Monet poliittiset sopimukset ovat toive-ajattelua ja tyhjän päällä ilmastonkin suhteen. Saksan energiaratkaisut ennen ja nyt todistaa, kuinka viherpolitiikka vie hornan tuuttiin.

Se mihin Suomessa on perustettu energiantuotanto, oli vakaata ,varmaa ja kestävää. Viherpolitiikka tuhoaa senkin ja nyt ne joukkiot ovat hiljaa kuin kusi sukassa.

EU:n sakkomaksuthan perustuvat poliittisiin päätöksiin. Kun Eurooppa hytisee ensi talven, niin ko päätökset perutaan.

Mitä tulee metsien kasvuun, niin kannattaisi tehdä sille jotakin, eikä vain seurata katseella. Seuraavaan hallitusohjelmaan tulee sisällyttää metsien kasvun tehostamistoimet. Jatkuva kasvatusta ei ko toimiin tule liittää.

Koko hiilinielulaskentatapa on harhaanjohtava.  Kun ei lasketa hiilitasetta kokonaisuutena ja pitkällä aikavälillä vaan jotain hetkellistä tilannetta, niin ei tule oikeaa tulosta.  Tunnetusti esim. harvennushakkuu yleensä vähentää kok. kasvua väliaikaisesti mutta lisää kiertoajan käyttöpuun ja tukkipuun määriä (hiilivarastot lisääntyy) . Siihen pitäisi lisätä myös korvausvaikutukset joita tulee mm. luonnolle hyvin haitallisen muovin käytön vähentämisestä.  Muovijäte säilyy aina luonnossa ja se on tod. näk. samanlainen tai kohta suurempi ongelma luonnossa kuin ilmaston lämpeneminen .

Yhdyn edellisiin siinä mielessä, että harvennusrästit pitää kyllä hoitaa riippumatta hiilinieluista. Muuten menetetään liikaa tulevia tuottoja. Voisiko näiden pohjoisen kasvujen varassa syntyä vielä sellutehdas… anteeksi biotuotetehdas Kemijärvelle? Siitä tavarat junalla Pohjoisen Jäämeren suuntaan. Samalla syntyisi ekotehokas turistireitti. Poromiehet ei kyllä tykkää näistä suunnitelmista, heitä pitäisi jotenkin hyvitellä.

Jos puun kantohinnat nousisivat pysyvästi, alkaisi taimikoiden hoitokin kiinnostaa enemmän.