Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,917 vastausta, 137 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 13 tuntia sitten Kurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 6,917)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • MaalaisSeppo

    Jatkuvuustilassa puutuotteista (eivät ole ikuisia) vapautuu saman verran hiiltä, kuin niihin on sitoutunut. Lyhyellä tähtäimellä tuotteisiin sitoutunut hiili kylläkin helpottaa tilannetta.

    En ymmärrä, mitä korolla tässä tekemistä. Suomessa kuitenkin hakataan metsää kasvua vähemmän vielä pitkään korosta riippumatta.

    Timppa

    Tuo kaavio sisältää sisäänrakennetuna oletuksen, ettei puuston määrä koskaan vähene. Taitaa olla mahdoton tilanne yhtään pidemmällä aikajanalla.”

    Ei kyllä vaikeaa ainakaan meidän elinikänämme, sillä hyvällä hoidolla metsien kasvu paranee.  Tietenkin tilanne on toinen, jos luovutaan metsien uudistamisista.

    Reima Ranta

    AJ: ”Korkoihin ei ehkä enää tarvinne palata.”

    No, mihin tulokseen olet tullut, kumpi on oikea 1,5 vai 3,5? Ero on aika huomattava, yli kaksinkertainen.

    Mitä tarkoitat tässä yhteydessä henkilökohtaisella korolla ja tuottovaatimuksella.

    Kantohintojen suuruus kaiketi vaikuttaa pitkän ajan keskimääräiseen tuottoon, mutta miten se vaikuttaa hiileen?

    Minusta kyseessä on sen luokan kysymys, että se ei oikein voi jäädä vastausta vaille.

    A.Jalkanen

    RR. Koroista on veivattu täällä ja Uuden Suomen puheenvuoroja -palstalla (Ave Ollilan) jo aika paljon. Ei se ’oikea korko’ ole mikään huutoäänestyksen tulos. Minä en oikeastaan mieti henkilökohtaista tuottovaatimustani metsälle enkä laske nettotuottojen nykyarvoja. Uudistan ja hoidan metsää suunnilleen metsänhoitosuositusten mukaan. Niillä pitäisi päätyä samoihin tuottoihin kuin mitä Luke käyttää hiilinieluskenaarioissaan eli reiluun kolmeen prosenttiin pitkällä aikavälillä. Minulle oikeastaan riittää, että rahat riittävät elämäni loppuun saakka (myös hoitomaksuihin) ja että lapsillekin jää jotain. Siinä oli oma henkilökohtainen tuottovaatimukseni. Jolla ei suoraan ole mitään tekemistä hiilinielujen kanssa, mutta Luken laskelmilla on.

    Jollain toisella voi henkilökohtainen korko olla pienempi, jolloin hän voi päättää vaikka olla hakkaamatta metsää tai harrastaa pitkiä kiertoaikoja, jolloin hiilen varastoituminen kasvaa  – ei välttämättä kasvu eikä hiilinielu, ellei vuotuinen keskimääräinen kasvu nouse. Jos taas korko on iso, voi kannattaa myydä metsää ja sijoittaa pörssiin tai Metsäliiton osuuksiin tai harrastaa jatkuvaa kasvatusta.

    Vastasiko tämä RR kysymykseesi? Ai niin kantohinnat! Jos ne nousevat, metsiä varmaan hakataan enemmän. Lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun riippuu metsien ikärakenteesta. Nyt jos lähivuosina hakkuita lisätään maltillisesti, hiilinielu säilyy tai jopa kasvaa nykyisestä. Luken tutkijat osaavat paremmin vastata siihen, pitäisikö lisätä harvennuksia vai päätehakkuita. Turvemailla varmaankin jatkuvaa kasvatusta.

    Reima Ranta

    En kysynyt sitä, kuinka sinun henkilökohtainen korko tai korkovaatimus vaikuttaa sinun metsänkasvatukseen, vaan sitä, mikä asiayhteys henkilökohtaisella korkovaatimuksella on tähän kiistakysymykseen, 1,5 vai 3,5.

    Ne suositukset on laadittu jollakin tuottovaatimuksella, jotka ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttuneet uuden metsälainkin myötä. Jos metsiä hoidetaan prosentin tuottovaatimuksella, niin kasvatus ja puustopääoma ovat aivan erilaisia kuin viiden prosentin tuottovaatimuksella. Oletus on, että metsiä on viimeisen kymmenen vuoden aikana hoidettu keskimäärin suunnilleen tuon puolentoista prosentin tuottovaatimuksella eli suositusten mukaan. Kolmen ja puolen prosentin tuottovaatimuksen mukaan niiden hoitamisen on lakikin kieltänyt.

    Jos me nyt alamme hoitamaan ja hakkaamaan metsiä seuraavan kymmenen vuoden aikana kolmen ja puolen prosentin tuottovaatimuksella, niin tilanne muuttuu edellisestä kymmenen vuoden jaksosta tietysti radikaalisti – eikö niin. Mm. Lapissa se johtaisi siihen, että  yhden tukin rungot armotta nurin jne.

    MaalaisSeppo

    Mihinkähän perustuu näkemys siitä, että koron nousu lisää hakkuita? Nythän korot ovat olleet pitkään alhaalla. Puita hakataan kuitenkin enemmän kuin korkeiden korkojen aikana. Ei puita hakata yhtään enempää kuin teollisuus pystyy käyttämään.

    A.Jalkanen

    Mihin RR perustat väitteesi että metsiä on hoidettu 1,5 % tuottovaatimuksella? Luken ennusteethan oli tehty 3,5 % korolla

    MaalaisSepolle vastaisin että ei metsänhoito heittele markkinakoron mukana vaan sen mukaan mitä metsänomistajat pitävät omana tuottovaatimuksenaan, josta seuraa päätehakkuuajankohta. Josta seuraa hiilinielun suuruus  (huom. RR).

    Menikö lopullisesti sekaisin?  Korkokeskustelu on vaikeaa!

    Reima Ranta

    Siihen, että metsiä on hoidettu suunnilleen suositusten mukaan.  Mihin muuhunkaan käsityksen voi perustaa. Kyllä meidän AJ enempää perustelematta siitä täytyy lähteä, että ko. Helsingin yliopiston metsäekonomian professori on selvillä siitä, mitä korkovaatimusta suositukset vastaavat.

    Minunkin olisi pitänyt Lapissa aikanaan vanhojen säädösten mukaan, suosituksista puhumattakaan, edelleen kasvattaa kymmeniä vuosia sellaista metsää, jonka tuotto oli korkeintaan prosentin. Sinänsä suorastaan humoristista, että nyt, markkinoiden nollakorkojen aikana, metsän voi hakata vaikka kymmenen prosentin tuottovaatimuksen mukaan, joka tietysti johtaisi puustopääoman romahtamiseen murto-osaan.

    Timppa

    ”Minunkin olisi pitänyt Lapissa aikanaan vanhojen säädösten mukaan, suosituksista puhumattakaan, edelleen kasvattaa kymmeniä vuosia sellaista metsää, jonka tuotto oli korkeintaan prosentin.”

    Eiköhän vanhojenkin lakien aikana saanut uudistaa vajaatuottoisen metsän?

    Scientist

    Miten laki on kieltänyt metsien hoitamisen 3,5% tuottovaatimuksella ?

    Nythän monet sijoitusrahastotkin lupailevat 3-5% tuottoja.

    Ei voida olettaa, että yksi professori on oikeassa ja muut useat samantasoiset tutkijat/professorit väärässä ! Jos tuotto on ollut viime vuosina noin 3,6%, niin miksi 3,5% ei saa käyttää.

    Metsän hakkaaminen liian nuorena voi kylläkin parantaa tuottoja lyhyellä tähtäimellä, mutta heikentää niitä HUOMATTAVASTI pitkällä tähtäimellä kun ei tule tukkia.

     

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 6,917)