› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,917 vastausta, 137 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 23 tuntia sitten Kurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 30 31 32 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Reima Ranta 30.1.2019, 20:42

    No, kerron tarinan.

    Timppa täällä on sanonut, että korkoa ei tarvita eli hän katsoo sen olevan nolla. Hän sijoittaa 1.000 euroa  uudistamiseen ja saa 80-vuoden kuluttua 20.0000 euroa, niin hän katsoo metsätalouden olevan erinomaista liiketoimintaa. Eli jos siis pyrkii maksimaaliseen puuntuotokseen, niin silloin hoitaa metsää oletuksella, että vaihtoehtoisten tuottojen korko on nolla.

    Käsitätkö AJ Timpan tapauksessa, että Timpan metsän tuottokin on nolla?

    A.Jalkanen 30.1.2019, 20:54

    No juuri ja juuri.

    Timppa 30.1.2019, 22:01

    Älä jaksa Reima.  Minä myyn 300 m3 kasvavan hehtaarin aukoksi.  Saan siitä 18000 euroa.  Myyn saman määrän harventamalla.  Saan siitä 15000 euroa.  Käytän uudistukseen 2000 euroa.  Minulle jää vielä 1000-verot.  Sijoitan sen indeksirahastoon.  Voitan kahta kautta.  Metsä kasvaa vähintään 50 % enemmän kuin jatkuvalla kasvatuksella ja indeksirahasto kasvaa.  Mikähän on metsäni tuotto?  Osaatko laskea Reima????

    MaalaisSeppo 30.1.2019, 22:02

    Tuottovaatimuksella ja laskentakorolla ei ole mitään vaikutusta puiden kokonaishakkuumääriin eikä hiilinieluun. Ylituotantotilanne ja hakata ei voi enempää, mitä tehtaat vetävät. Akateemista jargonia.

    Kurki 30.1.2019, 22:11

    Kun uudistamiskulut vähennetään hakkuutulosta, niin eihän sen jälkeen niitä ole enää olemassa.

    Reima Ranta 30.1.2019, 22:40

    Heh heh. No pitihän sen arvata, että Timppa pillastuu. Noilla luvuilla ei ole mitään tekemistä Timppa sinun metsäsi, eikä kenenkään muunkaan metsän tuoton kanssa. Ne olivat syvältä hatusta vedettyjä vain siksi, että niillä halusin kertoa, kuinka eri asioista ovat tuottovaatimus ja metsän tuotto.

    Jargonia tai ei Seppo, EU tällaisia laskelmia haluaa.

    A.Jalkanen 31.1.2019, 07:14

    Reiman mielestä (jos tulkitsen oikein) Timpan pitäisi sijoittaa uudistamiseen vähemmän (lakisääteiset toimet) ja muualle enemmän, mikäli tuotto-odotus on heikko metsässä. Näin päätöksentekijän kokonaistalous kohenee.

    derHorst 31.1.2019, 07:47

    Korkokannalla noissa laskelmissa väännetään kaukana toisistaan olevia rahasuoritteita saman hetken rahaksi. Usein nykyarvoksi esim. istutuksen ja siitä vuosikymmenien päässä siintävä hakkuutuloja. On siis aika oleellista lopputuloksen kannalta, mikä korkokanta valitaan. Periaatteessa haluttuun lopputulokseen päästään aina, kun vähän muutetaan korkokantaa. Sen oikean koron valinta onkin se vaikein kysymys.

    Tuottovaatimus kuvaa puhtaimmillaan sitä, millä tuotolla sijoitus on tekijänsä näkökulmasta järkevä. Tätä firmoissa tehdään joka päivä eri muodossaan investointeja harkittaessa. Metsätaloudessa tämän pitäisi johtaa sen kaltaiseen ajatteluun esim. istustusinvestointia harkittaessa, että paljonko enemmän siitä pitää saada esim. indeksirahastosijoitusta enemmän, jotta moiseen kannattaa ryhtyä, kun luontaisella uudistuksella pääsee ilman alkupanosta johonkin tuottoon. Metsämiehille korkolaskenta tosiaan on punainen vaate, kun ei se aina mieluisia asioita nosta esiin.

    wanhajätkä 31.1.2019, 08:07

    Kyllä se viijensentin korko on kiva hyvässä rungossa! Nii mie kuiten pijän.

    Puuki 31.1.2019, 08:32

    Mitenpä vertaat esim. jotain   indeksirahaston  ja metsän arvioituja tuottoja pitkällä aikavälillä riittävän luotettavasti ?  Kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin ja nykyinen tuotto ei ole tae tulevasta…

    Jk:n innokkaimmat kannattajatkin unohtaa kannattavuuslaskuissaan usein vähintään keskikasvun eron ja puustopääoman koron vaikutuksen vertailussa viljelemällä uudistamiseen.  Joskus jk:kin voi olla silti kannattavampi ratkaisu kuin tasaikäisenä kasvatus – riippuu kokonaan tilanteesta.  Mutta pääsääntöisesti jk:n edut pitää hakea ihan muualta kuin sen taloudellisesta kannattavuudesta suhteessa tasaikäisen metsän kasvatukseen.

     

     

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 30 31 32 … 690 691 692