Niin, ja taisi olla Hesarissa, että olisi kuitenkin olemassa metsänomistajan vapaus valita vanhan ja uuden vaihtoehdon välillä. Nähtäväksi jää mitä tapahtuu.

Eihän sitä avausta ampunut kukaan. Saati viestintuojaa. Ihan hyvää keskustelua pitkät pätkät.

Siinä vaan tapahtui ns. Anton-ilmiö, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Aloittaja Puuntakunen rupesi heittelemään totuuksina omia tunnetilojaan. Fiilispohjalta stetsonista, kuten sanotaan.

Moni on luopunut jo työn teosta verotuksen takia.

Vero alella lähtisi talous nousuun. Kekkosta tulee jo ikävä.

Toistaiseksi kaavailut verotuksen muuttamisesta tiivistyvät luonnoksen seuraavassa kohdassa:

”Strategisten päämäärien saavuttamiseksi on onnistuttava seuraavissa asioissa:
Luomme edellytykset yritysmäisten metsäelinkeinojen harjoittamiselle muun muassa verotusta uudistamalla ja tilarakennetta parantamalla.
–
Verotuksen keinoin kannustamme tilakoon kasvuun sekä yritysmäiseen ja aktiiviseen metsätalouden harjoittamiseen.
–
Luomme edellytyksiä kannattavalle metsätalouden harjoittamiselle ja metsänhoidon investoinneille sekä poistamme yritysmäisen metsäelinkeinojen harjoittamisen säädöspohjaisia esteitä.”

Nuo ovat kauniita ja periaatteessa kannatettavia asioita, mutta toistonkin uhalla peräänkuulutan konkreettisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Poliittisessa puheessa kannustaminen yleensä tarkoittaa jotain muuta kuin kannustamisella perinteisesti tarkoitetaan. Metsätaloudessa hyvä esimerkki ”kannustimesta” on puun pakkomyyntivero. Minua kannustaa puun myyntiin jo nyt se, että se on ainoa keino saada metsästä tuottoa. Ja koska omaa ja velkarahaa olen resursseihin nähden kohtuullisen määrän metsään sitonut, tuottoa tarvitaan.

Käsite ”yritysmäinen” toistuu usein. Mitä se tarkoittaa ja kuka sen määrittelee?

Raportissa todetaan, ettei ainakaan 2020 mennessä puun käytön ennusteta kasvavan, joten teollisuuden puuhuolto ei liene vaarassa nykyisellä tuotantopohjallakaan. Omistus kaupunkilaistuu, mutta samalla omistajien koulutustaso nousee ja kiinnostus tuottoon säilyy. Missään ei ole osoitettu, että teollisuuden tuotantoa olisi puun saaatavuus haitannut, kun viimeisen 10 vuoden aikana lopputuotteiden kysyntä on vähentynyt. Tarjonnan parantamisessa kyse onkin hinnan laskusta, vaikkei sitä suoraan sanotakaan. Tämä on siis pakko kompensoida tehokkaammalla tuotannolla eli tilakoon kasvulla ja puun myyjien nykyistä paremmalla osaamisella. Ok, mutta mitkä siis ovat keinot tämän kuvion hallinnassa?

Tuossa puhuttiin tilarakenteen parantamisesta. Mitenköhän sitä verotuksen keinoin voidaan muuttaa?

Alla ehdotuksia:

A) Pienmetsänomistamisen vero, sanotaanko vaikka 500€/ha,a

B) kiinteistöveron ulottaminen metsämaahan, sanotaanko vaikka 1,5% verohallinnon vuosittain vahvistamista arvoista. Hiukka sukua kohdalle A)

C) heikosti hoidetun puuston rangaistusvero, mhyn pakotetaan antamaan metsäkeskukselle lausunto, jossa ilmoitetaan tehdyt hoitotyöt. Jos ei ole hoitotöitä tehty, laitetaan vaikka 1000€ vuotuinen rangaistusvero.

D) heikon kasvun vero perustuen vuotuisen laserkeilauksen kasvuprosentteihin. Jos ei ole kasvua vähintään 5mottia/ha, niin laitetaan vaikka 100e,a maapohjan heikkokasvuisuusveroa.

Jos ei tässä vaiheessa ala *tuttamaan, niin ei koskaan.

En viitsi jatkaa tätä enempää.

Verotuksella ei aikaansaada kuin lisää kilpailukyvyttömyyttä, joka on Suomessa älyttömän kokoisten julkisten menojen kattamisella itseaiheutettu.

JULKISIA MENOJA on pakko saada alemmaksi. Vastustan kategorisesti kaikkien julkisten menojen nostoa. Katsokaa Hesarin artikkeli tänään Lappeenrannan mielenterveyshoidosta, miten se muutettiin asiakaslähtöiseksi. Siinä on tekemisen meininkiä.

Mutta Suomessa poliittinen munattomuus, myös naisilla, on valittu toimintamalli eikä mikään tule muuttumaan kuin pakon edessä. Vielä ei ole tarpeeksi kriisitunnelmaa. Liian moni saa palkkaansa verotuloista.