› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 18 19 20 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Timppa 20.1.2019, 17:35

    Jos joku näyttää vastuuttomalta, se on Tahvosen malli.  Hänen mukaansahan harvennuksia pitäisi myöhentää, mikä taatusti hidastaa tulevaisuuden metsien kasvua.   Jokainen voi helposti nähdä, että Suomessa on aivan liikaa harvennusta kaipaavia metsiä.  Samaa vaikuttaa sekin, jos uudistuksia lykätään liikaa.  Tahvosen opit siis varmistaisivat pienentää pitkässä juoksussa hiilinielun pienentymisen.

    Nuo erilaiset korko-olettamukset ovat kyllä kummallisia.  Ei yksittäinen metsänomistaja edes yleensä sellaista mieti.  Hakkauttaa, jos rahaa tarvitaan tai puun hinta on korkea.  Asia erikseen ovat suuret metsänomistajat, mutta niiden osuus on Suomessa aika pieni eivätkä kaikki nekään toimi samalla tavalla.   Pahin taitaa olla Metsähallitus, joka hakkauttaa keskenkasvuisia metsiä.  Esimerkiksi meillä pyritään pitkähköön kiertoaikaan vaikkapa koron kustannuksella.

    Visakallo 20.1.2019, 17:38

    Tahvonen on poliittinen professori, se selittää tämänkin ulostulon juuri nyt.

     

    Puuki 20.1.2019, 17:51

    Miksikö 1,5 %:n laskentakorko vaikuttaa liian pieneltä ? Siksi koska vertailukohdankin keskimääräinen metsäntuotto on ollut suurempi kuin 1,5 %,  ja on edelleen.  Muistaakseni hyvän mh:n suosituksissa on käytetty yleensä 3 %:n korkoa. (Korko voi tietysti vaihdella tilanteen mukaan mutta toteutuneen tuoton kannalta 3 % on lähempänä totuutta kuin 1,5 %).

    A.Jalkanen 20.1.2019, 18:22

    En nyt ihan hahmota, miksi Tahvonen agitoi matalampaa korkokantaa. Hän on itse osoittanut, että mitä korkeampi korkokanta, sitä edullisemmaksi tulee jatkuva kasvatus. Metsähallitus nyt ainakin käyttää liian korkeaa korkovaatimusta metsissään; eduskunnan pitäisi alentaa tuottovaatimusta jotta meidän yhteisistä metsistä riittäisi muuhunkin kuin puuntuotantoon. Kuten Aleksi Lehtonen uutisissa totesi, Lukella ei ole mahdollisuutta laskea hiilinieluja muulla tavoin kuin mitä ns. sääntökirjassa sanotaan. Tämä siksi että ne olisivat vertailukelpoiset muiden maiden vastaavien laskelmien kanssa.

    Hiilinielu riippuu toisaalta metsien kasvusta ja toisaalta hakkuiden ja poistuman tasoista. Kriitikkojen mukaan tuleva kasvu on laskettu liian optimistisesti. Metsien kasvattaminen tiheämpänä ja pitempään ei ainakaan vähennä tuhoriskejä, saattavat jopa lisätä niitä. Metsänomistajan olisi myös saatava jatketusta kasvatuksesta jokin kompensaatio, jolle ei ole vielä maksajaa löytynyt.

    Metsäkupsa 20.1.2019, 19:51

    Eiköhän tämä poliittiinen professori yritä esiintymisellään saada rajoittettua vuotuisia hakkuita.Ilmeisesti on pettynyt jatkuvan kasvatuksen hitaaseen ja vaatimattomaan osuuteen metsän käsittelyssä.Brasialia näyttää suuntaa todellisena maailman luokan pelaajana uuden presidentin johdolla,siellä ratkeaa hiiliniulut ilmastomuutoksineen.Täällä ainakin nyt saisi lämmetä,että puista lumet sulaisivat alas.

    mehtäukko 20.1.2019, 20:26

    En taaskaan ymmärrä näiden proffien aivoituksia?! Voiko todella samojen asiain tulkinta olla noin ristiriitaista, vaikka ukot elämäntyönään ovat nujunneet asian kimpussa?

    Tolopainen 20.1.2019, 20:42

    Miten korkokanta vaikuttaa metsien hakkuumahdollisuuksiin. Tässä lähdetään siitä, että valtio jotenkin voisi päättää paljonko Suomessa hakataan puuta. Päätän kyllä ihan itse enkä valtiolta pehmmin kysele, hakkuu on vain ilmoitusluontoinen asia. Eihän sellutehtaat tarvitse mitään toimilupaa valtiolta. Markkinat päättää paljonko tuotetaan.

    Timppa 20.1.2019, 20:46

    En todellakaan ymmärrä, että miten joku laskentakorkokanta vaikuttaa meidän puiden kasvuun.   Olen ”kauhiasti hämmästänyt”.   Jos siis laskentakorko nousee, niin puiden kasvu lisääntyy?   Niinkö yksinkertaista metsien kasvatus on?  Nostetaan se laaskentakanta kerralla 10 %:iin, niin sitten Suomen metsien kasvu kolminkertaistuu.  Taloutieteen Nobel Tahvoselle.

    Pienessä päässäni olen luullut, että se hiilinielu todellakin riippuu vain kasvun ja hakkuiden erotuksesta ja että metsänhoitotoimillakin on jotain vaikutusta kasvuun.  Nyt Tahvonen on lyönnyt sellaiset ”rätingit”, että niihin on pakko uskoa.

    Puuki 21.1.2019, 07:52

    Eipä sitä tiedä mitä agendaa se Tahvonen nyt haluaa edistää, paitsi hakkuiden vähentämistä Suomessa.

    Jotenkin niin se menee, että jos korkokanta onkin 1,5 % eikä esim. 3,5 % (joka olisi realistisempi) , niin metsistä voidaan korjata vähemmän puuta. Pidennetty kiertoaika vähentää hakattavaa puumäärää/vuosi.  Lappiin ja kitumaille se sopiikin mutta ei keskimääräiselle suomalaiselle metsämaalle.

    Hiilinielusta:  Taimikkovaiheessa olevista  metsistä (E-Suomessa) uuden metsän co2-sidonnasta on tehty tutkimus. Sen mukaan jo  10 vuoden ikäinen taimikko sitoo hiiltä merkittävästi kasvaessaan n. 2 k-m³/ha/v.    Useimmiten taimikot kasvaa kyllä muutakin puuta kuin kasvatettavia taimia.  Esim. koivuvesat kasvaa kannoista ja lisää nopeasti biomassaa lisäten hiilen sidontaa. Sitähän ei lasketa hiilensidontaan mukaan vaikka pitäisi. Vasta taimikonhoidossa ne kaadetaan maahan ja lahottuaan lisäävät taimien/nm:n kasvua entisestään.

    A.Jalkanen 21.1.2019, 07:54

    Laskelmissa korko vaikuttaa siihen, minkä ikäisenä metsiköt oletetaan hakattavaksi. Ihan kuin yksityistaloudessakin: mitä korkeampi korko, sitä lyhyempi kiertoaika. Jos taas halutaan lisätä metsien hiilinielua, ainakin lyhyellä tähtäimellä tähän päästään pidentämällä metsien kiertoaikoja, koska isot puut kasvavat enemmän kuin pienet puut ja toisaalta hakkuupoistuma pienenisi.

    Ainut kritiikki jota esittäisin ”sääntökirjan” laskelmia kohtaan on se että niissä oletetaan metsänhoidon tason pysyvän ennallaan, kun todellisuudessa esimerkiksi lannoitusmäärät ovat kasvaneet. Toinen muutos olisi harvennusten tehostaminen jolla saataisiin (ei lisää kasvua mutta) lisää järeää käyttöpuuta luonnonpoistuman sijaan. Kolmas olisi jalostetun siemenen käyttö aina kun sitä on saatavilla – vaikka sekoituksena jalostamattoman kanssa.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 18 19 20 … 690 691 692