› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,917 vastausta, 137 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 5 tuntia sitten Kurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 23 24 25 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puuki 23.1.2019, 15:30

    Hiilinielukeskustelussa olisi tärkeä pitää erillään ennustelaskelmat ja todellisuus. Laskentakorko vaikuttaa vain ennusteisiin. 

    Niinhä se melkein on. Mutta jos on laskettu esim. 1,5 %:n korolla , niin max hakkuumääräsuunnitelma kotimaassa asettuu sen perusteella n. 64 milj.mottiin/vuosi.  Jos taas jo toteutuneen (2000-2009) tuoton mukaan esim. 3,5%, niin hakkuumäärä/vuosi on merkittävästi isompi. Erotus merkitsee puun tuonnin lisääntymistä.

    Scientist 23.1.2019, 15:41

    Kiitos Planter hyvistä linkeistä, nyt tämä laskenta alkaa selviämään. Ave Ollilan juttu oli myös hyvä, tuskin toimittaja itsekään ymmärsi asiaa. Ei esimerkiksi kysynyt miksi 1,5% on oikea eikä 3,5%.

    Suomi on muuten eräs eniten päästöjään vähentänyt  ja hiilitasettaan parantanut maa vuoden 1990 tasoon verrattuna. Länsimaista vain Ruotsi yltää parempaan. Parhaitahan tietysti ovat Neuvostoliitonhajoamisen jälkeen muodostuneet uudet valtiot, mutta tähän on syynä saastuttavan Neuvostoteollisuuden alasajo.

    A.Jalkanen 23.1.2019, 17:38

    Luken linkissä arvioitiin, että laskennassa käytetty malli ei yliarvioi metsien kasvua tulevaisuudessa. Pikemminkin se saattaisi aliarvioida sitä, mikäli metsänhoidon tasoa onnistuttaisiin nostamaan aikaisempaan verrattuna.

    Reima Ranta 23.1.2019, 18:06

    Ollila kirjoittaa Planterin linkissä, jos oikein luin, että vuonna 2017 toteutunut tuotto metsänomistajille oli 6,4% ja se oli 4,1% enemmän kuin viiden edellisen vuoden toteutuneet tuotot keskimäärin.

    Puuston kasvu ei tietenkään lisääntynyt viiden edellisen vuoden keskiarvosta vuonna 2017 n. kolminkertaiseksi!!!

    Mikä toteutunut tuotto? Puurot ja vellit ovat pahemman kerran sekaisin. Verrataan kahta prosenttilukua toisiinsa, joilla ei ole oikein mitään tekemistä toistensa kanssa.

    Planter 23.1.2019, 18:52

    Sekaisin on. Ei lisääntynyt vuodessa kasvu, eikä muuttunut korko, vaan kantohinta. Se 6,4% lienee peräisin tästä lähteestä:

    ”Kantohintojen nousu paransi puuntuotannon sijoitustuottoa
    Puuntuotannon sijoitustuotto oli 6,4 prosenttia vuonna 2017″

    https://www.luke.fi/uutiset/metsatalouden-kannattavuudella-meni-hyvin-vuonna-2017/

    A.Jalkanen 23.1.2019, 19:02

    Ilmeisesti Ollilalla ei ole itsellään metsää jos uskoo noihin tuottolukuihin.

    Puuki 23.1.2019, 20:36

    ”Puuntuotannon sijoitustuotto” ei ole se rahamäärä , joka saadaan yhden vuoden aikana hakatun pyöreän puun kantorahana.  Se on vain myynnin arvon suhde puustopääomaan yhtenä vuonna. Vaihtelee tietysti vuosittain. Puustopääoma  pienenee tai suurenee hakkuiden mukaan ja tulevat hakkuumahdollisuudet muuttuu , ja kantohinnoissa yksikköhinnatkin  vaihtelee vuosittain.

    Keskimääräinen tuotto pidemmällä aikavälillä on eri asia. Sekin voidaan laskea useammalla eri tavalla .  Kassavirtaperiaatteella tai  nettonykyarvoja laskemalla.  Kun laskentakorkona on ollut se 3,6 % (=tuotto%) vv. 2000-2009 , niin se kok.hakkuumäärä on johtanut tiettyyn kokonaispuumäärään (joka on tilastojen mukaan lisääntynyt jatkuvasti) ja siitä nähtävästi on saatu yhteys hiilen kertymisen ja käytettävän laskenatakoron välille.

    Kurki 23.1.2019, 20:57

    Korkokannan vaikutus metsänmyytipäätöksissä ei taida olla pääperiaate, kun metsänomistaja puuta myy. Itse hakkautan puuta metsäpalstalta ja hoidan uudistamisen mahdollisimman nopeasti se mielessä, että palstan arvo säilyisi ja saisi helposti myytyä, jos tarve vaatii.

    LUKEn metsäpinta-alan hiilinielulaskelma ilmeisesti tehdään niin, että ensin lasketaan hiilen sitoutuminen metsäpinta-alaan (puut, pensaat ja maapohjan kasvusto, joka sitoisi oman avioini mukaan 200 milj. tonnia CO2 ilmasta vuodessa), josta sitten vähennetään hakkuissa ilmaan takaisin palautuva CO2 osuus.

    Tuossa hiilinielulaskelmassa on mainittu puutuotteet, joihin sitoutuisi noin 7 milj. tonnia/v hiiltä pitemmäksi ajaksi 50-100 vuotta. Mutta ei ole mainintaa juurista, oksista, ja maapinnan kasvillisuuden sitomasta CO2 pitemmälksi ajaksi.

    Antaa olettaa, että ne eivät olisikaan mukana metsien hiilinielun laskelmassa, mutta kuitenkin niiden osuus CO2 sidonnassa on samaa luokkaa kuin runkopuun 110 milj.m3/v eli n. 7 milj. tonnia.

     

     

    Puuki 23.1.2019, 21:07

    Hakkuutähteitä ei ole laskettu mukaan luultavasti koska ne voidaan myös myydä energiapuuksi.

    ( Joidenkin lähteiden mukaan hakkuutähteiden (oksat ja kannot) keruu vähentää  jopa 10-20 % metsän kasvua tulevaisuudessa. )

    Juurikarike lisää hiilen sitoutumista mutta määrien laskeminen on luultavasti vielä suurimmaksi osaksi tutkimatta.

    A.Jalkanen 23.1.2019, 21:32

    Hakkuutähteet lasketaan karikkeeksi joka lisää maaperän hiilivarastoa ja jolle oletetaan jokin hajoamisaika. Hakkuutähteiden korjuu voidaan huomioida karikesyötettä alentavana, jos tiedetään paljonko sitä vuosittain tehdään.

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 23 24 25 … 690 691 692