› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,917 vastausta, 137 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 19 tuntia sitten Kurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 28 29 30 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • mehtäukko 30.1.2019, 10:38

    Siinä se on Uusmetsäläisellä lyhyesti.

    ..”ja tiedeyhteisön edustajat ovat  eri mieltä jo perusoletuksista saati sitten johtopäätöksistä..” Tämä tässä on häirinnyt alusta saakka!

    tamperelainen 30.1.2019, 11:01

    Vasemmistolaiset ovat pilanneet tieteen luotettavuuden.Kommunistien periaatteenaon ottaa media,tieteenharjoittaminen ja oikeuslaitos hallintaansa.Siitä johtuu sekamelska,politikointi ja tiede sekoitetaan tarkoituksellisesti

    Yksi ongelma on uusliberalistinen EU,joka myötäilee  vasemmistolaisia ja vastustaa kaikkea nationalistista.Tältä pohjalta ovat syntyneet populistiset ajatussuunnat.Media moittii kuorossa populisteja,mutta ei mitenkään tutki,mistä ilmiö johtuu.Tutkiva journalismi? Mitähän se on?

    Kolmas ongelma media,joka myötäilee vihervasemmistoaKoska olette nähneet esim Vihreitä kritisoineita artikkeleita?Vai onko Vihreiden politiikka aina virheetöntä? Kansalaisen tasolla on  sitten loppujenviimeksi some,jossa viimeistään vedetään mutkat suoraksi.

     

    Puuki 30.1.2019, 11:12

    Luken julkaisema  hiilinielulaskelma ja metsän kasvuarvio on  selvä ja hyvin perusteltu selostus . Jotkut pyrkii omien intressiensä mukaisesti sotkemaan asiaan politiikkaa.                                        Olen samaa mieltä kuin tamperelainen .

    A.Jalkanen 30.1.2019, 11:26

    Jos viittaatte perusooletuksilla korkotason käyttöön hiililaskelmissa, niin niistä ei kai ole ollut laajaa erimielisyyttä. Tahvosella on oikeus esittää eriävä mielipide käytetyn koron suhteen. Tiede pystyy käsittelemään erilaisia näkökantoja ja ehkä politiikankin pitäisi opetella – sehän on demokratiaa parhaimmillaan! Ei Luken laskelma lennä siitä romukoppaan!

    Koroissa on kyllä mielenkiintoinen ominaisuus, se että jos se on kovin korkea, teoreettinen paras ratkaisu olisi jatkuva kasvatus ja jos se on kovin matala, päädyttäisiin pitkiin kiertoaikoihin. Jotta metsänomistaja suostuisi tällaisiin, hänen pitäisi saada kompensaatiota jostain hiilirahastosta.

    Agitoisin edelleen myös metsänomistajan vapaaehtoisia toimia tuettujen toimien lisäksi. Hiilen sidonnan kohdalla tämä tarkoittaa normaalia hyvää metsänhoitoa joka ei aiheuta tulonmenetyksistä paitsi tuo edellä mainittu pitkä kiertoaika. Samalla pitää huolehtia monimuotoisuuden kohenemisesta. Siellä vapaaehtoisin toimin voi tehdä paljonkin.

     

    Uusmetsäläinen 30.1.2019, 11:32

    Metsätieteissä ei taida paljon olla vasemmistolaisuudella eikä uusliberalismillakaan vaikutusta. Eiköhän tämä hiilinielukeskustelun sekavuus  ole alun alkaen tieteen sisäinen ongelma, johon siten poliittiset intohimot ovat lisänneet oman sekavuutensa julkisessa keskustelussa.

    Luke on korjaillut eduskunnalta anteeksi pyydellen hiilinielulaskelmiaan moneen kertaan. Olisiko niin, että tuo hiilinielu on yksinkertaisesti aika vaikea laskettava ja ymmärrettävä?

    A.Jalkanen 30.1.2019, 12:40

    No on, erityisesti maanalainen osa siitä! Maanpäällisenkin osan ihan tarkka laskeminen edellyttäisi kaikkien Suomen puiden mittaamista.

    Timppa 30.1.2019, 12:52

    ”Koroissa on kyllä mielenkiintoinen ominaisuus, se että jos se on kovin korkea, teoreettinen paras ratkaisu olisi jatkuva kasvatus ja jos se on kovin matala, päädyttäisiin pitkiin kiertoaikoihin”

    Miten ihmeessä se jatkuva voi koskaan taloudellisempi?  Uudistushakkuiden paremmilla hinnoilla katetaan uudistuskulut  Metsä-Suomessa.  Lappi on tietysti eri asia.   Jaksollisen kasvu on niin paljon parempaa, että ero on aina täysin selvä.

    Korkealla korolla päädytään teoreettisesti tarkastellen lyhyempiin kiertoaikoihin.  Sehän on selvä.  Toisaalta silloin hakataan runsaaasti ja ehkä vähän pienempää puuta.  Luulisi, että kantoja kerääntyy kuitenkin niin, että ne ainakin osittain kompensoivat pystypuun vähenemistä.  Hiilitase on siis aika monimutkainen ilmiö ja valitettavasti siihen näyttää myös tiedemiesten osalla liittyvän politikointia.

    Planter 30.1.2019, 13:15

    Olisihan tästä saanut yksinkertaisen ja kaikille ymmärrettävän esimerkiksi niin, että jokainen maa saa hakata 80% vuotuisesta kasvusta jollain tarkastelujaksolla. Eli se olisi katto ja kansallisesti saa sopia pienemmänkin. Kasvu tiedetään samoin puuvarat ja puuston ikäjakauma hyvinkin tarkkaan laserkeilaustuloksista. Hyvin yksikertaista.

    Nieluun tietysti vaikuttaa, kun hakkuumäärä harvennuksen ja päätehakkuun vaihtelee, mutta vähemmän kuin yhden prosenttiyksikön muutos jossain tietokenohjelmassa, joka on salainen ja laskee vertailutasoa (vaikutus 10 milj m3). Näin näppituntumalta nyt valittu vertailutason laskenta tuntuu aika epäluotettavalta.

    Kun EU imaisi asian omaan nieluunsa ja siellä tehtiin  poliiittinen päätös, niin lopputuloksesta ei ymmärä kukaan…ehkä Tiilikainen hieman, koska onnistui, ainakin toistaiseksi, saamaan lopputuloksen järkevälle tasolle. Toinen järkevä niissä ympyröissä oli Nils Torvalds. Muut olivat ulkona kuin lumiukot ja lunta riittää.

    Reima Ranta 30.1.2019, 14:13

    Näitä korkoja on nyt jauhettu pitkään ja hartaasti ja ne näyttävät olevan metsämiehille todella vaikea rasti. Minusta tässä viimeisessä jupakassa, harmillista sinänsä, Tahvonen on aivan oikeassa. Sekoitetaan eri tavalla johdettuja korkoja toisiinsa.

    Jos meidän metsänhoitosuositukset ovat 2000-2009 perustuneet 1,5 % tuottovaatimukseen ja oletamme, että metsiä on tuona aikana suunnilleen hoidettu suositusten mukaisesti. 3,5% tuottovaatimuksen mukaan lakikin on kieltäyt metsien hoidon tuona aikana. Nyt LUKE on laskenut vastaavalta ajalta jollakin muulla perusteella saadun koron, joka on 3,5%.

    Nyt jos me syötämme tuottovaatimukseksi tuon mulla perusteella saadun koron 3,5%, niin päädymme tietysti huomattavasti erilaiseen metsänkäsittelyyn eikä meillä ole hajuakaan siitä, miksikä tuo muulla perusteella saatu korko silloin muodostuisi 2020-2030. Olisiko se 5% vai 7% vai mikä?

    Näin minä tämän ymmärrän?

    Timppa tuolla aiemmin ihmetteli, että prosentin tuotto tarkoittaa vajaatuottoista metsää. Katsos metsämiehet ovatkin järkeilleet, että ei lappalaiset niin kovaa korkoa tarvitse, he pärjäävät vähemmälläkin. Tiedätkö Timppa, että luulen kaikki oikeusaseteet aikanaan aiheesta läpikäyneenä, olevani tietoinen asiasta. Lakimuutoshan toki poisti nämä ongelmat.

     

    A.Jalkanen 30.1.2019, 14:33

    Kaivapa RR jostain lähde jossa sanotaan että 2000-2009 olisi sovellettu metsänhoitosuosituksissa korkoa 1,5. Onko Pohjois-Suomessa sovellettu alempaa korkoa?

    Se luku 3,5 tuli käsittääkseni suoraan EU:n laskentaohjeista Lukelle. Se löytyy myös jonkun kaivamasta lähteestä ”return of assets”. En muista oliko lähdeviite täällä esillä vai Ave Ollilan  blogissa.

    Eikö tulevaa metsien käsittelyä ja hiilinieluja kuvaavat ennusteet nyt kuitenkin kannattaisi tehdä myös korolla 3,5, koska siihen ehkä on realistista päästä metsätaloudessa keskimäärin myös tulevaisuudessa.

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 28 29 30 … 690 691 692