”Sinun korkotaulukkosi kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.”

No ei tietenkään ole. Joku vaan kuvasi harhaajohtavasti, että metsän tuottovaatimus on sama kuin vastaavalla riskillä muualta saatava tuotto. Katsoin huvikseni, mikä olisi ollut sillä aikavälillä vastaavan matalan riskin tuotto muualla.

Eihän Suomalaista metsää voi käsitellä samanlaisena sijoitusinstrumenttina kuin muita, joissa raha siirtyy tiekoneen kontrolloimana millisekunneissa kohteesta toiseen. Suomalaisista metsäomistajista vain pieni murto-osa on metsäsijoittajia, muilla on päällimäisenä muut arvot.

Jos metsää vertaa vaikka rahastoon, niin voiko rahastossa tapahtua näin:

– tulee euro-natura ja sanoo, että osassa rahastossa on vanhaa valuuttaa ja se suojellaan, saat katsoa, mutta et koskea, etkä nostaa rahoja.

– tulee euro-viherpiiperö ja halaa rahojasi ja sanoo, että ne ovat kansallisomaisuutta eivät sinun, rahastosi suojellaan.

– tulee kertanoston (avonosto) kielto , saat ainoastaan vähitellen nostaa vanhimpia talettamiasi rahoja (jatkuvanosto/eri-ikäisnosto/fifo-periaate).

– rahastosi hakkeroidaan, nelijalkainen hakkeri varastaa toistuvasti tallettamasi alkupääoman tai ainakin osan siitä. Voit tehdä vahinkoilmoituksen ja saada 10% vahingosta takaisin. Itse et saa ostaa virustorjuntaohjelmaa ja häätää hakkeria, mutta saat vuokrata rahastosi hakkerinmetsästystä harrastavalle seuralle, joka valtiovallan luvalla saa poistaa joskus muutaman hakkerin, mutta hakkerointi jatkuu hakkeriministeriön suojeluksessa.

-rahoja ei koskaan saa nostaa kokonaisuudessaan, pitää jättää ns FSC säästöraharyhmiä ja hakkeripiiloja.

– joku vie jatkuvasti pienen osan rahastosi tuotosta, huomaat, että on ns jokamiehen oikeus, jonka mukaan kenellä tahansa on oikeus kerätä rahastosta jakojäännökset ja desimaalit omaan taskuunsa

-ilmastonmuutos iskee, politiikot huomaavat, että rahastollasi voi torjua ilmastonmuutosta, suunnitellaan, että varasi jäädytetään osittain.

– rahastostasi löytyy harvinaisen-mukaharvinaisen pörssipintaliitäjän jätös, rahasto suojellaan, nostokielto.

Luken laskentakorko on hiilinielu-vertailutason laskennassa 3,5%

Metsähallitus käyttää samaa korkoa (3-4%).

Käytetyt korot lienevät likimain vertailukelpoisia, sillä sekä Luke, että Metsähallitus käyttävät laskelmissaan MELA-ohjelmistoa. MELA on Suomen oloihin kehitetty metsätalouden analyysi- ja suunnitteluohjelmisto.

Metsähallitus: ”Nämä kaikki laskelmat meidän tuottoarvolle perustuvat tälle neljän prosentin korolle, joka käytännössä on hieman sen alle, 3–4 prosentin välissä..”

Minkälaiseen metsänkäsittelyyn metsähallituksen käyttämä korko on johtanut?

”Eihän tässä ole tukkimetästä kyse ollenkaan. Kannot on 15 sentin luokassa, Saarikoski päivittelee.

Nuoressa metsässä on vähän arvokasta tukkipuuta, josta metsänomistaja saa parhaan tuoton. Saarikoski hämmästelee, mitä taloudellista järkeä on avohakata halpaa kuitupuuta sellukattilaan.
Samanlaisia tarinoita kuuluu paljon muualtakin Suomesta. Metsähallitus tuntuu hakkaavan paljon isoja aukkoja ja ns. ”keskeneräistä metsää”.

Taustakeskusteluissa käy ilmi, että samaa on ihmetelty Metsähallituksen sisälläkin. Kokeneet kenttäihmiset vahvistavat, että hakattavat metsät ovat nyt selvästi nuorempia ja puiden läpimitat pienempiä kuin takavuosina.”

https://yle.fi/uutiset/3-10473646

Luke: ”Metsien vertailutason laskennassa pohjana on se, kuinka metsiä käsiteltiin vuosina 2000–2009. Vertailutaso lasketaan olettaen metsien käsittelyn jatkuvan kauden 2000–2009 kaltaisena vuoteen 2030 saakka.”

Korkotason 3,5 käyttö ei johda siihen, että metsiä käsiteltäisiin kuten 2000-2009, vaan ne voidaan hakata huomattavasti nuorempina. Ainakin metsähallitus, metsärahastot ja suursijoittajat hyödyntävät höllentynyttä metsälakia. Taisin siirtyä ”Tahvosen leiriin”, 1,5% on oikeampi korko hiilinielulaskennassa.

Se on aivan selvä, että on taloudellisesti erittäin tyhmää touhua avohakata valtion metsiä 4 %:n reaalikorolla. Minusta on kummallista, ettei jo valtiontalouden tarkastusvirasto puutu asiaan. Ei pitäisi olla mitään rakettitiedettä se, että 4 % on enemmän kuin 0 %.  Ei sinänsä ole  mikään uutinen, että Maa-ja metsätalousministeriöllä on pallo hukassa. Se on ollut sitä enemmän tai vähemmän aina metsäasioissa.

Huvittavana muistuu mieleen siellä käyni aikanaan, kun erääseen metsään ei saatu ostolupaa, kun matka metsään oli muutaman kilometrin liian pitkä. Oli sekin aika erikoista lainsäädäntöä ja varsinaista kepulointia.

Valtio ei liene kuitenkaan maamme pitkäjänteisin omistaja.

Tuottovaatimuksen reaalikorko 4% on tämä keskustahallituksen aikana. Seuraava hallitus ja se voi olla jotain muuta.

Tilanne tulevaisuudessa voi alkaa muistutamaan yritysverotusta. Yritykset toivovat pitkäjänteisyyttä verotukseen, mutta todellisuudessa jokainen hallitus tekee aina oman suuren ”verouudistuksensa” neljän vuoden välein.

”Metsästysministerin vastaus oli polveilevan selityksen jälkeen….ei mitään.”

Jos joku antaa minulle lainaa reaalikorolla 0%, niin en missään nimessä hakkaa sellaista metsää, joka suhteellinen arvokasvu on 4%. Hyöty on kymmenessä vuodessa jo melkein 50%.

No, maailma muuttuu Eskoseni!

Kymmenen vuotta sitten sain kieltävän  päätöksen korkeimmalta hallinto-oikeudelta hakkuuoikeudesta. Yritin heille perustella, että harmillista, kun tuo metsäni tuottaa nyt vain vajaan prosentin, edelleen heiketen, ja saisin osuuspääomasta korkoa 6%, joten häviän edelleen kasvattamalla  metsänhinnan aina kymmenen vuoden välein.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että perustuslakivaliokunta on todennut, että metsän edelleen  kasvattaminen kymmeniä vuosia, on metsänomistajan edun mukaista.

Silloin kyllä kävi mielessä, että pitäisiköhän  Suomessakin olla joku perustuslakituomioistuin, ettei ko. valiokunnan mum….  jne. vedetä raskaasti höplästä.

Se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa!