› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 33 34 35 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Timppa 1.2.2019, 09:09

    Minä en käytä mitään laskentakorkoa.  Pyritään vuosikymmenten kuluessa saattamaan metsät optimaaliseen kasvukuntoon.   Sitten tulevien polvien mahdollisuus on viilata noita prosentteja.

    Vielä tuosta UPM:stä.  Kasvatustiheydet ovat kyllä aiovan normaaleja.  Mitä järkeä olisikaan kasvattaa ylitiheinä.  Siinähän hakattavaksi päätyisi pienimittakaavaista puustoa, jota on täytynyt kasvattaa kauan.  Halvemmalla saa markkinoilta puuta.

     

    Puuki 1.2.2019, 09:13

    Jossain tutkielmassa (tais olla lopputyö) oli CO2:n määrän suhde runkopuun määrästä johdettuna  n. 1,3 t /k-m³ , kun oksisto ja juuristo lasketaan mukaan. Osa juurikarikkeen hiilestä jää vielä pysyvästi maaperään ainakin turvemailla.

    Puuki 1.2.2019, 09:30

    Suositusistutustiheydet eri puulajeille ja eri kasvupaikoille on kompromisseja kulujen ja saatavan max.kasvun/laadun välillä.  Niissä on pientä vaihtelua eri toimijoilla olemassa. Ei tarkoita ylitiheitä istutuksia.  Varmasti UPM osaa hoitaa metsiään oikein. Ei siitä ole epäilystäkään.  Heillä luonnollisesti on päätavoitteena maximoida edullisen kuitupuun määrää.

    Metsänkasvatus on ollut sen verran heikkoa kannattavuudeltaan, että myivät ”joutopalstat” pois.  Mutta niin vain piti palata uudestaan pohjoiseen ostamaan, koska laadukasta puuta saa edullisesti ja korjuuolot on usein E-Suomea paremmat talvisin (se on luultavasti pääsyy). Eikä mahdollisille uusille kilpailijoillekaan haluta antaa  etua.

    A.Jalkanen 1.2.2019, 09:35

    Eripainoisten puulajien runkopuun hiilen sidonta on vielä helppo laskea metsäninventoinneista. Jos käyttää arvoa 1 tonni CO2/m3 päätyy ehkä aika lähelle oikeaa keskimääräistä tasoa. Olettaisin että mitä painavampi puulaji, sen enemmän sidontaa, ja Suomen puulajit lienevät maapallonlaajuisesti ajateltuna keskimääräisen painoisia.

    Tämän jälkeen homma käykin hankalammaksi, kun joudutaan laskemaan malleilla muut puiden osat mukaan ja arvioimaan, kuinka kauan mikäkin osa niistä säilyy maassa. Tähän käytetään tietääkseni Lukessa Yasso-maaperämallia. Mallien virheet kertautuvat, niin että lopputulokseen tulee valitettavasti iso virhemarginaali.

    Pentti Hyttinen sanoi malleista osuvasti: ”se on kuin makkara, näyttää hyvältä, mutta kun tietää mistä se on tehty, niin ei enää maistukaan”.  🙂  🙂  🙂

     

    Puuki 1.2.2019, 10:03

    Varmaan on kuin jokin (pa)ya(t)sso  se malli ; yhden osasen kun laittaa sisään, niin saa melekein arvailla mitä tulee lopputulokseksi.    Mutta olisi mielenkiintoista tietää noista laskelmista esim. se , otetaanko huomioon ja miten vesakon kasvu  taimikoissa ? Paksujuuret ainakin säilyy melko pitkään maassa ja se kannoista kasvanut ja raivattu vesakkokin lisää taimikon kasvua jossain vaiheessa.  Kun lasketaan lyhyehkön ajan hiilesidontaa (sehän oli kait tärkeintä tällä hetkellä), niin kannot ja juuret säilyy kymmeniä vuosia; sopivassa maaperässä jopa satoja vuosia.

    A.Jalkanen 1.2.2019, 10:31

    Valitettavasti täytyy vastata että en tiedä onko vesakko ja kenttäkerros mukana n

    Reima Ranta 1.2.2019, 11:32

    Jos AJ tuolla edellä sitä kysyit, kun on kymmenen saman riskistä  sijoituskohdetta, niin pyrinkö sijoittamaan niistä eniten tuottaviin, niin vastaus on kyllä.

    Jos taas tietoani tulevaisuudesta, niin joudun vastaamaan kuten Sibelius Ainolle, tämän tiedustellessa jannelta kapakasta paluun ajankohtaa ”Aino hyvä, en ole ennustaja, olen säveltäjä.”

    Kurki 1.2.2019, 19:18

    <<<Jossain tutkielmassa (tais olla lopputyö) oli CO2:n määrän suhde runkopuun määrästä johdettuna n. 1,3 t /k-m³ , kun oksisto ja juuristo lasketaan mukaan. Osa juurikarikkeen hiilestä jää vielä pysyvästi maaperään ainakin turvemailla.<<<

    Juuristo on 50% runkopuun määrästä ja oksat päälle n. 15%.

    Nykyisin Suomen hiilensodonta puihin olisi minun laskujen mukaan sitten 0,9*(110+55+16,5)= 165 milj.tonnia eli 1,5 t/runkopuukasvu m3

    Visakallo 1.2.2019, 23:14

    Käykö tässä nykyisessä hiili-intoilussa huonosti?

    https://www.is.fi/tiede/art-2000005986711.html?ref=rss

    jees h-valta 2.2.2019, 08:08

    Tiedä vain kuinka mones kerta kun näin tapahtuu. Ihmiskunta on kyllä etevä tuhoamaan ja kokoamaan itteään.

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 33 34 35 … 690 691 692