Aika outo veto Toloppa. Kai sitä jokainen kirjanpitoa metsätaloudestaan tekee. Minä en käytä enää muita kuin Omaveron valmista pohjaa. Muutama vuosi sitten käytin Metsä-W ohjelmaa mutta kun se loppui en ole uutta alkanut enää maksaa. Toloppakin säästyisi laskuvirheiltä noilla valmisohjelmilla mutta taitaa olla turhaa kun ei ole laskettavaakaan.

Annan kertomus on ehkä aika yleinenkin. Mainittu puhelin esimerkkinä menee selkeästi kokonaan mt:n vähennykseen, jos siinä on työssä tarvittava ominaisuus, ja toisessa yks.käytössä olevassa ei. Sama pätee kaikkeen muuhunkin : nelivetoinen lava-auto alveineen kokonaan kun talossa on muu kauppakassi jne…

Hyvä atk kp-ohjelma, tositteet järjestyksessä ja kirjausperiaatteen ymmärtäminen, niin ohjelma laskee ja hoitaa loput. Onnistut varmasti.

Todennäköisesti on päivitettävänä uuteen kauteen. Sitä vielä tarvita. Groupiltakin tulee yhteenveto vasta tämän kuun loppupuolella.

Annalta hyvä ja aktiivinen kysely tärkeästä aiheesta. Verotuksessahan se lopullinen tili  kullekin vuodelle tehdään.

Jostain syystä metsänhoito ja veroilmoituskin on saanut sellaisen leiman, jotta rakettitiedettä ne ovat. Hoidon osalta kun ei ole oikeaa ja väärää enää nykyään, ja tekemisen kautta oppii lisää. Veroilmoitus on yksinkertainen ja kuten jo täällä mainittu, Omaverossa lomakkeen voi täyttää ja lähettää.

Tulonhankkimiseen liittyvät kulut, se olennee se opettavin osio johon mainitsen joitakin ajatuksia omalta kohdalta. Etämetsänomistajana (>500km) ja aktiivisena tekijänä näitä on tullut mietittyä. Vanhemmilta hankitut metsät olleet omistuksessa sen 20 vuotta.

1. Tiet kuntoon ja vuosipoistoja tekemään. Poistot on niin hitaita, jotta ne on hyvä saada rullaamaan heti alkuunsa ja hyvässä kunnossa olevat tiet palvelevat vuodesta toiseen.

2. Tarpeellinen varasto ja majoitustila jollekin palstalle. Tämä on nyt jo helpompi hoitaa kuntoon, kun laki muuttui vuoden vaihteessa. Näistä kulut vähennyksiin suoraan tai poistojen kautta. Tämä sijoitus maksaa itsensä takaisin hyvin nopeasti, jos itse hoitaa istutukset ja raivauksia.

3. Luotettava auto, joka palvelee myös metsätalouden tarpeita. Itse hankin uuden ja ajan sen 300tkm ennen vaihtoa. Kilometrikohtainen kulu lasketaan toteutuneiden kulujen avulla vuosittain (laskelman tekeminen ekan vuoden jälkeen vie aikaa pari tuntia, kun on Excelit jo valmiina). Jauhiaisen verokirjan esimerkki pitää paikkansa, testattu useaan otteeseen verottajan kanssa, kun on pyydetty näyttämään eur/km laskelma. Tässä on siis mukana auton hankintakulun laskennallinen vuosipoisto.

-24 vuodelle km kuluksi näkyi tulevan 0,31 eur/km, kun 35t km tuli autolla vuoden aikaan liikuttua, vuonna -23 km kulu oli 0,34 eur/km. n. 12t eur/a vuosikulut jakaantuu seuraavasti: Polttoaineet 1/3, yleiskutut  (vakuutukset, verot, renkaat, huollot  jne) 1/3 ja poisto 1/3. Auton hankintahinta v. 2018 oli <70 t eur.

4. Raivurit, muut sahat ja vaatetus kuntoon ja kunnon vehkeet kerralla. Nämä ovat pitkäaikaisia hankintoja ja näissä ei ole syytä kitsastella, se hankitaan mikä tarvitaan. Olipa tulonhankkimismenona aikanaan 2 kpl lehtipuhaltimiakin – tein niistä rakeistetun tuhkan ja salpietarien levittimen ja ajoin ne niissä hommissa loppuun. Osa istutusputkista on nykyään ArGrow-putkia, suosittelen ken varsinkin mäntyjä istuttaa.

5. Mönkijälle on monenmoista käyttöä. Itsellä se on ollut kalustossa ja siihen liitetty kärry vinsseineen. Hankintapuuta tienvarteen jonkin verran, reilusti lannoituksia käsipelillä ja tietysti taimien ja välineiden kuljetukset istutuksille ja raivauksille. Näitä tilan sisäisiä siirtymisiä tulee yllättävän paljon vuoden mittaan. Menipä aikanaan auton perävaunukin kalustoon, muuta käyttöä sille kun ei ollut osoittaa kun mönkijän ja tarvikkeiden kuljetusta sekä niiden säilytystä – kuomuvaunu on siis tarvikkeiden (ml. bensat) varasto kaupungissa asuessa. Perävaunun veto nostaa auton polttoaineen kulutusta ja se tulee huomioitua, kun auton km-kulu perustuu toteutuneisiin kustannuksiin.

6. Tuhka,- ja kasvatuslannoitukset kannattaa tehdä. Itse päädyin näiden maksimaaliseen toteutukseen mm. siksi, jotta tuhkan vaikutusaika on pitkä – lähes metsänomistajuuden pituinen ja rämemänniköt sai  hyvään kasvuun. Salpietarit siksi, jotta olemassa oleva pinta-ala tuottaa sen minkä pystyy, tarve lisämaan hankinnalle ei silloin ole niin ajankohtainen. Näistä kertyy jonkin verran vähennyksiä.

7. Puhelimet, printterit yms. vähennyksiin 50%, jos 100% ei tunnu perustellulta.

8. Menovarauksen käyttö positiivisen tuloksen puskurina. Verottaja tekee 5% vähennyksen positiivisesta tuloksesta. Mielestäni on edullisempaa tehdä silloin tällöin positiivinen tulos, jos se kerran on väistämättä tulossa, ja hyödyntää tuo 5% alennus. Negatiivisessa ja nollatuloksessa sitä ei pääse hyödyntämään.

9. Työhuonevähennyksen käyttö ohjeiden mukaan.

Ja lopuksi 10§. Sukupolvenvaihdokset.

Näihin on monia lähestymistapoja ka syitäkin. Perintö on sitten se viimeinen vaihtoehto. Useastikin ennen perintöä voi olla hoitokotivaihe. Ja ken sinne kotinsa perustaa, tulee laitettua tilille omaisuudestaan josta sitä hoitomaksun suuruutta lasketaan. Metsätilallisen osaltakin metsän tuotto otetaan hoitomaksuissa huomioon, vaikka runkoakaan sieltä ei myydä. Jos metsäomaisuuden myy, saadut kaupparahat omalla tilillä eivät tule otetuksi huomioon hoitomaksujen suuruutta laskettaessa.

Laskennallinen vuosipoisto? Itse käytin 25%, ja sitten myöhemmin annoin itselle kertoa, jotta jossain verottajan sivujen syövereissä on siihenkin ohjeet. Verottajan luku taisi olla uudelle hankinnalle aluksi jotain 15% luokkaa.

Verottaja ei asiasta huomauttanut, kun vuosien varrella lie sen kolme kertaa laskelmia tarkastellut.