Keskustelut Puukauppa Metsäyhtiöt olleet passiivisia metsänomistajia kohtaan

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 46)
  • Metsäyhtiöt olleet passiivisia metsänomistajia kohtaan

    Metsäyhtiöt valittelevat huonoa puuntarjontaa ja esittävät keppiä puunmyyntiin.
    Olisiko myös peiliin katsomisen paikka?
    Maaseudun Tulevaisuuden mukaan metsäyhtiöiden yhteydenotot metsänomistajiin ovat vähentyneet kolmasosaan kymmenessä vuodessa.
    Nyt enää 4-6% metsänomistajista ollaan oltu yhteydessä.
    Vastaavasti metsänhoitoyhdistysten aktiivisuus on kasvanut.
    Metsäyhtiöiden osto-organisaatiot ovat jo niin pieniä, ettei asiakasyhteydenpitoon ole enää riittävästi resursseja.

  • Ammatti Raivooja

    Tulevaisuuden puupula ja kasvun tyrehtyminen on ihan oikea ongelma. Meillä on paljon kasvamassa koska ikäluokissa 20-40 vuotta on paljon puuta tulossa. Tuon verran ajassa taaksepäin on ollut sitä tekemisen meininkiä metsissä. Nyt tuosta ajasta on tekemisen määrä puolittunut.

    Otsosta oliko n.100 ihmistä joutumassa kilometritehtaalle. Oikeesti niiku työmäärää olisi mutta silti ajetaan alas tälläistä ammattilaisten instituutiota. Puun markkinoille saamiseksi minä peruisin nämä irtisanomiset ja pakottaisin vaikka 20 vuotta ilman käyttöilmoituksia olleet tilat tekemään metsäsuunnitelman. Karkeasti jos 30% ei tee mitään niin se olisi 200 000 tilaa. Jos metsäsuunnitelma maksaisi sen ka 700e niin se olisi 140miljoonaa. Siinä olisi mukava raippavero hoitamattomille ja työllistäisi 2800 henkilötyövuotta. Helpottaisi kummasti puun tuloa markkinoille mutta pakko ei olisi myydä mitään ja tuollainen summa ei olisi edes mitenkää kohtuuton.

    MJO

    Onko ammatti raivaaja itse joutumassa kilometritehtaalle, kun on noin paljon intoa jopa pakolla muita hoitamaan metsiään.

    Älä pelkää. Yksikään sellutehdas ei ole pysähtynyt (ei edes päiväksi), koska metsänomistajat eivät ole suostuneet myymään puuta.

    Pokara

    Raivooja – todista nyt ihmeessä, missä meillä on puupula???

    Kuitupuuerille ei saa edes tarjousta ellei suurin osa ole koivukuitua. Kukaan ei osta! Enää ei edes energiapuuksi kelpaa. Puun kasvu on inventointien mukaan vain kiihtynyt. Kasvu ehtii vielä lisääntyä saman verran kuin ensimmäinen lisäinvestointi tarvitsee puuta. Sen verran hitaita nämä tehdasprojektit ovat. Mutta muistetaan samalla, että vielä ei teollisuus ole oikeasti lisännyt yhtään puun reaalikysyntää. Huhuja tehdasinvestoinneista vain pyöritellään. Huhut ei vielä lisää puun käyttöä.

    Ihme on jos teollisuus ei saa muutamaa miljoonaa mottia puuta lisää tästä maasta, kun se oikeasti vaivautuu tekemään edes vähän omaakin ostotyötä.

    Ammatti Raivooja

    Puupulaa ei varmasti ole tällä päivämäärällä. Vuoteen 2017 mennessä lisäys on 10 miljoonaa eli viidenneksen enemmän kuin nyt. Yksityismetsistä ostettiin 31 miljoonaa viime vuonna vaikka kaikki lisäys ei tulekaan yksityismetsiin niin onhan tuo kova lisäys.

    Kestävästi tehtävien hakkuiden määrä kun nousee 100 miljoonaan vuodessa niin sillä määrällä voitaisiin korvata tuontienergiaa 3 miljardin edestä. Jotta tuohon lukuun olisi mahdollista päästä aika sin taannoin 2030 niin taimikonhoitopinta-alat pitäisi nostaa 360 000hehtaariin. Nyt tehdään jotain vähän alle 200 000. Neljäsosa metsäpinta-alasta eli 5 miljoonaa hehtaaria on sellaisia, joissa ei ole tehty mitään toimenpiteitä 30 vuoteen. Ei näihin päästä ilman, että niitä, jotka eivät nyt tee mitään pakoteta mukaan tähän ”Suomi kuntoon” -projektiin. Suomi nousee vain taloudellisen toimeliaisuuden myötä ja tarjonta luo myös investointeja niinkuin nyttenkin.

    MJO

    Raivooja:
    Kestävästi tehtävien hakkuiden määrä kun nousee 100 miljoonaan vuodessa niin sillä määrällä voitaisiin korvata tuontienergiaa 3 miljardin edestä.

    Minä veikkaan. Jos kestävien hakkuiden mahdollisuus nousisi 100 miljoonaan vuodessa, niin kuitupuun hinta olisi 10e/m3 ja sama marina jatkuisi puupulasta ja hinnasta.

    Timppa

    Tuolta puhelimesta tulee kaikenlaisia myyntitarjouksia. On lehtiä, on sijoitusneuvontaa, ym. Itse vastaan aina kohteliaasti, etten osta mitään. Jos joku outo metsäyhtiöstä sattuisi soittamaan, niin vastaus olisi tietenkin sama. Harva haluaa olla tekemisissä tyypin kanssa, jonka äänen vain kuulee.

    Yksi ryhmä on sellaiset, jotka ilmoittavat, että teidän alueellanne tehdään sellaista tai tällaista remonttia ja nyt olisi mahdollisuus saada työ tehtyä halvalla. Nämäkin tarjoukset vievät uskottavuutta kaikelta suoramarkkinoinnilta.

    En siis usko, että metsäyhtiöiden henkilökohtaisella suoramarkkinoinnilla saavutettaisiin merkittävää tulosta. Jos tosissaan olisi tarvetta saada puuta enemmän maailmalle, mitä ei siis nykyään todellakaan ole, niin ilmeisestikin MHY-porukka olisi avainasemassa.

    Pokara

    Mihin tulee 10 miljoonaa lisää puunkäyttöä vuoteen 2017 mennessä?

    Äänekosken tehdas lisää puun käyttöä heidän omien nettisivujen ilmoituksen mukaan n. 4 milj. m3. Pieni kaneetti vielä tuohon, että samaisella nettisivulla lukee, että puu hankintaan PÄÄOSIN Suomesta. Siinä mielessä rehelliset sivut. Kuopio ja Kemijärvi ei ole vielä edes lähtökuopissa. 10 milj. ????

    Ammatti Raivooja

    Kymin sellutehtaan laajennus 0.8miljoonaa, valmistuu syksyllä sekä Varkauden kartonkitehdas ottaa miljoona kuutiota havukuitua mutta laskee koivun kysyntää mutta koivun kysyntä, oliko 0,5 miljoonaa ei pitäisi laskea sillä sitä jätetään sen verran tuomatta Venäjältä. Suomessahan koivu ei riitä. Vlt linja 250 000 kuusi ja koivutukkia ja lisäksi tukkia pitää ostaa lisää, että sellutehtaat saavat kaiken kuidun. Sahatavaran ja vanerintuotantomäärät onkin jo nousussa. Biotehtaita on rakenteilla useampia, niihin uppoaa. Metsälehden etusivuilla lukee, että kaikki investoinnit mukaan lukien kemijärvi ja Kuopio niin lisäystä tulisi 14 miljoonaa. Samalta sivulta kun kattoo niin keski-suomessa ei ole hakattavissa oleva ylimääräistä kuin 2 miljoonaa ja Kuopiossa 1,65milioonaa, että ei sitä puuta nyt niin paljoa. Tämä nyt saatu puiden kasvu hurja kasvu on otetaan nyt turvemaiden ojituksilta ja tulevaisuudessa tällästä kasvusykäystä ei ole enää tulossa vaan nykyisen tason säilyttäminen pitää tehdä olemassa olevilla hehtaareilla ja tämä hoitamattomuus pommi onkin suurin uhka aktiivimetsänomistajan tilipussille kun heiltä subventoidaan kun korjuukulut hoitamattomista ovat suuremmat ja naurettavan pienellä kantohinnalla ei taas puuta liiku.

    MaalaisSeppo

    Ammatti raivooja on taas vauhdissa. Pakkomyyntien suhteen kai pitäisi hänen mukaansa kiiresti ryhtyä toimenpiteisiin, vaikka Äänekosken biotehtaasta ei ole vielä edes tehty lopullista päätöstä. Jos tehdas tulee, niin kolme kasvukautta ehtii olla vielä välissä, eli odotusaikana kertyy jo muutama 10 miljoonaa mottia.

    Joillekin on vaikeä ymmärtää, että elämme markkinataloudessa. Tämä suotakoon myös metsänomistajille. Myös metsäfirmojen pitäisi tämä tajuta.

    Visakallo

    Kyllähän se niin on, ettei pakolla saavuteta koskaan toivottuja tuloksia.
    Se on jo nyt nähty luonnonsuojelussa, ja se sama nähtäisiin puukaupassakin.
    Vapaaehtoisuus yhdistettynä taitavaan markkinointiin johtaa aina parhainpaan lopputulokseen ja kaiken lisäksi kokonaisedullisesti.
    Ajatelkaapa vaikkapa 90-luvun väkisin tehtyä valkoselkätikan suojelua. Rahaa paloi silloin hirveästi, vanhat lehtipuut kaadettiin ”aavistushakkuilla”, tikkoja ammuttiin tuhatmäärin, ja metsänomistajille jäi ikuinen katkeruus.
    Jos olisi silloin anettu metsänomistajille markoissa kymppitonni onnistuneesta valkoselkätikan pesinnästä, rahaa olisi mennyt vain promille siitä mitä sitä meni, ja tikkoja olisi nyt paljon enemmän.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 46)