› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,917 vastausta, 137 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 8 tuntia sitten Kurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 24 25 26 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Reima Ranta 23.1.2019, 21:43

    En ole perehtynyt siihen, kuinka tämä vuotuinen sijoitustuotto lasketaan, mutta noin suuri vuotuinen vaihtelu viittaisi siihen, että pienelläkin kantohintojen muutoksella on siihen raju vaikutus. Hakkuumäärien erothan eivät tuollaista eroa voi selittää. Toisin sanoen kantohintojen muutos lasketaan ei vain myydylle puulle, vaan myös koko puustopääomalle. Näin tulopuolelle (nimittäjään) syntyy pienestäkin kantohintojen muutoksesta vuoden aikana iso erä puun myyntitulojen lisäksi, joka selittäisi näin suuret vaihtelut.

    Tähän tuottovaatimuksen korkoon taas kantohintojen muutos ei vaikuta mitenkään, kun sama muutos tapahtuu niin osoittajassa kuin nimittäjässäkin.

    Jos toteutunut sijoitustuotto lasketaan niin, kuin edellä oletin (en tarkistanut), niin herää kysymys, mitä tekemistä kantohintojen muutoksella on hiilitaseen kanssa.

    Visakallo 23.1.2019, 22:01

    Hiilensidontakeskustelu on ollut hyvien aikojen puuhaa. Tukkipuun hakkuut ovat vähentyneet jo yli miljoonalla kuutiolla, ja suunta on edelleen laskeva. Vuoden päästä meillä on aivan toiset murheet kuin nyt.

    Tolopainen 23.1.2019, 22:15

    Kun kuunteli talouden arviointineuvoston raporttia. Suomella on hyvin vähän varaa mihinkään seikkailupolitiikkaan. Nykyhallituksen linja todetaan oikeansuuntaiseksi, mutta liian lepsuksi. Ei tullut kehoitusta nostaa eläkkeitä. Kestävyysvaje on edellen neljä prosenttia bkt:stä. Tarkoittaa, että työllisyys on saatava sinne 75% lähelle, kuten muissakin Pohjoismaissa. Tai muuten tulee ikäviä ratkaisuja eteen. Veroastetta ei pystytä enää nostamaan. Liikenteestä kerättävät verot uhkaavat vähentyä reilusti, maksajat alkavat väsyä. Sitä en ymmärtänyt että ei olisi pitänyt keventää verotusta, kenen verotusta on kevennetty, sitähän on vain pidetty ennallaan tai kiristetty monissa kunnissa.

    Kurki 23.1.2019, 22:23

    Juurikarike lisää hiilen sitoutumista mutta määrien laskeminen on luultavasti vielä suurimmaksi osaksi tutkimatta.

    Puun juurien osuus runkopuun kasvusta on luokkaa 50% eli 55 milj.m3/v, kun runkopuun kasvu on 110 milj.m3/v.

    Männyn paalujuuret vettä läpäisevällä kasvupaikalla menevät syvälle mahan ja voisi arvioida paalujuuren sitomasta hiilestä 70% jäävän maahan. Kuusenkin juuret maanpäällisinä sekä oksat 15 % runkopuun kasvusta ja muu metsäpohjan kasvusto jättää osan sitomastaan hiilestä pitkäaikaisesti tai ikuisesti maahan. Jos nämä eivät ole mukana laskelmassa, niin hiilinielu on valtavasti alakanttiin laskettu. Arvioisin, että LUKEn laskemasta hiilinielusta -35 milj.tonnia/v puuttuu jotain 20 milj.tonnia. Se on jo niin suuri luku, että se pitäisi kyllä olla eriteltynä laskelmassa.

    Tuon LUKEn hiilinielun osaan minäkin laskea. Runkopuun kasvu 110 milj.m3 sitoo 100 milj.tonnia hiiltä. Kun siitä vähentää runkopuun hakkuut 70 milj.m3 ja lisää tuon LUKEn ilmoittaman pitkäaikaisen puutavaran hiiliosuuden, niin metsien hiilinielu olisi 37milj.tonnia. LUKEhan ilmoitti viime marraskuussa, että Suomen hiilinielu saattaa olla jopa 40 milj.tonnia /v.

    Toivottavasti LUKE esittää vähän tarkempia laskelmia julkisuuteen. Minua kiinnostaa tietää kuinka paljon koko Suomen metsäpintala (runkopuu, oksat, kannot ja metsäpohjan kasvusto) sitoo hiiltä ilmasta LUKEn mukaan.

    uudehko metsänomistaja 23.1.2019, 23:16

    Ainakin minulle on viime vuosina maksettu pankkitalletuksista korko, joka on käytännössä noin 0 %. Talousoppineet ovat veikkailleet tämän matalan korkotason jatkumista aiemmin ennakoitua pidempään huonon ja laskevan talouskehityksen takia.

    Paljonko on tuo Suomen metsien laskennallinen hakkuutavoite korkotasolla 0 % ?

    Tolopainen 24.1.2019, 05:24

    Kansallinen metsästragedia löytyy mmm.fi sivustolta ja sen mukaan hakkuita lisättäisiin vuoden 2013 tasosta noin 15milj kiintoa eli vuodessa hakkuu olisi 85milj kiintoa. Kylmät kestävyysvajeluvut osoittaa että tuotantoa pitää kasvattaa, ei auta että tänne tuodaan lisää väkeä Ruandasta uutta jaettavaa pitää syntyä, tai hyvinvointipalveluihin iskee leikkuri.

    harrastelija 24.1.2019, 05:52

    Hyviä työtätekeviä yksilöitä löytyy varmaankin monestakin eri maasta. Lähialueilta EU-maista tulee omalla hintasollaan raksoille ja laivanrakennustelakoille. Sehän on myrkkyä meidän AY-liikkeille, jotka ovat pahimpia työttömyyden aiheuttajia.

    Intiastakin tulisi insinöörikoulutuksen saanutta englanninkielistä väkeä, eikös se Jurikin ole sieltä päin? Ukrainan pakolaisia on siirtynyt toista miljoonaa Puolan puolelle. Puolassahan on työvoimapula – ja EU ahdistelee Puolan omia toimia, koska se ei noudata sokeasti ditektiivekä kuten Suomi tekee!

    Millähän mittareilla ne oli saanut Suomen taas maailman parhaaksi maaksi – kenelle?  Ainakin perus suomalainen perhe on tuuliajolla ja kovaa työtä puurtava kansalainen on kovan vero- velkataakan alla. Kansa näivettyy koska syntyvyys laskee. Jatkuvasti on sosiaalisia ongelmia, raiskauksia, huumeita,  itsemurhatilastoissa ollaan Unkarin kanssa maailman kärkinaa.

    Planter 24.1.2019, 10:49

    Linkissä Suomen EU:lle lähettämä vertailuraportti. Sivulta 28 löytyy se paljon puhetta herättänyt laskelmissa käytetty ”korkokanta”.

    Siinä on laskettu ”todellinen” Return Of Assets (ROA) eli kunka paljon metsään sitoutunut pääoma tuottaa. Kuten kuvaajasta näkyy vuoden 2007-2008 kohdalla ei ole kuin noin 0,5% nousu, vaikka kantohinnat olivat tapissa.

    https://mmm.fi/documents/1410837/1504826/Suomen+vertailutasoraportti/96423a2c-c70d-3daa-ef7f-b867b321600a

    Tässä Tahvosen alkuperäinen kannanotto, ennen kuin YLEn sörsselson sotki lisää asiaa.

    ”Arviossaan Luke soveltaa suunnitteluohjelmistoa, jossa hakkuiden tasoon yksi keskeisesti vaikuttava tekijä on korkokanta. Luke on valinnut laskennan koroksi 3,5 % vedoten siihen, että tämä vastaa metsien sijoitustuottoa vuosina 2000–2009.”

    ”Todellisuudessa korkotaso määräytyy metsätalouden ulkopuolella, eikä riipu puun kasvusta.”

    https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/kannanotto-luken-lulucf-hiilinielulaskennassa-soveltama-korkokanta-virheellinen

    Puuki 24.1.2019, 11:47

    Melko monimutkaista olisi metsän  kaikkien ”päästöjen ” laskeminen kovin tarkasti.

    Planterin linkin sivuston mukaan esim. turvemailla metaanin päästöt riippuu ojitusajasta ja ojien kunnosta.   Turvemaat, joilla on hyvin toimivat ojat ei ole päästölähteitä vaan nieluja .  Huonosti toimivat ojat ja uudet ojikot sen sijaan  aiheuttavat päästöjä. (Metaanin käyttäytymisen takia soiden enallistamisen hyöty on hyvin kyseenalaista ilmaston kannalta.)

    Typen oksidien päästöt turvemailla riippuu kasvupaikkatyypistä. Mitä ravinteikkaampi tm-tyyppi, sitä enemmän päästöjä. Karuimmilla ei juuri ollenkaan.

    Kun on tarkoitus vähentää kasvihuoneilmiön haittoja, asiaan vaikuttaa mm. avohakattujen alueiden talvinen ulossäteilykin  lumisilla alueilla .  Se vähentää ilmaston lämpenemistä.

     

     

     

    Taviokuurna 24.1.2019, 16:57

    Lukekaahan ensin ”Lastuja” -palstalta tutkimusprofessori Raija Laihon kirjoitus, jossa hän pohtii mm. suometsien hiilipäästöjen hillintää veden pinnan säätelyllä ja jatkuvapeitteisellä metsänhoidolla.

    Luin itse ”lastun” ja päädyin seuraavaan mielipiteeseen ja kysymykseen:

    <span style=”color: #000000; font-family: Calibri;”>Johan on teoretisointia kertakaikkiaan. Loppusuvesta soitten vesipinta 30 senttiin, jotta erikokoisten ja -ikäisten puiden juuret saavat kasvaa optimioloissa ja hiili pysyy tallella alempana jängän märkyydessä.</span>

    <span style=”color: #000000; font-family: Calibri;”>Mikähän taho tuon vesipinnan ja millä keinoin säätää tuolle korkeudelle. Sekö joka juuri kykeni jättämään käyttämättä vuodelta 2018 miljoonia euroja kestävän metsätalouden rahoitukseen myönnettyjä  varoja. Metsäautoteiden rakentamiseen ja ojastojen kunnostukseen on kova tarve, ilmainen raha ei mene käyttöön. Olisikohan metsäorganisaatioiden toimintakyky kenties oleellisempi tutkimuskohde kuin jatkuvapeitteisyys suometsissä?</span>

    <span style=”color: #000000; font-family: Calibri;”>Kaistalehakkuu on yksi tapa uudistaa metsiä luontaisesti ja tasarakenteisesti; ei siis kuulu  jatkuvapeitteisyys -termin alle.</span>

    <span style=”color: #000000; font-family: Calibri;”>Soilla on todellakin usein luontaista eri-ikäisyyttä puustoissa, tai pitäisikö sanoa erikokoisuutta. Isot valtamännyt ovat ehkä olleet kestävämpiä sienitauteja vastaan kuin alle jääneet kilpailijansa. Eri-ikäisyys on korpien kuusikoissa jopa koominen käsite; toisesta 80 -vuotiaasta kuusesta sahataan tukkia, toisesta väännettäisiin närelenkkiä, mutta kun menivät keksimään vaijerin ja kettingin.</span>

    <span style=”color: #000000; font-family: Calibri;”>Kesä 2017 oli märkä, maanviljelijöille paikoin kamalan märkä. Vastakohta koettiin heti. Keräsin kesällä 2018 mustikoita Vihdistä ja Porvoosta. Syvien ojien kuivuudesta halkeilleilla pohjilla oli kiva kulkea lenkkareissa ja kerätä ojan penkasta marjoja.</span>

    <span style=”color: #000000; font-family: Calibri;”>Mistähän tuo vesitason syyssuven optimiin 30 senttiin tarvittava vesi olisi kesän 2018 kuivuudessa jängille pumpattu, kokonaisille valuma-alueille?</span>

    <span style=”color: #000000; font-family: Calibri;”>Veden nosto syyssuvella voi lyödä ikävästi kynsille, jos syys-joulukuussa sataa ”ennätykselliset” määrät vettä. Tuo sana ”ennätykselliset” liittyy nykyisin kovin usein sääilmiöistä kertoviin mittauksiin.</span>

    <span style=”color: #000000; font-family: Calibri;”>Suokaasun eli metaanin tuottaminen soilla ja kosteikoissa tulisi ottaa hiilen sijasta suurennuslasin alle ja hoitaa asiat niin, ettei tietoisesti enää tuoteta uusia metaanipumppuja jo toimivien lisäksi.</span>

    <span style=”color: #000000; font-family: Calibri;”>En ole kuullut enkä lukenut yhtään juttua ojitusalueiden laskeutusaltaiden tyhjennyksistä. Onko joku muu? Altaat täyttyvät ajan mittaan ja jäätyvät syksyllä, eloperäinen aines muhii jään alla, happi loppuu ja reaktiot jatkuvat ilman happea, metaania tuottaen. Sama ilmiö toistuu ennallistetuilla soilla. Olisikohan tässäkin sijansa ihaillulle ihanalle luomulle eli kyllä Herra karun jängän ojat ajan kanssa täyttää, sinne kaivinkonetta enää tarvita toista virhettä tekemään.</span>

    <span style=”color: #000000; font-family: Calibri;”>Kannattaa käydä kairaamassa altaiden ja kosteikkojen jäähän reikiä tulevana kevättalven. Haiseeko? Tupakkivehkeet on syytä jättää autolle.</span>

    <span style=”color: #000000; font-family: Calibri;”>Minusta suometsien valtapuustojen nopea kasvu, tuhkalla tai keinolannoitteella nopeutettu, on ilmaston ja maanomistajana lompakonkin kannalta paras vaihtoehto. Seuraava puusukupolvi kannattaa istuttaa tai kylvää jalostetulla materiaalilla, joka kasvaa ja sitoo hiiltä 20—25 prosenttia paremmin kuin hakattu puusto.</span>

    <span style=”color: #000000; font-family: Calibri;”>Hiilestä ei ”vielä” makseta metsänomistajille. Olisi hauskaa kuulla kirjoittajan ajatus siitä, milloin ehkä maksetaan, kuka maksaa ja kuka mittaa hiilen määrän ja asettaa yksikköhinnan. </span>

    <span style=”color: #000000; font-family: Calibri;”> </span>

    <span style=”color: #000000; font-family: Calibri;”> </span>

    <span style=”color: #000000; font-family: Calibri;”> </span>

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 24 25 26 … 690 691 692