Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 6,917)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen

    Kiitos Kurki tarkennuksesta. Kun hiilinieluja raportoidaan, kyse on biomassan kokonaismääristä, eli myös muut osat kuin runkopuu pitää huomioida, ja siten on varmaan perusteltua käyttää kerrointa 1,3 t/k-m3, kun muunnetaan metsien runkopuun kasvu hiilivaraston kasvuksi.

    MTK:n Erno Järvinen kirjoitti Savon Sanomissa eilen 1.2. otsikolla ”Metsänomistaja tekee päätöksen metsiensä käsittelystä”.  Lainaan tekstiä. ”Tämänhetkisen tiedon perusteella jatkuvan kasvatuksen metsien kasvu on tasaikäistä heikompaa, eli puuston osalta tiedämme, ettei jatkuva kasvatus voi olla hiilen sidonnan näkökulmasta parempi. Maaperän hiili huomioiden tilanne tasoittuu.”

    Lause ”Maaperän hiili huomioiden tilanne tasoittuu” kuvaa oikeastaan oikein hyvin hiilidynamiikkaa. Sekä kivennäis- että turvemailla maanmuokkaus nopeuttaa maaperän hiilen hajoamista, mikä puolestaan nopeuttaa puiden kasvua. Hiili siis siirtyy maaperästä puihin. Varastot pienenevät maassa, mutta sidonta kasvaa maan päällä. Loppusaldo riippuu tilanteesta.

    Puu Hastelija

    Kyllä noita hiilijuttuja saa laskea etu ja takaperin. Jos ajatellaan vaikka lannoitusta, niin koko lannoiterakeen (typpi) valmistusprosessi on aika energiaa kuluttavaa, siihen jakelu ja lannoitustyön energia, lopulta puun kasvu kiihtyy, mikä taas lyhentää kiertoaikaa ja typpilisä vielä nopeuttaa karikkeen hajoamista.

    Varmasti saadaan mukavaa toleranssia lopputuloksiin, mutta kyllä tarvitsee aika tarkoitushakuista olla politiikan, jos joku saa itselleen uskoteltua Suomen metsien olevan päästölähde…

     

    Reima Ranta

    Meillä ylintä valtionjohtoa myöden hehkutetaan näillä asioilla ja metsiemme vuoksi siihen on varmasti aihettakin. Kun näin on, niin eikö ministeriön pitäisi, uskottavuutemme takia kiireesti korjata tuollaiset korkosekoilut? Käsittämätöntä pöppäilyä tuolla tasolla.

    Puuki

    Millä %:lla sitten pitäisi laskea , kun sen vertailujakson aikana keskimääräinen metsän tuotto on ollut 3,6 % ja kokonaispuuston määrä & hiilenkertyminen on lisääntynyt ?

    A.Jalkanen

    Kuka RR mielestäsi sekoilee? Luke on noudattanut laskentaohjeita ja niissä käytetty korkotaso vastaa yleistä käsitystä metsän tuotosta pitkällä aikavälillä.

    Vertailun vuoksi: Metsälehti Makasiinissa 1/2019 s. 19 on otsikko: ”Metsätalouden normituottona pidetään neljää prosenttia. Voisiko se olla enemmän?” Olisi tietenkin mielenkiintoista kuulla, kenen mielestä 4 prosenttia on sopiva normituotto.

    Kurki

    Käykö tässä nykyisessä hiili-intoilussa huonosti?

    Mistä tämän talven kylmyys ilmastonmuutoksen vastaisesti nyt sitten tuli? Koko pohjoisella lumivyöhykkeellä Pohjois-Eurooppa, Siperia ja Pohjois-Amerikka kärvistelee hyytävän pakkasilman kourissa? Täällä ei ole ollut suvikeliä kahteen kuukauteen, että lumet olisivat tipahtaneet puista. Selitys on ollut, että pohjoisnavan ympärilla kierävän polaaripyörteen tuulen nopeus on heikkentynyt lämmenneen pohjoisnavan vuoksi. Suuri nopeus pitää kylmän ilman kasassa pienemmällä alueella napaa ja hidas nopeus mahdollistaa kylmän ilman leviämisen kauemmaksi navasta. Uutisten mukaan edellinen kylmyysennätys Chicagossa mitattiin vuonna 1986, jolloin Suomessakin oli ennätyspakkasta.

    Mikähän selitys silloiselle polaaripyörteen nopeuden laskulle olisi, kun silloin ei tiedetty ilmastonmuutoksesta mitään?

    Rane2
    Reima Ranta

    Me emme ole hoitaneet metsiä 2000-2009 tuottovaatimuksella 3,5%, vaan tuottovaatimuksella 1,5%. Tuottovaatimus ei tarkoita metsän tuottoa vaan vastaavalla riskillä muualta saatavaa tuottoa. 2000-2009  meillä oli metsänhoito vielä tiukasti säänneltyä.

    Jos metsää hoidetaan tuottovaatimuksella 0%, se ei tarkoita sitä, että metsän tuotto olisi nolla, tai jos hoidetaan metsää tuottovaatimuksella 1%, niin metsän tuotto olisi 1%.  Ne ovat täysin kaksi eri asiaa ja niiden sekoittaminen keskenään tuolla tavalla on käsittämätöntä.

    Jos me alamme nyt hoitaa metsiä tuottovaatimuksella 3,5%, niin se johtaa tietysti aivan erilaiseen metsänkäsittelyyn ja hakkuisiin kuin tuottovaatimuksella 1,5%. Kiertoaika lyhenee radikaalisti, puustopääoma pienenee oleellisesti jne.

    Laskelmassa on otettu metsän tuotto 2000-2009 ja sijoitettu se tuottovaatimukseksi ja oltu onnellisia lopputulemasta, kun se johtaa huomattavasti suurempiin hakkuumääriin – voi hyvät hyssykät!

     

     

    Rane2

    Vaikuttaako tämä Luken laskelma todella toteutuviin hakkuumääriin?Voi pahat pyssykät?

    A.Jalkanen

    Ei vaikuta laskelmat hakkuumääriin, vaan hakkuumäärät päättää edelleenkin metsänomistaja. En vieläkään ymmärrä miksi ennustelaskelmissa ei voitaisi olettaa tulevan metsänkäsittelyn tuottovaatimukseksi 3-4 prosenttia jos ihmiset siihen käytännössä pyrkivät. Selittäkää jos ymmärrätte.

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 6,917)