› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 19 20 21 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Tolopainen 21.1.2019, 08:50

    Onko tällä laskennallisella hakkuumäärällä muuta merkitystä kuin se että nämä viisaat haluavat Suomelle mahdollisimman korkeat päästömaksut. Kun on yliopistossa ollut tyhjäntoimittajana koko ikänsä lähes ilman työvelvoitetta 10k€ kuukaisipalkalla. Totuus on alkanut hämärtyä ja kuvittelee että kenenkään ei tarvitse noita verovaroja ansaita joilla tämä yhteiskunta pidetään pystyssä. Täällä pitäisi tehdä kuten Kiinassa, koulutetut laitettiin kymmeneksi vuodeksi maatöihin viisastumaan.

    MaalaisSeppo 21.1.2019, 10:36

    Metsien hiilinielukeskusteluissa korostuu lyhyen tähtäimen ajattelu. Lyhyellä tähtäimellä on ilmastonmuutoksen hillintä tietysti sitä helpompaa, mitä vähemmän metsiä hakataan. Pitkällä tähtäimellä asia on päinvastoin.

    Metsätaloushan ei ainakaan Suomessa ole päästölähde. Päinvastoin kompensoi muiden päästöjä. Nyt jotkut ovat kuitenkin sysäämässä muiden sektoreiden päästöjen hallintaa metsäsektorin kontolle, jotta entinen meno voisi näillä muilla sektoreilla jatkua vielä jonkin aikaa. Entäs sitten, kun metsien hiilinielu lähteekin laskuun?

    Kyllä metsäsektorin on määrätietoisesti kasvatettava puuston vuotusta kasvua kohden 150 milj m3 vuotuista kasvua. Metsäkaravaanin on kuljettava eteenpäin rakkikoirien räksytyksestä huolimatta.

    Timppa 21.1.2019, 11:19

    Meidän metsäsuunnitelman mukaan 0-30-vuotiaiden MT_kuusimetsien kasvu on keskimäärin 5 m3/ha/v.  Ennen ensiharvennusta kasvu on 12 m3/ha/v ja puuta siis 150 m3/ha.  Harvennus 50 m3/ha pudottaa kasvua.  31-45-vuotiaan kasvu on 135 m3 eli 9 m3/ha/v.  Harvennus  70 m3/ha pudottaa kasvua ja 46-70-vuotiaiden kasvu on 175 m3/ha eli 7 m3/ha/v.  Kokonaiskasvu 70-vuotiaassa metsässä on siis 580 m3/ha eli 8,3 m3/ha.  70-vuotias MT-kuusikko kasvaa noin 7 m3/ha/v.

    En kyllä ymmärrä sitä miten kuusikon kiertoajan pidentäminen esimerkiksi yli 70 vuoden parantaisi hiilinielutilannetta.  Kasvuhan silloin on  selvästi alle sen mitä 0-70-vuotiaiden kuusikoiden kasvu oli keskimäärin.  Toki tietysti 70-vuotiaassa puussa on vähän enemmän sahatavara-ainesta kuin aiemmissa keskimäärin.  Toisaalta varmasti lahoakin paljon enemmän.

    Tuo korkokeskustelu on aivan tatrkoituksenhakuista.  Ei sillä ole mitään merkitystä metsänkasvulle.  Suuremmalla korkoprosentilla teorissa metsiä uudistettaisiin siin vähän nuorempina, mikä johtaisi metsien kasvun lisääntymiseen.   Eikös se olisi hyvä asia?

     

    A.Jalkanen 21.1.2019, 12:03

    Meillä pitäisi olla esillä hyvät ennusteet siitä, miten metsien kasvu ja poistuma kehittyvät eri metsänhoitovaihtoehdoilla ja kiertoajoilla. Sitten nähtäisiin mikä on metsien kasvupotentiaali. Tutkimuksia luettaessa on oltava tarkkana, maksimoidaanko niissä hiilinielua vai varastoa. Kiertoaikojen pidentäminen parantaa ennen kaikkea lähiaikojen hiilivarastoa. Käsittääkseni metsämme eivät ole, vaikka ensiharvennusrästeistä tuleekin huolta, mitenkään kovin nopeasti ränsistymässä eivätkä vanhenemassa eli havuvaltaisten metsien kiertoaikoja voitaisiin sen puolesta turvallisesti hiukan nostaakin.

    Metsien käyttö ja hiilinielu on sitten riippuvainen siitä, myydäänkö tulevaisuudessa puuta vai hiilen sidontaa ja varastointia.

    Timppa 21.1.2019, 12:20

    ”Käsittääkseni metsämme eivät ole, vaikka ensiharvennusrästeistä tuleekin huolta, mitenkään kovin nopeasti ränsistymässä eivätkä vanhenemassa eli havuvaltaisten metsien kiertoaikoja voitaisiin sen puolesta turvallisesti hiukan nostaakin.”

    Kuten olen moneen kertaan kirjoittanut ja tuossa edelläkin perustellut, niin kiertoaikojen pidentäminen pudottaa metsänkasvua. Näin onkin käymässä, koska aukkoja tehdään liian vähän.  Yksittäisen metsänomistajan kannalta monesti viisastakin, mutta kansantalouden kannalta turmiollista.

    Yksittäisellä vaikkapa 50 hehtaarin tilalla vaihtoehtojen soveltaminen on aika vaikeaa.  Hyvä niitä olisi tietenkin olla olemassa.

     

    Jätkä 21.1.2019, 12:35

    Ilmaston lämpiäminen on niin hyvässä vauhdissa, että teemme me mitä tahansa, se vain kiihtyy. Kannattaisi alkaa suunnitella niitä alueita, mihin kansat siirtyvät / muuttavat, kun olosuhteet käyvät sietämättömiksi asua ja elää ja merien pinta on haudannut alavat maastokohdat. Niin kuitenkin tulee tapahtumaan, niin on tapahtunut ennenkin monta kertaa. Maapallon navat vaihtavat paikkaa ja päiväntasaaja kiertää maan aivan eri linjalla.

    Sillä näin tulee tapahtumaan ennemmin tai myöhemmin, tehdään me mitä tahansa.

    Reima Ranta 21.1.2019, 12:54

    Millä korolla nuo hyvän metsänhoidon suositukset on laskettu? En ole aiheeseen perehtynyt, kun itse käytän omia vaihtelevia menetelmiä. Ei kai niissä sentään avohakkuuta suositella reaalikorolla 3,5 %?

    Timpan laskelmaa en ymmärtänyt. 150-50+135-70+175 = 460, 460/70=6,6

    Timppa 21.1.2019, 12:59

    1

    Kasvut 150+135+175=460 m3.  Hakkuut 50+70=120 m3 yht 580 m3

    Reima Ranta 21.1.2019, 13:09

    Heh. Olipa huono lukemisen ymmärtäminen!

    Reima Ranta 21.1.2019, 13:31

    5×30 (kasvu 0-30)+15×9+(kasvu 30-45)+7×25 (kasvu 45-70) = 460

    Näin minä kasvun ymmärsin. Päätehakkuuseen jäisi 460-120 (eli kasvu – harvennukset ) = 340.

    Pahoittelut jos ymmärsin tarkoituksesi jotenkin väärin.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 19 20 21 … 690 691 692