Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 6,917)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Tolopainen

    Minäkin ole käynyt Kilpilahdessa muutaman sata kertaa, eikä siellä Nesteen omistuksessa ole kuin öljynjalostus ja terminaali. Tuosta Nesteen monopoliaseman menetyksestä on oltu aika hiljaa, olisi valtion aika laittaa ylihintainen yhtiö lihoiksi.

    Metsäkupsa

    Itsekkin aikoinaan huoltamoalalla työssä olelleena ja entisenä Nesteen pienosakkaana ,voin sanoa ,että polttoainekauppa on eräs Suomen kilpailluin ala.Mika Anttonen on se henkilö,joka oli aikoinaan Nesteellä vastasi maailmalta ostettavista ns.ylijäämäeristä.Sitten hän ryhtyi lainarahalla tuomaan omaan laskuun polttoaineita maailmalta ja nyt omin avuin nousut miljardööriksi omistamalla lähes kokonaan ST l yritysryppään.Hän on henkilö ,joka jakaa omastaan,mm, vuosittain miljoona euroa vähävaraisien perheiden jääkiekkojunnuille.Verottaja on se taho ,joka polttoaineiden hinnasta taitaa 2/3 osaa ottaa.Hiukan samoin alkaa olla sähköveron kanssa sähkön hinnan muodostuksessa.

    MaalaisSeppo

    Valtion yritysten tai niiden osien lihoiksi laitosta on huonoja kokemuksia (Jara, Caruna). Hetken lämmittää. Ehkä Tolopaiselle riittää hetkellinen lämpö.

    Voi tietysti olla, että Tolopainen suunnittelee ostavansa Nesteen osakkeet.

     

    Tolopainen

    Mikäs vika noissa yrityskaupoissa oli Jara oli konkurssikypsä ja Carunan siirtoverkot eivät vastaa sähkömarkkinoiden uusia läkisääteisiä vaatimuksia, vaativat miljardien investoinnit. Valtio on huono omistaja ei sillä ole mitään ossaamista mistään yritystoiminnasta. Valtio saa verotuloja kaikista Suomesa myytävistä polttoaineista. Kun yhtiö viedään pörssiin,  se on jo periaatepäätös, että osakkeet ovat myynnissä joka päivä. Miksi Fortum on pörssissä, on täysin käsittämätöntä.

    Puuki

    Yara oli ostajana eikä myyjänä.  Vai meinaatko että Yara pelastui konkurssilta juuri ostamalla suomalaisen lannotevalmistuksen Norjaan?  Voihan se olla niinkin.  Väliaikaista oli se kotimaisen lannoitekaupan huono kannattavuus, koska hinnat suunnilleen tuplaantuivat seuraavina vuosina heti yrityskaupan jälkeen.  Caruna kierrättää voittonsa (eikä maksa tänne veroja juuri nimeksikään) ulkomaille tytäryhtiöltä ottamansa korkeakorkoisen lainan maksulla.

    Jätkä

    Jaraan olisi auttanut ihan sama lääke, jota ostaja otti heti käyttöön, eli raju ja säälimätön hintojen nostaminen. Nykyhinnat olisivat tuottaneet kauppahinnan jo kevyesti ja koko ajan virtaisi valtion kassaan rahaa hyvään tahtiin.

    Carunan kanssa vielä enemmän.  Valtio on huono omistaja, koska se laittaa yhtiöistä päättämään poliitikot, jotka eivät ymmärrä liike-elämästä yhtään mitään.

    Caruna hautaa miljoonia peltoihin ja laidunalueisiin, vaikka niiden kohdalla onkin jo säävarmat siirtojohdot. Järjen käyttö olisi hyvä, ainakin kuluttajan kannalta, kun ei tarvitsisi aivan järjettömiä siirron kustannuksia maksaa lyhyellä aikajaksolla.

    Kun kaikki kaapelit ovat maan alla, on kuitenkin turha haaveilla siirtomaksujen halpenevan, korkeintaan korotustahti hidastuu…

    Tolopainen

    Tarkoitin tätä Grow how:ta joka myytiin, ei sen rahkeet riittäneet lannoitebisnekseen. Kemira yritti vallata Eurooppaa ja osti huonoimmat tehtaat, joita oli myynnissä. Yralla kuitenkin on maakaasua, josta voi tehdä typpeä, taitaa olla kymmenen kertaa isompi yhtiö kuin tuo suomalainen tekele. Paljon Yara on tänne investoinut ja laittanut tehtaat kuntoon, valtionyhtiössä yleensä korjataan rautalangalla ja jeesusteipillä. Isot pelurit hallitsivat lannoitebisnestä myös Kemiran aikana, tosin silloin valtion toimenpitein estettiin ulkomaisten lannoitteiden tuonti Suomeen oli mm. niin tiukka kadmium raja, että se karsi tuontia.

    Puuki

    Aloituksen aiheesta :

    Metsänkasvasvatuksella ja puun käytöllä  on korvausvaikutuskin olemassa vaikka sitä ei taideta noteerata ainakaan kunnolla yleisesti .    Jo 12 vuotta sitten on julkaistu (yliopistotason) tutkimus substituutiosta, joka saadaan korvaamalla fosiilisia tuotteita puupohjaisilla.  Siinä oli saatu mm. Suomen ja Ruotsin puurakentamiselle CO2-päästöjen korvauskertoimia , jotka oli Suomessa n. -1,3 ja Ruotsissa yli -2 suhteessa betonirakentamiseen puun eduksi. Silloin Suomessa ei vielä saanut rakentaa korkeita kerrostaloja puusta.   Sellun kertoimet oli positiivisia n. 0,3 – 0,45 eli lisäsivät päästöjä mutta tilanne oli silloin vähän erilainen niidenkin kohdalla ; ei ollut olemassa uusimpia tuotteita joita nyt jo voidaan valmistaa sellun jakeista.

    Oli tutkittu myös hiilen sitoutumista mm. eri pituisilla jatketuilla kiertoajoilla ja – kasvatustiheyksillä , ja niiden aiheuttamia kustannuksia mahdollisia korvauksia varten.

    MJO

    Yralla kuitenkin on maakaasua, josta voi tehdä typpeä, 

    Toloppa jaksaa sylkeä täyttä tuubaa.

    A.Jalkanen

    Puun käyttöä edistäviä innovaatioita tarvittaisiin. Esimerkiksi se miten lattialämmitystaloon voitaisiin laittaa lankkulattia. Tuli vaan mieleen tuosta Kyyjärven sahan konkurssista. Onkohan tukkipuun hinta päässyt karkaamaan jo liian korkeaksi? Elävä sahateollisuus olisi hyvä menekin kannalta.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 6,917)