› Keskustelut › Tekniikka › Metsävaunu sit kun mä rikastun?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 74)
1 2 3 4 5 6 7 8

  • Metsävaunu sit kun mä rikastun?

    Lähetetty: 7.2.2016, 20:49

    Minulla on hoidossani pari metsäpalstaa. Korjuukelpoisuus toisella osin kesällä ja toisella talvella. Nyt jos menee lisäpalstoista tekemäni tarjoukset läpi niin jatkossa olisi hoidettavana enemmänkin (n. 50 ha), kuviot yhdessä ikäjakaumaltaan muuten ”tavoitteellisen kehitysluokkajakauman” mukaista paitsi että ne uudistuskypsät kuviot puuttuvat. Ensiharvennuksia olisi tehtävä näillä kaikilla palstoilla seuraavien vuosien aikana, harvennushakkuita alkaa olla vasta kymmenen-viidentoista vuoden päästä.

    Omat kalkyylini sanovat tässä kohden, että jos teetän pystykauppana niin voi olla ettei tule tiliä laisinkaan. Ja jos itse teen ja vieraalla ajatan niin pitkän ajomatkan takia voipi olla ettei siitäkään tule tiliä. Joten vaihtoehdoksi jäisi tehdä itse.

    Pystyisin tekemään niitä ensiharvennuksia itse nyt noin 1 ha/syksy ja 1 ha/kevät ja muutaman vuoden päästä -jos kristallipalloon on luottamista- noin 2 ha/syksy ja 2 ha/kevät. Arvelen että saisin kaiken tehtyä suht koht metsäsuunnitelman mukaisessa aikataulussa.

    Ostin 60-70 -lukujen vaihteessa valmistetun traktorin hyvästä kodista aikomuksenani käyttää vehjettä lähinnä takalanan kanssa lumitöihin ja levittää soraa metsäteille etukuormaajalla. Hydrauliikan tuotto 26,4 litraa/min 150 bar paineella.

    Pelkään, että minua rupeaa kuormaimettoman rankakärryni naama kyllästyttämään jo ennen viidettä sataa rankamottia.

    Mitä vehkeitä olisi taloudellisesti kohtuulliseen lopputulokseen pääsemiseksi järjellistä hankkia? Nollatulos pidemmällä aikavälillä (5-10 v) riittäisi jos periaatteena olisi, että lyhentäisin hankintahakkuutuloilla kalustohankintojen poistot.

    Uusi metsäkuormain vaatii ilmeisesti ärhäkämmän hydrauliikan kuin mitä traktoristani löytyy? Metsävinssi taitaisi olla enemmän tukkisavotalle (joka ei vielä ole ajankohtainen)? Liian uuden traktorin ostaminen saattaisi viedä taloudellisen tuloksen miinuspuolelle.

    Tekijä
    Metsäjaakko
    Teema Tekniikka Tekniikka
  • Jani 9.2.2016, 18:48

    joo vieläkin jäi vähän hämärän peittoon että miten se liittyi asiaan mutta kuitenkin. Urakoitsijoita ja heidän käytössä olevia koneita ja niiden kustannuksia ei oikein kannattane verrata isäntälinjan koneisiin ja niiden kannattavuuteen.

    MIKANDER 9.2.2016, 19:09

    Isäntälinjankoneella voit ajella ihanmitä tahdot
    Omissa puskissa Jos olet urkoitsija työntiljaa
    vaatii kaluston ei millään vanhoilla romuilla
    Sinne pääse duuniin pitää olla europäästöt
    kunnossa rypsiöljyttankissa purutmukana
    Öljynkeruseen Urakoinissa taksat on
    poljettu alas tekijöitä piisaa maksajia
    puuttuu pelistä

    Jätkä pätkät 9.2.2016, 20:33

    ” /Palvelut/Profiili/?userId=1425
    RE: Metsävaunu sit kun mä rikastun?
    joo vieläkin jäi vähän hämärän peittoon että miten se liittyi asiaan mutta kuitenkin. Urakoitsijoita ja heidän käytössä olevia koneita ja niiden kustannuksia ei oikein kannattane verrata isäntälinjan koneisiin ja niiden kannattavuuteen.
    Lähetetty: 1 h, 29 min sitten
    Lähettäjä: Jani ”
    Tuo on kyllä tahallista haluttomuutta käsittää edes vertailla.
    – Kun urakoitsija ajaa 5 e / kuutio ja isäntälinjan koneilla pääsee jopa 5 mottiin tunnissa, niin Bruttoansio on 25 e / tunti.
    Kun omalla kalustolla ajaa, niin kai jonkinlainen käsitys on sen käyttökustannuksista. Ainakin minulla syntyy aina muuttuvia kustannuksia, kun ajelen traktorillani. Pohjana on tietenkin kiinteät kustannukset, jotka eivät ole riippuvaisia käyttömääristä.
    Nytkin odottelen sähkömiestä käymään, kun latauksen merkkivalo palaa koko ajan. Kyse on kontaktihäiriöstä ja pärjään, kun lataan akkua silloin tällöin. Myös valoja pitäisi rempata, metsässä aina joskus oksat tai risut räpsivät valaisimiin.
    Kun traktorihommassa kuluu polttoainetta, vaihdetaan joskus öljyä ja suodattimia, putoaa joku sokka ja tappi metsään, puhkeaa letku tms, menee huomattava osa ”ansiosta” muuttuviin kustannuksiin, joista ei tarvitse välittää, jos käytetään urakoitsijaa.

    topintam 9.2.2016, 20:34

    Jätkäpätkän mainitsema traktorin 10l/h on käyttökuluissa hiukkasen yläkanttiin.

    Jehulla ajon reilusti energiapuuta ja kulutukseksi 4,8l/h, valmet traktoripohjainen vehjes painaa kuitenkin 12 000kg , epäilempä että valmet 805 kärri 6000kg liikkuu vielä vähemmällä.

    Samalla jehuksella hakkaan energiapuukourralla 2,5l/h. 20l kanisterilla heiluu pitkälle iltaan.

    Että ei sen vaunun kans ainakaan vararikkoon kuluissa pääse jos sen jotenkin saa kaupasta ulos. Eikä voi tietää sitäkään että arvo tuppaa kaksinkertaistumaan. 2004 ostin 6t eur ja nyt näyttää pyynnit olevan yli 10t eur mikä lie totuus sitten ?

    Jätkä pätkät 9.2.2016, 20:57

    Meillä puutavaran ajossa 605 Vallu vei säännöllisesti kahdeksan litraa / tunti.
    Vaikka joskus kone säilyttää nimellisesti hintansa, on siihen sidottu pääoma kuitenkin jostain pois ja näin ollen sillekin pitää laskea korko. Eli jos on maksettu kone, mutta vekselivetoinen auto, on korkotappio se vekselikorko.
    Muistaakseni Jehujakin melko aktiivisesti korjailtiin silloin, kun ne olivat urakkakäytössä.

    Jani 10.2.2016, 08:16

    Jos urakoitsijat todella ajaa tuolla 5€ kiinto hinnalla ensharvennuksesta tulevaa puutavaraa ilman muita taksoja on sekin varteenotettava vaihtoehto. Mutta löytyykö tuollainen joka kylältä, joutaako/lähteekö ajamaan myös pienemmät erät (luonnon tuhot jne), minkälaiset on urakoitsijoiden taksat tulevaisuudessa kun kyllästyvät ”pohjaan painettuihin hintoihin”?

    Ainakin omalla kohalla nuo raktorin muut kustannukset on ollu minimaalisia. Omalla kalustolla ei ole myöskään sidottu urakoitsijan aikatauluihin ja kuten edellä taittiin jo todeta on on traktori (ja metsäperävaunu) hyödyllinen kapistus muissakin töissä, joista muuten joutus maksamaan vieraalle.

    Jokainen tekee miten tykkää, mutta maksan ite mieluummin omaa kalustoa josta saa tarvittaessa pääoman irti suht nopealla aikataululla, kuin vieraalle jolloin nuo rahat on menetetty pysyvästi. Ja kaikki hauskuushan jää pois jos vieraalla ajattaa. 😉

    Metsuri motokuski 10.2.2016, 11:51

    Tervetuloa Jani tänne metsäsektorille vaikka urakoimaan. Tuolla taksalla se työnteko onkin todella hauskaa. Toivottavsti et pety sillä onhan sinulla kalustoa jonka voi todella nopeasti reailsoida jos hauskuus loppuu. 🙂

    Jani 10.2.2016, 12:42

    Nii no puhuin lähinnä omissa metissä ajelemisesta. Jätän urakoinnit suosiolla muille, tuolla meikän kalustolla vois urakointikäytössä hauskuus loppua äkkiä. Normi palkkatyölle pienimuotoset omien hankintapuitten ajot on mukavaa vaihtelua.

    Harrastustoimintaahan tämä metsänkasvatus on muutenkin varsinkin jos puhutaan pienistä alle sadan hehtaarin tiloista. Tämä taitaa olla yksi niistä harvoista harrastuksista joka maksaa pitkässä juoksussa itsensä takaisin korkojen kera ja jolla voi perustella edes jotenkin useimpien mielestä järjettömiä konehankintoja (isojen poikien leluja). Ihmiset tuhlaa rahojaan paljon turhempaankin eikä niitä saa ikinä takasin. Mehtäkärryn ja traktorin hankinta on edes jollain tavalla kannattavaa, vaikka ei silläkään rikastumaan pääse.

    Jätkä pätkät 10.2.2016, 14:06

    Sopivilla traktori / metsävarusteet yhdistelmällä kyllä myös pystyy ihan miehekkäisiin ajosuorituksii hyvissä olosuhteissa.
    Erään työkaverin sivubisnes oli hiekan / soran myynti. Hän avasi uuden ottoalueen hiekkakankaalle, jossa oli kakkoskehitysluokan männikkö. Siis kaikki pois ja kuntta kasalle kantoineen.
    Hakkasin hänelle ne puut n. kolmosiksi, hyville kourakasoille, aluspuiden päälle ja kasan toinen pää tasan.
    Hän ajoi puut 605 – vallulla, telikärryllä ja Hakki- 2400 A – kuormaimella. Aikaa kului yksi työpäivä ja puuta kertyi 150 kiintoa. Ajorytmi oli n. 4 kuormaa tunnissa.(Laskin n. 18 kiintoa tunnissa)
    Ajomatka oli 0 – 200 m.
    Nosturin käyttöä on syytä harjoitella ihan oikein opettelumielessä ja olisi tosi hyvä, jos kokenut käyttäjä alussa antaisi hieman vihjeitä, Harvennuspalstalla vihjeet pitäisi tulla jo kasojen tekijälle, sitten vinkki mihin kohtaan kuormaimen torni kannattaa pysäyttää, sitten kourallisten sijoittelu kuormatilaan ja lopuksi pinon tekojärjestys.

    Salonpoika 10.2.2016, 19:57

    Jokaisen tekomiehen pitäisi päästä (joutua) joskus ajamaan vaikka ensiharvennukselta omia tekojaan. Silloin näkisi parhaiten miten puut pitäisi tehdä tai ainakin miten niitä ei missään tapauksessa pitäisi kasata. Entimuinoin vanhat miehet sanoi ettei koskaan pidä ottaa kuorintaurakkaa itse hakkaamista puista……

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 74)
1 2 3 4 5 6 7 8