› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 31 32 33 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 31.1.2019, 08:40

    Puukin kanssa samoilla linjoilla. Jatkuvan kasvatuksen edut piilevät muualla: sen ylivertaiseksi mainostettu kannattavuus ei välttämättä koskaan toteudu. Melkein jokaisella metsänomistajalla on kuitenkin kohteita, joihin se voi soveltua. Lisäys (kun puhutaan hiilinielusta):  jk voi soveltua hiilivaraston säilyttämiseen paksuturpeisilla turvemailla ja erityiskohteissa, joissa ei eri syistä haluta tehdä avohakkuuta.

    Timppa 31.1.2019, 10:13

    Nyt puhutaan hiilinielusta.  Jos olisin niin tyhmä, että seuraisin Reiman oppeja (joita hän itsekään ei taida seurata), niin hiilinielu häviäisi metsistä melko pieneksi.  Olen lähettänyt ”Lukijoiden kuviin” kaksi esimerkkiä siitä miten kehnosti metsä taimettuu luontaisesti.   Jatkuvan kasvatuksen ylistäjät eivät tätä vain tunnusta.  Jos huomiota kiinnetetään hiilinieluun, niin jatkuva kasvatus tulisi kieltää.

    En minä Reima pillastunut.  Totesin vain kerran sellaisen tilanteen, mikä tulee esille puukaupassa.  Aukkojen uudistuminen luontaisesti onnistuu äärimmäisen harvoin muilla kuin karuimmilla mailla.  Luontaisen uudistumisen varaan ei kestävää metsätaloutta voi perustaa.

    Taas kerran kerran julkisuudesssa puhuttiin kasvihuoneilmiön tuomista riskeistä kuusikoille.  Paras tapa torjua niitä on sekametsän kasvatus.  Siinä ohessa hiilinielukin kasvaa kahta kautta.  Puusto kasvaa enemmän ja sitä on hehtaarilla enemmän.  Kuten tuolla kuvissa olen kirjoittanut niin koivun kasvatus sekapuuna on vaikeaa, koska hirvet syövät ne.   Kokemus osoittaa, että mänty-kuusisekametsiä voi kasvattaa ilman suurempia riskejä.  Tällaisen synnyttäminen saattaa onnistua viljelykuusikkoonkin tai sitten kylvämällä mänty ja istuttamalla kuusia.   Joka tapauksessa tarvitaan asianmukaista metsänviljelyä.  Tämä palkitsee metsänkasvattajan hyvinä kasvuina.  Voihan tilanne joskus tulevaisuudessa olla sellainen, että siitä hiilensidonnasta maksetaankin.

     

    Puuki 31.1.2019, 11:18

    Onnistuu se luontainen uudistuskin myös muualla kuin karuilla mailla. Mutta edellytykset siihen pitää olla silloin kunnossa. Sopiva maaperä , -muokkaus, siemenpuut + hyvä siemenvuosi. Tai vielä rehevämmällä maalla hyvä alikasvos (koivikossa/männikössä yleensä).

    Timppa 31.1.2019, 11:33

    Puukin listaan lisäisin, ettei maa olla heinettyvää sorttia.  Paljon josseja, jotka ehkäisevät kunnon metsän syntymisen.  Ovatko metsäyhtiöt esim UPM niin tyhmiä, että tuhlaavat osakkaidensa rahoja tuollaiseen turhaan puuhasteluun kuin metsän perustaminen, jos se olisi noin helppoa kuin Puuki esittää?

    Puuki 31.1.2019, 12:18

    UPM ja muut kuitupuun suurkuluttajat käyttää tottakai erilaista laskentatapaa metsänhoidossaan kuin yksityisten mo:en pitäisi käyttää . Se on itsestään selvää.   Enkä  ole esittänyt, että luontainen uudistaminen olisi erityisen helppoa.

    Timppa 31.1.2019, 12:22

    Ja vielä.  Katselin meidän metsäsuunnitelmasta, että mallikelpoisesti kasvatetun 16-vuotiaan kuuusikuvion (1700 kuusta, 100 mäntyä/ha)  (vähät koivut söivät hirvet)  kasvu on nyt 5 m3/ha/v.  Siis selvästi enemmän, kuin minkään jatkuvan kasvatuksen metsän.

    Osittain tämän kuvion ympärille tehtiin 4 vuotta sitten aukko, joka ästyksen yhteydessä kylvettiin männyllä ja seuraavana vuonna istutettiin n. 1000 kuusta/ha.  Puolessa uudesta aukosta kasvaa vain n. 500 mäntyä ja toisessa puoliskossa 4000/ha.  Lisäksi ne istutuskuuset.    Puukille sanoisin tämänkin esimerkin valossa, etteivät ainakaan minun kykyni riitä ennustamaan sitä miten joku alue taimettuu.   Siksi on paljon helpompi kasvattaa metsää varmalla tavalla ja harrastaa lottoamista muualla.   Tietysti tilanne on toinen, jos kyseessä on jo luontaisesti syntyneetm taimet.

    Planter 31.1.2019, 13:30

    Yhden sukuhaaran metsätilan osalta on säilynyt ilmeisesti lähes kaikki paperit mitä on tehty viimeisen sadan vuoden ajalta. Aloin kelata paperipinoa taaksepäin selvittääkseni millaista laskentakorkoa Wihtorin olisi pitänyt käyttää 92 vuotta, sitten kun hän sai tilan haltuunsa.

    Sota-aikana hakattiin haloiksi ilmeisesti parasta tavaraa ja mitä helpoimmin sai läheltä tietä. Paljon omaan käyttöön ja mm. vaihdettu naapurin kasvattamaan kessuun ja annettu Hilja-tädille.

    Sodan jälkeen tilasta jouduttiin luovuttamaan Karjalan siirtolaisille noin kolmasosa. Inflaatiokin oli sodan jälkeen 60% ja taas 1970-luvulla 20%.

    Sukupolvenvaihdos on tapahtunut neljä kertaa ja perintöveroakin maksettu.

    Minkälaista korkokantaa Wihtorin olisi pitänyt käyttää, kun hän teki päätöksen, että suvun jälkikasvusta hän ottaa metsätilan haltuunsa, jotta 80-vuoden kuluttua hän olisi 118 vuotiaana Roope-ankkana sukeltanut setelien täyttämässä kypyammeessa?

    Olisiko mahdollisesti 1,5% ollut sopiva?

    Tulevaisuuden tapahtumat ovat varmaan erilaisia, mutta monta ennakoimatonta asiaa varmaan tapahtuu ja aika harva uudistuksen tekijä pääsee pääätehakkaamaan itse uudistamaansa metsää.

    Eiköhän kuitenkin pidetä mielessä maalaisjärki ja se Suomen metsien kannalta tärkein laki: metsien hävittäminen on kielletty.

    Aimo Jortikka 31.1.2019, 13:54

    Upm korotti metsiensä käypää arvoa kun kasvun ennakoidaan olevan aikaisemmin arvioitua nopeampaa. Niiden käyttämä diskonttauskorko on seitsemän (7)

    A.Jalkanen 31.1.2019, 14:29

    Metsänomistajissa on iso osa sellaisia, joille on kunnia-asia hoitaa metsän uudistaminen kunnolla. Edellinen polvi teki sen ehkä osittain pakosta (vakuustalletus) sekä metsäammattilaisten ja sanktioiden pelossa. Meidän pitää löytää ne sanktiot enemmänkin omasta omastatunnosta.

    Puuki 31.1.2019, 20:11

    7 %:n laskentakorko sopiikin hyvin kuitupuuta käyttävälle yhtiölle. Puuta pitää kasvattaa nopeasti ja äkkiä hakkuut käyntiin. Sellupuu on arvossaan, kun vertaa lopputuotteiden arvon nousuun ja menekkiin.

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 31 32 33 … 690 691 692