Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,941 - 3,950 (kaikkiaan 6,919)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Puuki

    26 %, nousu  kasvussa voi olla aika oikean suuntainen arvio.  Tomaattien (ja muiden kasvihuonekasvien)  kasvulisä voi olla n. 70 % , kun CO2-pitoisuus nousee sopivasti.  Puulla kasvulisä on varmaan sitä pienempi.

    Suomessa puun kasvunopeus on melko vaatimatonta vaikka paraneekin mm. jalostuksella ja oikealla maanmuokkauksella ja myös co2-lisällä.  Esim. eucalyptusmetsät kasvaa etelässä päätehakkuukypsiksi 7 vuodessa.

    A.Jalkanen

    Pistä jo korkki kiinni Per.

    Rane

    Taalas kritisoi tässä Suomessa harrastettavaa metsien hiilinielujen pienenemis/suurenemis keskustelua.Metsiä hoidetaan hyvin ja  ne tuovat hyvinvointia.Pitäisi keskittyä fossiilisten vähentämiseen.

    Petteri Taalas Itä-Savossa: ”Suomessa on vallalla hiilinieluharha” – MT Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

     

    A.Jalkanen

    Iltalehti kertoo myös Taalaksen teeseistä. Ilmastohan on globaali, joten ratkaisujakin pitää ajatella maapallon tasolla eikä Suomen tai EU:n tasolla. Meidän ei siis kannata omin päin säästää hiilinielujamme yhtään enempää kuin minkä verran EU:n yhteiseen pottiin on pakko laittaa. Toinen potti joka syö tulevia hakkuumahdollisuuksia on biodiversiteettistrategia. Päästövähennyksiä pitää etsiä muualta kuin metsistä.

    http://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fffdc36c-2e75-4b0e-ba21-3f76c90a9af1

    kaapo123

    no esim soija ei kestä,jos hiilidioksidi menee yli 600 ppm,mutta hernekasvit kasvavat 56 % nykyisen tason co2-tasossa kasviekologian mukaan, Jyväskylän Yliopiston opettajan kerto

    mehtäukko

    <p class=”paragraph”>Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen kommentoi Maaseudun Tulevaisuudelle pitävänsä Taalaksen väitettä asiantuntemattomana ja vastuuttomana veronmaksajien näkökulmasta. Ollikainen sanoo, että Suomi on sitoutunut EU:n nielutavoitteisiin. Hänestä pääpainon tulee olla fossiilisten vähentämisessä, mutta nielut tarjoavat kustannustehokkaan keinon kompensoida vaikeasti tai kalliisti vähennettäviä päästöjä.</p>
    <p class=”paragraph”>Iltalehti kysyi Taalakselta, miten hän vastaa Ollikaisen väitteisiin.</p>
    <p class=”paragraph”>– Suomi on ollut itse asettamassa niitä tavoitteita. On poliittinen kysymys, millaisia tavoitteita halutaan asettaa, Taalas kommentoi</p>
    On ratkaiseva ero noilla lausumilla asia-kysymyksessä. Ollikainen haluaa viher poliittiseen päätökseen perustuen ammuttaa kansalaisia jalkaansa.Lopulta amputoida koipi. Taalas osoittaa ja suitsisi todellista klobaalia ongelmaa.

    Eikö kansalaiset erota kuka johtaa harhaan?

    Rane

    Ollikaisen vastauksessa on huomioitava ettei hän väitä Taalaksen olevan väärässä ilmastovaikutuksissa.Ollikainen väittää että Taalas ei ota huomioon EU-byrokratiaa ja poliittisia sopimuksia.

    A.Jalkanen

    EUssa ollaan joten sen kanssa väännetyt huonotkin sopimukset on otettava huomioon. Taalas katsoo asiaa globaalisti ja Ollikainen lokaalisti. Tieteestä ovat luultavasti yhtä mieltä. Fossiilisten vähentäminen on tärkeintä, mutta niiden käyttö ei ole vähenemässä. Mitä teemme metsillämme – se pitäisi päättää ja se on politiikkaa.

    Toinen realiteetti on se että metsien kasvu ei ole enää nousussa, joten sen määrään on nyt sopeuduttava. Kansalaiset tietävät jo mikä hiilinielu on, eivätkä kai hyväksyisi jos maassamme alettaisiin hakata enemmän kuin vuotuinen kasvu.

    Visakallo

    Suomen valitsema ilmastolinja oli muista maista poiketen täysin poliittinen. Ei halluttu äänestäjien pelossa juurikaan  kajota ihmisten jokapäiväiseen elämään, vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Ajateltiin, että metsät voidaan valjastaa pelkästään metsänomistajien kustannuksella ”ilmaiseksi” muun yhteiskunnan hiilinieluksi. Sitten tulikin Ukrainan sota, joka laittoi kaiken uusiksi, vaikka sitä ei haluta tietyissä piireissä vieläkään tunnustaa.

    Puuki

    Ensiharvennusrästien purkaminen pohj. – ja keskisessä Suomessa lisäisi metsien kestävyyttä tuholaisia ja siten myös ”metsäkatoa” vastaan.  Hiilivarastojen lisääntyminen ja korvausvaikutus sisältyy oikea-aikaisten harvennusten teon boonukseen.    Jatkuvan kasvatuksen liika suosiminen vähentäisi hiilinielua , se on ihan selvä asia.   Tavoitteet on suht. hyvät niin Ollikaisella kuin varsinkin Taalaksella joka kertoo asiasta enempi sen vaikuttavuuden eikä poliittisesta näkökulmasta.   Keinot tavoitteiden saavuttamiseen on vain pääosin huonot ja toimimattomat.   Metsäkato on realismia sademetissä ja isot hiilipäästöt esim. isoilla kirjanpainaja ym. tuholais – ja metsäpalo alueilla (yleensä hoitamattomat metsät ) joissa uudistaminen ei onnistu tai sitä ei tehdä.

Esillä 10 vastausta, 3,941 - 3,950 (kaikkiaan 6,919)