› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 20 21 22 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puuki 21.1.2019, 13:39

    Ensiharvennusrästejä on aika paljon. Olikohan esim. (metsäuutisissa oli vasta juttua)kahdella alueella P-Pohj.-maalla n. 35 yli 3o ha:n ja Lapissa 40 yli 50 ha:n yhtenäistä eh-aluetta, joiden käytöstä tehdään tutkimus.

    Hiilivaraston laskennassa ei kaiketi  oteta huomioon puun käyttämisen kompensaatiovaikutusta esim. rakennusmateriaalina suhteessa betonirakentamiseen.  Lisäkasvu on parhaiten saatavissa keski-ikäisten metsien kasvatuksessa.  Jo 70-vuotias hoitamaton MT-kuusikko tuottaa kiertoiän kasvustaan n. 30 % lahoamaan ja suurelta osin CO2 haihtuu ilmoille samalla.

    Muuten,  kun PPA lasketaan n. 10-11 m²/ha tasolle harvennuksessa, niin kasvu hidastuu jopa 35 %  kymmenen seuraavan vuoden aikana normaalista.  Mm. siksi jk ei ole optimaalinen vaihtoehto metsänhoitoon nykytilanteessa kuin joissain  tapauksissa.

    Planter 21.1.2019, 13:41

    Hyllyssä olevassa Tapion kirjassa sanotaan näin:

    Suositellut metsänhoidon toimenpiteet, kasvatustiheydet ja harvennusmallit sekä uudistamisjäreydet, jotka on julkaistu kirjassa Hyvän metsänhoidon suositukset – Metsänhoito, perustuvat kassavirta-analyyseihin.
    Analyysit on tehty 2–3 %:n tuottovaatimuksella.

    En ihan ymmärrä YLEn toimintaa. Monissa uutisissa peräkkäin oli pääuutisena tämä juttu, josta 98% ihmisistä ei ymmärrä alkuunkaan, mitä tekemistä korkokannalla on hiilinielun kanssa ja miten muka hiilinielua voidaan ”säätää” valitsemalla laskelmiin sopiva korkokanta.

    MTV ei käsittääkseni noteerannut Tahvosen ulostuloa lainkaan, en ainakaan itse huomannut.

    A.Jalkanen 21.1.2019, 14:11

    Planter on oikeassa: mitä arvoa on uutisella jota ei ole taustoitettu eikä suhteutettu mitenkään. Vähintään aiheeseen pitäisi palata selitysten kera.

    Timppa 21.1.2019, 15:02

    Sori Reima sekoilin.  Otetaan kuitenkin esimerkki.  Tällä kertaa suunnitelmastamme 2 kertaa harvennettu 50-vuotias OMT-kuusikko.  Siinä puuta 267 m3/ha ja kasvu 11,4 m3/ha/v.  20 seuraavassa vuodessa kasvu on vähintään 200 m3.  Kokonaiskasvu hakkuut 2 kertaa yht 120 m2+267+200 yhteensä 587 m3/70 v.  Päätehakkuussa siis tuo 467 m3.

    50 vuotta sitten uudistetussa OMT-metsässä kasvu 70 vuodessa on siis 8,4 m3/ha/v, mikä on nostettavissa epäilemättä tasolle 9 m3/ha/v parhailla taimilla ja huolellisella hoidolla.  MT-metsässä jäädään kyllä tasolle 7+ jotain

    uudehko metsänomistaja 21.1.2019, 17:33

    Kauhea tilanne hiilidioksiidipitoisuuden ennakoinnissa. Yksi arvioitu luku heittää kaikki laskelmat mullin mallin.

    Anneli, selittäisitkö maatiasijärjelle ymmärrettävästi:

    1) Hiilinielun ja hiilivaraston eroavaisuuden tässä asiayhteydessä.

    2) Miten korkotason arvioinnissa voi olla epätietoisuutta?

    A.Jalkanen 21.1.2019, 18:04

    Pistit um pahan!

    1) Hiilinielun ja varaston ero on tässä sama kuin muuallakin: varasto on puun määrä maan päällä ja alla, ja hiilinielu on kasvun ja poistuman erotus.

    2) Ei ole epätietoisuutta, mutta laskelmia voidaan tehdä eri korkotasoilla. Tahvonen käyttäisi eri korkoa kuin Luke ja kritisoi muutenkin heidän laskelmiensa oletuksia.

    Reima Ranta 21.1.2019, 23:09

    Planter/Tapion kirja:

    ”Hyvän metsänhoidon suositukset – Metsänhoito, perustuvat kassavirta-analyyseihin.
    Analyysit on tehty 2–3 %:n tuottovaatimuksella.”

    Mikä kassavirta-analyysi ja kuinka se pitäisi ymmärtää?

    Tahvosen mukaan suositukset on laadittu puolentoista prosentin laskentakoron mukaan, jota tuolta tasolta lausuttuna on hankala kyseenalaistaa. Ymmärrän hyvin, jos metsänkäsittely tehdään jollakin laskentakorolla, mutta mistä ihmeen kassavirta-analyysistä edellä puhutaan? Kun muistaa takavuosien Tapion korkosekoilut, niin uskottavuuden elämänlanka ei päätä huimaa.

    En ole seurannut keskustelua kovin tarkkaan, joten joudun ihmettelemään. Jos metsiä ajatellaan käsiteltävän puolentoista prosentin koron mukaisesti (eli suositusten mukaan) seuraavan vuosikymmenen ajan, mikä johtaa sen mukaiseen hiilitaseeseen, niin mikä ja mistä tulee tämä korko 3,5%?

    harrastelija 22.1.2019, 05:13

    Minä en ymmärrä ollenkaan tuollaista korkojen sotkemista hyvän metsänhoidon kanssa? Se korko, mitä metsänomistaja saa metsään sijoittamalle rahoilleen riippuu liian paljon tekijöistä, jotka eivät liity metsän kasvuun ja hiilinieluun.

    Puun arvohan vaihtelee markkinoiden mukaan. Nyt oli taas pieni pyrähdys, jossa puun hinta nousi 10-15 %. Tuotteille oli hyvä menekki, nyt laskua tuottokorolle tulee saman verran, mutta metsän kasvu kasvaa samalla tavalla suhdanteista riippumatta!

    Taloudellisella ajattelulla metsään tehdyt hoitotyöt pienentävät korko-%:a. Paraneeko tuossa %-laskussa tulosta, kun ei tehdä hoitotöitä ollenkaan? Vai mitä professorit tässä yhteydessä tarkoittavat korko-%:lla?

    Visakallo 22.1.2019, 06:38

    Jokainen aikakausi synnyttää omat Lähteensä. Nyt hänen nimensä on Tahvonen.

    jees h-valta 22.1.2019, 07:22

    Kyllähän noita tahvoja aina piisaa.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 20 21 22 … 690 691 692