› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,917 vastausta, 137 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 2 tuntia sitten Kurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 22 23 24 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • MaalaisSeppo 22.1.2019, 11:19

    Eihän laskentakorolla ole mitään vaikutusta hakkuiden määrään. Se hakataan, mikä ostetaan. Yksittäisen metsänomistajan päätökseen korko vaikuttaa ja näihin teoreettisiin kasvumalleihin. Kokonaisuun on tainnut näiltä korkopelleiltä hämärtyä.

    Tolopainen 22.1.2019, 11:26

    Yrittäkääpä myydä keskenkasvuinen metsä päätehakkuuna, paljonko tulee sahoilta ostotarjouksia. Veikkaan että ei tule tarjouksia kuin sellutehtailta, eikä taloudellinen tulos ole kovin kehuttava.

    Reima Ranta 22.1.2019, 13:28

    Kuuntelin radion areenan, tiedeykkösen exrasta, suometsätieteen prof. Harri Vasanderia ja metsäekologian dosentti Timo Kuuluvaista pysyäkseni kartalla tutkijoiden näkemyksistä.

    Pohjoisen pallonpuoliskon suot edustavat 3 % maapinta-alasta, mutta niihin sitoutunut hiili edustaa 30 % maaperään sitoutuneesta hiilestä, joka soiden kuivuttua lentää taivaan tuuliin. Vähäinen ei ole havumetsävyöhykkeenkään maahan sitoutunut hiili ja mitä metsänkäsittelyssä sille tapahtuu.

    Ilmastomuutos – mitä se tarkoittaa metsänomistajan näkökulmasta ja kuinka siihen tulisi suhtautua? Yritämmekö pysyä kartalla vai laitammeko pään pensaaseen?

    Mitä tulee korkokysymykseen metsätaloudessa, niin taloudellisessa mielessä sijoitan metsään, jos se näyttää tuottavan siellä paremmin kuin vastaavalla riskillä muussa kohteessa. Vastaavasti hakkaan tai myyn metsät pois, jos koen saavani vastaavalla riskillä enemmän muussa kohteessa. Tällä muun kohteen tuotolla ei ole mitään tekemistä metsien keskimääräisen tuoton kanssa. Jos katson, että minun kannatta myydä metsäni pois, koska saan muualta paremman tuoton, niin mitä ihmeen tekemistä sillä on sen kanssa, mitä metsät keskimäärin tuottavat. Ei tietenkään mitään jne.

    En pyri opettamaan ketään AJ. Esitän vain kollouteen taipuvaisen, provosoivankin mielipiteeni. Siitä kait tämä keskustelu erilaisten näkemysten välillä kumpuaa.

    Puuki 22.1.2019, 16:32

    Suomen tapauksessa;  tavallista matalammat ojat metsänkasvatuskelpoisille soille. Jää siten se hiili maaperään,  ja kun pohjavesi ei nouse liiaksi (kuten soiden entisöinnissä yleensä käy), ei tule metaanipäästöjäkään.

    MH joutuu myymään puuta tulosvaatimuksen takia myös keskenkasvuisista metsistä.  Se tulosvaatimus sanelee varmaan enemmän kuin mikään korkotekijä.

    uudehko metsänomistaja 22.1.2019, 23:13

    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    ”Visakallio 22.1.2019, 6:38

    Jokainen aikakausi synnyttää omat Lähteensä. Nyt hänen nimensä on Tahvonen.”

    Eikös se ”virallinenkin” laskelma käyttänyt korkoprosentteja. Tahvonen väitti niide olevan virheellisiä. Joten kumpi onkaan tehnyt virheen? Hieman perusteluja pyydän. Pelkkä perusteeton syytteleminen näin perustavaa laatua olevassa kysymyksessä vaikuttaa lapselliselta.

    </div>
    Olen ”harrastelijan” kanssa ilmeisesti samalla tasolla,. En ymmärrä korkoprosentin käyttämistä metsien hiilinielulaskelmissa. Ilman Tahvosen huomautuksia olisi pitänyt ”virallisia” laskelmia oikeina kuin luonnon lakeina. Nyt ymmärrän asiassa olevan useita totuuksia, joista jokainen voi valita tilanteen mukaan mieleisensä.

    Anneli, taas kerran, ole hyvä. Kertoisitko yksinkertaisesti ja kansankielellä, miksi tuo rahan korkoprosentti pitää olla mukana metsän hiuilinielulaskelmissa.

    A.Jalkanen 23.1.2019, 00:31

    En osaa sen paremmin kuin tuossa edellä. Luken käyttämissä laskentaohjeissa määrätään että pitää olla joku korko, ja laskelmissa se vaikuttaa kiertoaikoihin. Ken tietää paremmin, kertokaa.

    Planter 23.1.2019, 11:10

    Kun on lyöty ällikällä ja pudonnut kuin  eno veneestä, on pakko etsiä selitystä. Tässä linkissä mielenkiintoista mietintää. Ei mennyt ihan ”putkeen”, mutta melkein:

    http://aveollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268146-metsiemme-hiilinielun-maara-riippuu-usko-tai-ala-korkokannasta

    YLE:n juttu meni väärällä tavalla metsään.

    Tästä linkistä selviää vähän, miksi se korko on laskelmissa.

    https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/vertailutaso/

    Puuki 23.1.2019, 12:43

    ”Korko 3,5 % perustuu keskimääräiseen metsänkasvatuksen tuottoon vertailuvälillä, joka oli 3,6 %” (Luke).

    Tuon kerroin itsekin jo aiemmassa kommentissa.  Siis 1,5 % olisi selvästi liian pieni laskenta%.

    A.Jalkanen 23.1.2019, 14:15

    Kiitos taas Planter hyvästä linkistä! Täytyy lukea ja ehkä kommentoidakin tuonne.

    Hiilinielukeskustelussa olisi tärkeä pitää erillään ennustelaskelmat ja todellisuus. Laskentakorko vaikuttaa vain ennusteisiin. Todelliseen, tulevaisuudessa toteutuvaan hiilinieluun vaikuttavat vain: metsien rakenne ja ikä, metsänomistajien hakkuupäätökset, metsänhoitopanokset, säät ja metsätuhot. Unohdinko jotain?

    Planter 23.1.2019, 14:31

    Hirvieläimet. Metsäasiantuntijan kanssa murehdittiin uudistuksia. Kaikki syödään. Juurikäävän saastuttamat kuviot muuttuneet luontaisiksi kuusikoiksi, kun kaikki muu taimiaines on syöty piloille, viimeisimmät on istutettu suoraan kuuselle. Metsäasiantuntijan viesti oli selvä, kuuset viimeistään 50-vuotiaana nurin juurikäävän vuoksi. Eli hirvi lyhentää kiertoaikaa ja karummat männiköt on syöty suoraan vajaatuottoisiksi.

     

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 22 23 24 … 690 691 692