Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,917 vastausta, 137 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 10 tuntia sitten Kurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 6,917)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen

    Editoitko edellisestä tekstistä vähän ylimääräisiä merkkejä pois niin on helpompi lukea.

    Eikö Laihon pääviesti olekin se että ojat kannata mitoittaa niin, että ne kuivaavat juurten kasvukerroksen juuri ja juuri myös märkinä kesinä mutta ylimääräistä syvyyttä ei kaiveta.

    Olisi varmaan mahdollista säätää kokoojaojaan asennetulla pohjapadolla laajemman alueen veden korkeus.

    MaalaisSeppo

    Metsien hiilensidonnasta, puun polton hiilipäästöistä ja avohakkuiden haitoista keskustellaan monessa ketjussa

    Metsän kiertokulkua ja siitä syntyviä päästöjä ja hiilen sidontaa voisi kuvata esim ajattelemalla, että metsä kasvaa pitkällä likuhihnalla, joka osa tehtaan tuotantokoneistoa. Alkupäässä on aukko, sitten taimikko, sitten pari harvennusvaiheen metsikköä ja lopuksi päätehakkuu, jonka jälkeen hihna palautuu alkuun. Tehtaalta lähtee erilaisia tuotteita maailmalle sekä ylimääräistä energiaa (sähköä, kaukolämpöä). Käsittääkseni tämä prosessi sitoo ilmakehästä yhtä paljon hiiltä kuin sen tuotteista joskus vapautuu. Lisäksi yli jäänyt energia korvaa muiden aiheuttamia päästöjä.

    Periaatteessa metsäteollisuusketju toimii ko tavalla. Metsän kasvatuskuviot vain ovat hajallaan. Yksinkertainen johtopäätös on, ettei metsäteollinen tuotantoketju voi olla päästölähde, jos kasvavan puuston määrä ei vähene.

    A.Jalkanen

    Olen samaa mieltä MaalaisSepon kanssa. Nettopäästöjen alenema riippuu myös siitä mitä puusta tehdään, eli kuinka kauan hiili säilyy poissa ilmakehästä ja meristä niitä lämmittämästä.

    Mittarimato

    Kemeran taimikonhoitotuet ohjaavat meitä hoitamaan metsiä hyvin ainakin taimikkovaiheessa, eli tavallaanhan meille maksetaan hieman siitä hiilen sitomisesta. Ehkä vähän kaukaa haettua mutta kumminkin.

    Mittarimato

    Lahottajasienihän muuten tarvitsee happea toimintaansa eli lahoaminen voidaan estää hautaamalla puut maahan ilmatiiviisti. Kyllä sitä hiiltä voitaisiin oikeasti sitoa kiihtyvällä vauhdilla monillakin tavoilla jos niin haluttaisiin.

    Puuki

    Th-tuet  on korvausta laskeneesta (ja lasketuista) alkutuottajan saamasta puun kantohinnasta suhteessa yleiseen hintatasoon.  Niitä ei oikein kyllä voi pitää minään hiilesidontakorvauksena.

    CO2- hiilitonnin hinta on tällä hetkellä n. 23 € /t.   Kun sen kertoo n. 3,7 :llä, saadaan hiilitonnin arvo puussa .  Tukkipuut kannattaa käyttää pitkäaikaiseen hiilivarastoon rakennuspuuksi ja samalla korvata enemmän luonnonvaroja ja myös hiiltä kuluttavaa betonirakentamista.

    Sellun keton jämistäkin saadaan jo tehtyä mm. luomulannoitteita.  Esim. Kotkamills valmistaa uusia , täysin kierrätettäviä ja muovittomia kartonkikuppeja.  CO2-päästöjen vähenemisen ohella niiden (isompi etu) on se muovittomuus. Pakkausmateriaaleissa menossa sama kehitys. Muovi on haitallisempi vesistöissä kuin liika hiilidioksidi ilmassa, jos niitä nyt voi verrata jotenkin keskenään.

     

    A.Jalkanen

    Maa ei ole täysin hapeton eli puu ei jää maassa pysyvään hiilivarastoon. Jos halutaan säilöä puuta niin varmempi varasto on järven pohja. Mutta minäkin mieluummin käyttäisin puuta kuin varastoisin.

    tamperelainen

    Pohjoismaat haluavat olla esimerkkinä maailmalle ilmastojohtajuudessa !

    https://yle.fi/uutiset/3-10614017

    Mistä näitä sinisilmäisiä idealisteja kumpuaa?Mitä tuolla ilmastojohtajuudellaa saavutetaan? Vaikka koko EU niistäisi päästönsä nollaan,niin sillä ei olisi paljoakaan vaikutusta maapallon keskilämpötilaan.Mutta elämä ja elintaso kyllä romahtaisi.Onko tässä kilpailuussa helppo olla johtaja,ei taida olla tunkua?Olisi ollut paljon jämäkämpää vaatia rikkaalta Kiinalta todellisia toimia.Maailmanmahti Kiina lymyilee näissä päästöjutuissa KEHITYSMAANA,jolta ei vaadita paljoakaan.Raportoitivelvollisuuskin?Näitten aasialaisten kanssa pitää sitten vielä muistaa että lupaukset ja teot ovat kaksi eri asiaa

    Kaippa sitä tänne Karvalakkiperälle taas joku helvetin vero tulee.Siitä ”päästökaupasta” tulee mieleen lapsuus kun leikittiin kauppiasta

    uudehko metsänomistaja

    MaalaisSeppo:”Yksinkertainen johtopäätös on, ettei metsäteollinen tuotantoketju voi olla päästölähde, jos kasvavan puuston määrä ei vähene.”

    Maalaisseppo on jättänyt hiilinielulaskelmastaan pois rahan koron. Taidan minäkin alkaa ymmärtää.

    Tuo kaavio sisältää sisäänrakennetuna oletuksen, ettei puuston määrä koskaan vähene. Taitaa olla mahdoton tilanne yhtään pidemmällä aikajanalla.

    Lause ei myöskään sisällä poistetun puun käytön aiheuttamaa hiilidioksiidin vapautumista ilmakehään. Sitähän tapahtuu väkisinkin jatkuvasti enemmän tai vähemmän. Kait sen suhteellinen osuus metsän sitomaan hiilidioksiidiin verrattuna  aiheuttaa vaihteluja ilmakehän dioksiidimäärssä. Vaikuttaneeko laskennalliseen hiilinielun suuruuteen?

    Mitenkäs rahan korkoon turvautuva Luken malli suhtautuu tuollaisiin epämääräisyyksiin?

    A.Jalkanen

    Totta, MaalaisSeppo ei ottanut huomioon sitä mitä puusta tehdään, kuten kirjoitin 25.1. Puutuotteissa huomioidaan Luken mallissa käyttöön sitoutuva hakatun puuston hiili ja eri puutuotteiden hajoamisajat. Osion nimi on ”harvested wood products”. Mitään muuta kompensaatioita ei lasketa mutta ne tulevat mukaan automaattisesti, jos esim. puurakentaminen lisääntyy ja betonin kulutus alenee.

    Korkoihin ei ehkä enää tarvinne palata. No sen verran voi sanoa, että on eri asia mikä on henkilökohtainen korko eli tuottovaatimus metsälle ja sitten on metsien keskimääräinen pitkän ajan tuotto, jota Luke käyttää valtakunnan tason laskelmissa.

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 6,917)