› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,917 vastausta, 137 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 15 tuntia sitten Kurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 27 28 29 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • MaalaisSeppo 27.1.2019, 20:45

    Koron nousu voi lisätä yksittäisen puunmyyjän halua myydä puuta. Puun ostomäärät eivät kuitenkaan näytä olevan korkeiden korkojen aikana suurempia kun matalien korkojen aikana. Pikemminkin päinvastoin. Kyllä puiden hakkuumäärät näyttävät riippuvan enemmän kysynnästä kuin tarjonnasta. Tyypillinen ylitarjontatilanne. Koron vaikutus kokonaiskauppaan ei ole merkittävä.

    A.Jalkanen 27.1.2019, 20:57

    Minä ymmärsin niin että Tahvonen mainitsi tuon 1,5 % koron siinä mielessä paremmaksi kuin nykyisen keskimääräisen koron, että pienempi korkovaatimus johtaisi pitempiin kiertoaikoihin ja suurempaan hiilivarastoon metsissä. Lyhyellä tähtäimellä saattaisi johtaa myös suurempaan hiilinieluun, koska uudistamista tehtäisiin vähemmän per vuosi.

    Puuki 27.1.2019, 21:04

    Kun on hakattu metsiä sillon vertailuaikana, on tullut keskimäärin 3,6 %:n tuotto ja metsien kokonaispuusto on kasvanut koko ajan .  Miksipä ei se 3,5 %:lla laskeminen johtaisi samaan ilmiööön tulevaisuudessakin. Sitähän se on ollut jo vuosikymmeniä ; puuston määrä on kasvanut vaikka hakkuumäärät on lisääntyneet. Jonkin verran vaihtelua tulee mm. hakkuiden painottumisesta avo-/ja harvennushakkuisiin ja eri paikkoihin sekä kasvun lisääntymistä entistä paremman viljelymateriaalin käytöstä.  Hiilen kertyminen kasvaa samaa tahtia.

    Yksittäisten mo:en hakkuut eri koroilla laskien on ihan eri asia kuin koko maan metsänkasvatuksen keskimääräisen kannattavuuden laskeminen.

    Planter 27.1.2019, 21:07

    Kaikki ovat varmaan tutustuneet Luken vastineeseen Tahvosen väitteisiin. EU päättää onko Luken korko oikea.

    https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/vertailutaso/totta-ja-tarua-suomen-metsien-vertailutasolaskennasta/

    Scientist 27.1.2019, 21:42

    No kannattaa lukea tuo Luken vastine Tahvoselle, siitä selviää todella paljon.

    uudehko metsänomistaja 28.1.2019, 12:23

    Olen miettinyt tuota metsän hiilinieluun vaikuttavan rahan korkokotasoa.

    En ehkä ymmärrä asiaa, mutta onko niin, että laskelmissa oletetaan metsän hakkuuseen vaikuttavan metsän kasvun ja rahan koron välinen erotus?Oletetaan, että jos metsän kasvu on suurempi kuin rahan korko, metsää ei kannata hakata (ainakaan rahan vuoksi.) Jos taas metsän arvo kasvaa huonommin, kuin rahan korka, metsä on omistajalle edullisinta hakata ja sijoittaa rahat korkosijoituksiin.

    Jos tuo rahan koron vaikutus on noin selkeä, niin miksi kukaan ei ole kertonut asiasta aiemmin?

    Timppa 28.1.2019, 12:48

    Ennen kaikkea tämä hiilinielukeskustelu taas kerran todistaa, ettei Yle jaa oikeaa tietoa vasan jostain ihmeen syystä pytkii johtamaan kekustelun täysin väärille urille.  Mm vuosi sitten saimme ”ihastella” näissä pääuutisissa sitä kuinka joku kouvolalainen Hannele oli harventanut kuusikkonsa pilalle,

    Planter 28.1.2019, 13:42

    Luken vertailulaskelmat koskevat yksityismetsiä. Keskimääräinen metsälön koko lienee noin 30 ha. Perusteet niissä hakkuun tekoon ovat:

    -Harvennushakkuut on tehtävä likimain ajallaan. Ei kukaan metsänomistaja kyttää korkotasoa ja odota vaikka kymmenen vuotta, että korkotaso ylittää metsän keskimääräisen tuoton tason ja tekee harvennuksen vasta sitten….muista syistä kyllä harvennus voi jäädä tekemättä.

    – Päätehakkuu tehdään kun on jokin rahantarve

    tai

    – Puun kantohinta nousee reippaasti, kuten viime vuonna, vaikka korko vaihtoehtoisissa sijoitukohteissa on melkein nolla, niin hakataan kun saadaan hyvä hinta…jos vaikka hinta laskee uudelleen, niin harmittaa.

     

     

    Puuki 30.1.2019, 08:35

    Korkojen huomioon ottaminen koskee koko maan tasolla metsän kasvatuksen kannattavuutta.(Luken laskelmat).    Yksilötasolla pääasiassa suunnitelmia.  Kun metsän arvokasvu% tippuu (pysyvästi) alle käytetyn korkokannan (esim. vaihtoehtoisen sijoituksen korko) , kannattaa se metsäkuvio pääsääntöisesti hakata.    Esim. hintapiikin aikaan on erilainen tilanne . Muuten, puun keskimääräinen reaalihintahan on laskenut 2000-luvun alusta alkaen, lukuunottamatta v:tta -07. Viime vuonna tukin nimellinen hinta käväisi liki samalla tasolla.

     

    Uusmetsäläinen 30.1.2019, 10:27

    Voiko olla mitään sekavampaa ja epätieteellisempää kuin tämä julkinen keskustelu hiilinieluista ja metsien hakkuusta Suomessa?  Luke on korjaillut nyt moneen kertaan laskelmiaan,  ja tiedeyhteisön edustajat ovat  eri mieltä jo perusoletuksista saati sitten johtopäätöksistä.

    Ja poliitikoilta vaaditaan tällaisen sekasotkun pohjalta selviä kantoja hakkuiden täsmälliseen tasoon. Alan olla samaa mieltä niiden poliitikkojen kanssa, jotka uskaltavat sanoa, että hakkuiden täsmälliseen tasoon on mahdotonta ottaa kantaa nyt tarjotun ns. tieteellisen informaation perusteella.

    Toinen asia on, että onko tarpeen esimerkiksi hallitusohjelmassa ylipäänsä ottaa kantaa hakkuiden tasoon. Kiinalaiset investorit päättävät puolestaan ja kansainväliset rahoittajat heidänkin puolestaan, toteutuvatko hakkuita lisäävät suurhankkeet.

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 27 28 29 … 690 691 692