua ja lisääntyä puuston kehityksen myöhemmissä vaiheissa. Kuivatuilla turvemailla hiilen nettopäästö hajoavasta turpeesta voi jatkua koko kierron ajan, Mäkipää sanoo.

http://www.luke.fi/fi/uutiset/pohjoismaissa-metsien-hiilivarasto-kasvanut-nopeammin-kuin-kanadan-ja-venajan-vahemman-hyodynnetyissa-metsissa

Jos katsoo em. englanninkielisen raportin taulukkoa 1 sivulta 18, se ei tue sitä käsitystä, että luonnonmetsissä olisi moninkertainen hiilivarasto verrattuna talousmetsiin. Tässä pitää muistaa, että boreaaliset luonnonmetsät sijaitsevat yleensä ilmastollisesti ja maaperältään karummilla alueilla kuin hoidetut talousmetsät. Taulukon mukaan korkein hiilivarasto oli Kanadan hoidetuissa metsissä ja toiseksi suurin Ruotsin hoidetuissa metsissä. Tässä tarkastelussa oli kai mukana vain maanpäällinen puuston hiilivarasto, koska satelliitit eivät ainakaan vielä pysty katsomaan maan alle.

Meillä suurimmat hehtaarikohtaiset hiilivarastot – mukaan lukien maanpäälliset ja maanalaiset varat – sijaitsevat ojittamattomilla turvemailla ja häiriöiltä säästyneissä kivennäismaan suojelumetsissä kuten Vesijaon luonnonpuistossa.

Raportti: Sustainable boreal forest management – challenges and opportunities for climate change mitigation. Swedish Forest Agency. Report 2021/11.

Kanto ja juuristo säilyvät maassa vuosikymmeniä.  Kun viereen kasvaaa uuden puun juuristo, niin insinööriajattelu kertoo, että maaperän hiili lisääntyy.  Maaperän hiilitaseen kannalta luulisi olevan paras tapa kasvaa metsää  jollain lyhytkiertosysteemillä, jolloin maassa olisi kerralla useiden puusukupolvien juuristoja.