› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 6,918)
1 2 3 … 37 38 39 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Reima Ranta 5.2.2019, 19:55

    Se osuuspääoman korko oli Timppa vain esimerkki. Kaikessa on riskinsä. Metsänkin voi kaataa myrsky tai se voi palaa jne. – kokemustakin on.  Yhtä hyvin olisin voinut ottaa esimerkin lainasta, josta minun on maksettava 6% korkoa jne.

    Tuomarithan tulkitsevat vain voimassa olevia säädöksiä ja niiden perusteluja. Riskien arvioimien ei ole heidän tehtävänsä. Tilanne oli sikälikin mielenkiintoinen, kun hakkuun rajoitteet oli määritelty ministeriön päätöksellä, vaikka jo 2000 voimaantulleen uuden perustuslain mukaan tällainen säätely olisi pitänyt tehdä lain tasolla eli eduskunnan päättämänä. No tarinahan jatkui niin, että muutaman vuoden kuluttua sääntelystä luovuttiin kokonaan.

    Kun Timppa en ole reisi- tai perintömetsien omistaja, niin on joutunut riskit ottamaan aina todesta.

    A.Jalkanen 5.2.2019, 21:14

    Täytyy nostaa hattua Reimalle jos olet hakenut oikeutta metsänkasvatuksen korkotason vapaaseen valintaan meille kaikille ja vaikuttanut sitä kautta uusiin metsälakeihin. Menee suorituksena Timo Kujalan ja Erkki Lähteen kanssa samaan seuraan.

    Visakallo 5.2.2019, 21:22

    Asioilla tahtoo vain olla kääntöpuolensa. Nyt ollaan vastavuoroisesti masinoimassa avohakkuukieltoa, puunkäytön rajoittamista energiaksi, maisematyölupien ulottamista yhä laajemmille alueille, lisää suojelualueita, jne. Näiden yhteisvaikutuksena on, että suunnitellut metsäteollisuusinvestoinnit voivat jäädä haaveeksi. Pahimmat painajaiset ovat käymässä toteen.

    A.Jalkanen 5.2.2019, 22:18

    Eivät toteudu ne painajaiset. Etelä-Suomessa olisi syytä lisätä suojelualueiden pinta-alaa ja koko maassa huolehtia monimuotoisuuden kannalta tärkeistä rakennepiirteistä jotta elinympäristöjen laatu paranisi. Jos nämä tehdään, puuntuotantoa voidaan lisätä talousmetsäkuvioilla ja investoida maltillisesti.

    Visakallo 5.2.2019, 22:26

    Niin ulko- kuin kotimaiset investoijat tekevät aina monipuolisia riskialyysejä ennen lopullista sijoituspäätöstä. Löysät vaalipuheet hakkuiden rajoittamisista ja avohakkuukielloista, sekä mahdollinen vaalien jälkeinen poliittinen epävakaus  tekevät paatuneetkin päätöksentekijät varovaisiksi.

    puunhalaaja 5.2.2019, 22:34

    Niin ulko- kuin kotimaiset investoijat tekevät aina monipuolisia riskialyysejä ennen lopullista sijoituspäätöstä. 

    Joo, näinhän se on. Jos jostain maasta syntyy sellainen kuva, että siellä ei oteta luontojuttuja vakavasti, herättää se huolta sijoittajassa. Lopputuotteiden ostajat kun ovat etistä tarkempia sen suhteen, että perhoset, alkuasukkaat ja ekosysteemit voivat hyvin.

     

    Visakallo 5.2.2019, 22:40

    Juuri tämän takia mm. venäläinen, etelä-amerikkalainen tai kanadalainen FSC-sertifioitu puu niittää suosiota ympäristötietoisten ihmisten keskuudessa!

    Tomicus 7.2.2019, 09:32

    Hienojen korkopohdiskelujen perään hieman toisenlaisella tulokulmalla hiilinielusta. Karkeasti yksinkertaistaen.

    Metsätiede opettaa meille, että vuotuinen hiilinielu on suurimmillaan yllättävän nuorissa metsissä; suunnilleen siinä vaiheessa, kun metsä muuttuu kakkosesesta kolmoseksi. Tämän jälkeen vuotuinen nielu alkaakin jo pienetä. Keskimääräinen hiilinielu, eli hiilivarasto jaettuna ajankohdalla, kasvaa kuitenkin vielä ehkä noin 15 – 20 vuotta, kunnes tämäkin kääntyy laskuun. Suurimpaan mahdolliseen hiilinieluun pyrittäessä oikea päätehakkuikä on silloin, kun vuosittainen kasvu = keskimääräinen kasvu

    Oletetaan sitten tilanne, jossa metsätilaa on hoidettu määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti ja ikäluokkarakenne muistuttaa jo nk. normaalimetsää – vuosittainen uudistamispinta-ala saadaan jakamalla tilan pinta-ala kiertoajalla. Tässä tapauksessa kiertoaika on 60 vuotta ja kaikkia ikäluokkia on siis yhtä paljon.

    Valtakunnassa sitten hallitus vaihtuu ja ilmastopaniikissa minimikiertoajaksi nostetaan maltillinen 80 vuotta. Esimerkkitilan kohdalla tehdäänkin sitten kuuliaisesti seuraavat 20 vuotta pelkkiä harvennuksia ja tilan metsät ovat 20 vuoden kuluttua vanhempia ja hehtaarikohtainen hiilivarasto onkin ihan oikeasti kasvanut. Hurraa, näin se maailma pelastuu. Iäkkäämpien metsien hiilinielu on kyllä jonkin verran pudonnut… vaan mitäs pienistä. Seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana hoksitaankin, että niitä suuren hiilinielun ikäluokkia ei yksinkertaisesti ole ja tilan hiilinielu suorastaan romahtaa. Ja jos samaan aikaan on voimassa se, että metsästä ei saa poistaa enempää hiiltä kuin sinne sitoutuu, niin uudistamispinta-alaa tulee pudottaa mikä sitten puolestaan pidentää taas kiertoaikaa ja lopulta taas hiilinielun kokoa. Alaspäin menevä noidankehä siis.

    Sitten kysymyksiä palstan viisaille: Voidaanko edelläolevan perusteella vetää johtopäätös, että suuri hiilinielu ja suuri hiilivarasto ovat toistensa poissulkevia? Entä kuinka suuren uhkan jonkin hetken alihakkuut muodostavat tulevaisuuden hiilinielulle?

    Hiilinielun tilalla voi käyttää tietenkin halutessaan vuosittaista kasvua (CAI) ja keskikasvua (MAI). Kyseisillä hakusanoilla netistä löytyy nättejä käyriä…

    A.Jalkanen 7.2.2019, 10:38

    Kyllä mielestäni voidaan: yleensä keski-ikäiset metsät kasvavat eniten ja  suurin hiilivarasto on meidän oloissa yleensä varttuneissa metsissä. Joitakin poikkeuksia on. Säännöllisin harvennuksin hoidettu uudistuskypsä metsä voi toisinaan olla yllättävän hyvässä kasvukunnossa, kuten esim. Jyväskylän noin 80-vuotias jättiläiskuusikko jossa oli lustot vielä 3 mm luokkaa. Toinen poikkeus voisi löytyä eri alueiden (myös lauhkeista) sademetsistä; siellähän voi olla iso biomassa mutta kasvu myös (nopea kierto).

    Kuten Luken tutkija Juha Lappi on varoitellut, jos hakkuut ovat pysyvästi alemmat kuin kasvu, metsä vanhenee ja lopulta kasvu alenee. En usko että tähän päädytään meidän metsissä kovin pian koska ikärakenne on nuorehko. Riskinä on kuitenkin että avohakkuiden määrää ei saada kasvatettua (mm. niiden huonon maineen vuoksi) ja siirrytään enemmän jatkuvan harventamisen suuntaan. Tämä alentaisi hiilinielua pitkällä aikavälillä. Metsien inventoinnin tuloksia ja kasvuennusteskenaarioita on syytä tarkkailla. Ja olisi syytä saada tämä hiilinielun ja kasvun dynamiikan viesti menemään läpi myös EU-tasolla: hiilinielu ei kasva eikä pysy yllä ellei metsiä jatkuvasti hakata lähes kasvun verran. Ellei hakata, sijaan astuu ilmiö nimeltään luonnonpoistuma (itseharveneminen ja metsätuhot).

    Yksi iso kysymys on ojitettujen turvemaiden uudistaminen joissa olosuhteet vaihtelevat paljon ja jatkuva harventaminen voi olla monesti paras vaihtoehto.

    puunhalaaja 7.2.2019, 13:50

    Ja olisi syytä saada tämä hiilinielun ja kasvun dynamiikan viesti menemään läpi myös EU-tasolla: hiilinielu ei kasva eikä pysy yllä ellei metsiä jatkuvasti hakata lähes kasvun verran.

    Onko tämä sellainen asia/periaate, josta tutkijat ovat laajasti samaa mieltä? Vai löytyykö uskottavia tahoja, jotka kyseenalaistavat tuon?

     

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 6,918)
1 2 3 … 37 38 39 … 690 691 692