› Keskustelut › Tekniikka › Metsävaunu sit kun mä rikastun?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 74)
1 2 3 … 6 7 8

  • Metsävaunu sit kun mä rikastun?

    Lähetetty: 7.2.2016, 20:49

    Minulla on hoidossani pari metsäpalstaa. Korjuukelpoisuus toisella osin kesällä ja toisella talvella. Nyt jos menee lisäpalstoista tekemäni tarjoukset läpi niin jatkossa olisi hoidettavana enemmänkin (n. 50 ha), kuviot yhdessä ikäjakaumaltaan muuten ”tavoitteellisen kehitysluokkajakauman” mukaista paitsi että ne uudistuskypsät kuviot puuttuvat. Ensiharvennuksia olisi tehtävä näillä kaikilla palstoilla seuraavien vuosien aikana, harvennushakkuita alkaa olla vasta kymmenen-viidentoista vuoden päästä.

    Omat kalkyylini sanovat tässä kohden, että jos teetän pystykauppana niin voi olla ettei tule tiliä laisinkaan. Ja jos itse teen ja vieraalla ajatan niin pitkän ajomatkan takia voipi olla ettei siitäkään tule tiliä. Joten vaihtoehdoksi jäisi tehdä itse.

    Pystyisin tekemään niitä ensiharvennuksia itse nyt noin 1 ha/syksy ja 1 ha/kevät ja muutaman vuoden päästä -jos kristallipalloon on luottamista- noin 2 ha/syksy ja 2 ha/kevät. Arvelen että saisin kaiken tehtyä suht koht metsäsuunnitelman mukaisessa aikataulussa.

    Ostin 60-70 -lukujen vaihteessa valmistetun traktorin hyvästä kodista aikomuksenani käyttää vehjettä lähinnä takalanan kanssa lumitöihin ja levittää soraa metsäteille etukuormaajalla. Hydrauliikan tuotto 26,4 litraa/min 150 bar paineella.

    Pelkään, että minua rupeaa kuormaimettoman rankakärryni naama kyllästyttämään jo ennen viidettä sataa rankamottia.

    Mitä vehkeitä olisi taloudellisesti kohtuulliseen lopputulokseen pääsemiseksi järjellistä hankkia? Nollatulos pidemmällä aikavälillä (5-10 v) riittäisi jos periaatteena olisi, että lyhentäisin hankintahakkuutuloilla kalustohankintojen poistot.

    Uusi metsäkuormain vaatii ilmeisesti ärhäkämmän hydrauliikan kuin mitä traktoristani löytyy? Metsävinssi taitaisi olla enemmän tukkisavotalle (joka ei vielä ole ajankohtainen)? Liian uuden traktorin ostaminen saattaisi viedä taloudellisen tuloksen miinuspuolelle.

    Tekijä
    Metsäjaakko
    Teema Tekniikka Tekniikka
  • Jätkä pätkät 12.2.2016, 18:49

    On vielä hämärän peitossa, miksi Jesse tekee metsässä kuormaa juontokouralla kärryyn, kun hän ei kuitenkaan saa sitä kärryä traktorilla liikkeelle?
    Teoriassa tietty hän pistää kärryn narulla hinaukseen, jolloin se tulee mukkelehtaa siellä perässä.
    Ainakaan ei tunnu järkenältä, että aina irroitetaan juontokoura, että saadaan kärry perään.

    jees h-valta 12.2.2016, 19:05

    Ehkä se on teknisesti tumpelolle isokin ongelma se kouran irroitus. En pidä kovin suurena ongelmana. Joskus jätän metsään tai pudotan kotiin ennen kärryn hakua. Riippuu matkasta. Kovin pitkältä en edes tee yhdistelmänä hommaa. Itseasiassa tyhjän kärryn saisin kulkemaan kouran paikallaan ollessakin. Mutta kun tätä puuhaa on kuitenkin vuositasolla hyvinkin alle kymmenen kuormaa ei kannata tehdä juttuja liian vaikeiksi. Tienaan työlleni jokatapauksessa hyvän tuntipalkan verrattuna kaupalliseen talon lämmitykseen. Ja metsään jätettäessä koura vartoaa yleensä siinä mihin olen suunnitellut kärrin jättäväni täyttöä varten. Kun letkuissa on vielä merkit mihin minkäkin laittaa ei edes käyttötapa muutu. Tosin kovin pieni on sekin murhe.

    Jätkä pätkät 12.2.2016, 19:46

    Kyllä tuo niin näpertelyltä kuullostaa, että täysin ymmärrän hydraylisen työntövarren ja kolmannen kynnen puuttumisen, samoin kuin hydraylisen käännön ja lumiketjujen puuttumisen.
    Kympin tuntipalkka traktorin kanssa puljaamisesta jää todella pieneksi, varsinkin kun lasketaan sivukustannuksetkin mukaan.
    Taitaa kuulua sen kympin etumerkiksi miinus?

    oksapuu 12.2.2016, 20:11

    Juontokourasta…

    Juontokoura on hyvä e-puu ja risusavotassa, lyhyellä kuljetusmatkalla.
    Neliveto toimii samalla etupainona, ketjut suojaa renkaita ja auttaa
    ”liukkaalla”.
    Nostokorkeutta saa kun laittaa nostovarrenpultit yläasentoreikään, nostokynkän kierretapit lyhyeksi ja hydraulisen työntövarren.

    Metsäreki tarvitsee tosiaan sen tartuntakahvan.
    Juontokoura on erinomainen peli puuhastelijalle… 🙂

    jees h-valta 12.2.2016, 20:47

    Todella näpertelyä on lämmittää 200m2 pohjapinta-alan huusholli muutaman kympin traktorin naftoilla. Maksan muuten verot siitäkin.
    Tämä sitä koura/kärryosiota. Ensiharvennuksia sitten aina silloin tällöin kun sopivaa aikaa päätyöltä saa. Nytkin niitä metsään.fi:n mukaan vartoilee jo kymmeniä hehtaareja. Usean tuhatlappusen vuosihyödystä on kaikkine veroetuineen kyse etten sanoisi traktorikalustoakaan ollenkaan huonoksi metsätalouden kalustoksi. Myös toinen auto kuuluu kalustoon. Että näpertely on mukavaa ja taloudellisestikkin antoisaa. Ei siinä nysväämisen pienet vivahde-erot paina sitä eikä tätä.

    Jätkä pätkät 12.2.2016, 21:12

    jeesus kerskui käyttävänsä juontokouraa myös istutuskohtien muokkaamiseen!
    Siinä jos missä menee touhu nysväämiseksi. Tuntemissani omatoimisissa metsänomistajissa on aika moni, joka on laikuttanut uudistuskohteitaan kantokoukulla, joka sentään on siihen lähes tarkoitettu, mutta lopettaneensa sellaisen kannattamattomana puuhana.

    oksapuu 12.2.2016, 21:35

    Niin…

    Täällä meillä kaivinkoneurakoitsija laskuttaa 13,5tn koneella 50€/h + alv, tuo jos mikä on mielestäni halpaa…

    jees h-valta 13.2.2016, 16:58

    Ensinkin en aio todella laikuttaa tai paremminkin mätästää kuin joskus satunnaisesti alle 0,3ha:n pienaukkoja joita silloin tällöin myrskyt sun muut toukat tekee. Siihen taas jo koneen siirto turhaa kustannusta. Tuo esimerkkini oli vain erään typerään väitteeseen vastinetta joka ei saa kouraa maahan asti. Ja tosiaan, kouria on monenlaisia. Tuskin millään kolmioskrapalla mitään aikaan saakkaan. Mutta kun on jo kuokan malliin tehty koura sillä mätäs kääntyy näppärästi. Ei sillä ole tarkoitus kuin pintakunttaa hiukan kiepauttaa. Ja lehtipuun mätästys kolmen metrin välein joten sekin aika harvakseltaan kun kuopitaan.
    Muut tehdään hehtaaritaksalla sovittuun kurssiin.

    Jätkä pätkät 15.2.2016, 12:07

    Kaikssa juontokourissa on täsmälleen sama geometria, käyttää niitä harjavallassa tai espoossa. Kaksisakaraisella kouralla ei tee mitään ja jos kouralla pystyy maatarepimään, se ei samoilla asetuksilla nouse koura täynnä kuin juuri ja juuri irti maasta.
    Katselin uusien juontokourien hintoja hydr käännöllä ja lisäksi työntövarrella ja toden totta – paketin hinnalla saa jo jonkinlaisen kärry / kuormainyhdistelmän käytettynä.
    Jos Traktori on sellainen, että siinä istuin kääntyy ympäri ja jalatkin mahtuvat taakse – (sellaisia ohjaamoita on vain muutamissa traktoreissa), niin siitä vaan. Äkkiä luettelisin 05- sarjan Volvo BM valmetit, Ursuksen ja Zetorin.
    Itse laittaisin kuormaimen taka-akselisovituksella ja keulaan kahva kouralle siirron aikana käytettäväksi. Edut: Painoa traktorin takapyörille. Paljon vakaampi kuormatessa. Kärryn nivelaisan kanssa voi peruuttamalla ottaa ulottuvuutta sivuille päin. Pinolla voi peruuttaa nosturin lähes kiinni pinoon, pitkän tavaran pinoamisessa merkittävä etu.
    Haitat: palstalla ei voi siirtymistä tehdä niin, että koura on kuormatilassa.
    Kuormaimen pitäisi pyörähtää täysi ympyrä. Kouran pitäisi pyöriä rajattomasti. Ulottuvuutta pitäisi olla mahdollisimman paljon. Tukijalkojen pitää jaksaa nostaa traktorin takapyörät ilmaan. = Nostovoima väh 2500 kg metrin varrella.
    Jonkun pitää opettaa kuorman tekoa ja pinon tekoa.

    Jätkä pätkät 15.2.2016, 12:46

    Kyllä tuossa kuormatilan täyttämisessä on omat jipponsa, kuten myös pinon teossa. Meillä on ollut kavereita, jotka ovat jo muutaman vuoden aikana käyttäneet kuormainta, mutta viiden päivän kurssin lopuksi sanoivat, että ehdottomasti kannatti käydä opissa.
    Muutenhan sitä jäisi jessen asteelle.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 74)
1 2 3 … 6 7 8