› Keskustelut › Tekniikka › Metsävaunu sit kun mä rikastun?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 74)
1 2 3 4 … 6 7 8

  • Metsävaunu sit kun mä rikastun?

    Lähetetty: 7.2.2016, 20:49

    Minulla on hoidossani pari metsäpalstaa. Korjuukelpoisuus toisella osin kesällä ja toisella talvella. Nyt jos menee lisäpalstoista tekemäni tarjoukset läpi niin jatkossa olisi hoidettavana enemmänkin (n. 50 ha), kuviot yhdessä ikäjakaumaltaan muuten ”tavoitteellisen kehitysluokkajakauman” mukaista paitsi että ne uudistuskypsät kuviot puuttuvat. Ensiharvennuksia olisi tehtävä näillä kaikilla palstoilla seuraavien vuosien aikana, harvennushakkuita alkaa olla vasta kymmenen-viidentoista vuoden päästä.

    Omat kalkyylini sanovat tässä kohden, että jos teetän pystykauppana niin voi olla ettei tule tiliä laisinkaan. Ja jos itse teen ja vieraalla ajatan niin pitkän ajomatkan takia voipi olla ettei siitäkään tule tiliä. Joten vaihtoehdoksi jäisi tehdä itse.

    Pystyisin tekemään niitä ensiharvennuksia itse nyt noin 1 ha/syksy ja 1 ha/kevät ja muutaman vuoden päästä -jos kristallipalloon on luottamista- noin 2 ha/syksy ja 2 ha/kevät. Arvelen että saisin kaiken tehtyä suht koht metsäsuunnitelman mukaisessa aikataulussa.

    Ostin 60-70 -lukujen vaihteessa valmistetun traktorin hyvästä kodista aikomuksenani käyttää vehjettä lähinnä takalanan kanssa lumitöihin ja levittää soraa metsäteille etukuormaajalla. Hydrauliikan tuotto 26,4 litraa/min 150 bar paineella.

    Pelkään, että minua rupeaa kuormaimettoman rankakärryni naama kyllästyttämään jo ennen viidettä sataa rankamottia.

    Mitä vehkeitä olisi taloudellisesti kohtuulliseen lopputulokseen pääsemiseksi järjellistä hankkia? Nollatulos pidemmällä aikavälillä (5-10 v) riittäisi jos periaatteena olisi, että lyhentäisin hankintahakkuutuloilla kalustohankintojen poistot.

    Uusi metsäkuormain vaatii ilmeisesti ärhäkämmän hydrauliikan kuin mitä traktoristani löytyy? Metsävinssi taitaisi olla enemmän tukkisavotalle (joka ei vielä ole ajankohtainen)? Liian uuden traktorin ostaminen saattaisi viedä taloudellisen tuloksen miinuspuolelle.

    Tekijä
    Metsäjaakko
    Teema Tekniikka Tekniikka
  • Jätkä pätkät 9.2.2016, 14:54

    Mikander on ihan oikeassa tuossa kustannusjutussa. Traktotori, telikärry ja käypänen nosturi aisalle kustantaa äkkiä halpoinakin 10 000 erkkiä.
    Kuitenkin Volvo BM Valmetin nostolaitteissa juontokoura vakiotyöntövarrella on sellainen vehje, että jos se ottaa kasan hangessa maasta, ei sillä pinoa tehdä, saati kuormata kärryyn. Jos kouralla vie yhtä paljon kuin metsäkärryllä, niin kärry on korkeintaan mönkijälle tehty.
    Hydr. työntövarrella saimme lähes kaksi metriä korkeaa pinoa.
    Me ajoimme juontokouralla aukosta, kasvatushakkuusta, paksulla lumella ja ilman lunta. (Paras teho sillä saatiin pylväiden ajossa, pisimmät pylväät 22 metriä, etupainoja n. 300 kg. Eipä niitä silakkapuntarilla olisi mihinkään saanutkaan)
    Ja nastaketjut kaikissa pyörissä!

    Jani 9.2.2016, 15:32

    ei nyt 6000 mottia sentään tarvihe olla ajua jotta kärryn ja rattorin hankinta kannattaa. kuitenkin kaikkien kulujen jälkeen kuidun kuutiohinnan ero on vielä yli 10€/m3 vaikka harvennuksen yhteyteen saisi päätehakkuu kuvionkin pystykauppana myydessä. Varsinkin pienemmillä tiloilla tuo päätehakkuun saaminen harvennuksen yhteyteen ei aina onnistu jolloin ero vielä isompi. Kympin erollakin 20K€ yhistelmän hankintahinta on kuitattu jo 2000 motin jälkeen, ja omistuksessasi on vielä arvokasta kalustoa.

    Vajaalla kympillä saa jo kohtuu hyvän käytetyn 4wd traktorin ja pikkasen reilulla kympillä saa jo uuden 5 metrisen kuormaimen aisakäännöllisellä telikärryllä ja vielä alvitkin saa noista hinnoista takasin (ainakin kärryn osalta)

    Tuo juontokourakin varmaan asiallinen peli jos ajomatkat lyhyviä ja maastot helppoja.

    jees h-valta 9.2.2016, 15:49

    Janin kannalla myös ja enhän minäkään isompaa savottaa edes ala juontokoura-ajatuksella. Kyllä kärryn hankinta aika lähellä viistää mutta kun ei paljon poltinpuuta kummempaa savottaa tee kuin satunnaisesti niin vielä on pärjätty. Viime keväänä reilu hehtaarin ensiharvennus tuli tehtyä kun kohde rajoittui tiehen. Sen vielä juontokouralla laittoi tien poskeen. Kertymäkin sentään aika vaatimaton ja maasto kohtuullinen.

    kuusessa ollaan 9.2.2016, 16:16

    http://www.metsa-saamanen.fi/tuotteet/farma/farma-ct-38/
    http://www.metsa-saamanen.fi/tuotteet/country/country-480/
    http://www.tomaskjellman.fi/pdf/Metsaesite_2004_2.pdf
    http://www.turunkonekeskus.fi/tuotteet/maatalouskoneet/sami-metsaperavaunu-kuormain-yhdistelma.html

    Tuossa jotain tuollaisen tuoton takavetotraktorin koukkuun sopivaa. Ja lyhyelläkin nosturilla pärjää, jos kerran puusto on pienirunkoista, kasaaminen uran varteen onnistuu silloin.

    Jätkä pätkät 9.2.2016, 16:39

    Ettäkö ajamalla tienaa / säästää kympin motti! HUHHUH
    Kun urakoitsija Lahden seudulla ajaa ensiharvennustakin vitosella motti.
    Kyllä itseään voi kusettaa asettamalla hinnat ”sopiviksi”, mutta pientä rajaa. Traktori syö pelkästään polttoainetta kympin tunnissa.
    Kun sillä kelkkoo viisi mottia, on helppo laskea, kuinka hyvää bisnestä se on.
    Uskokaa hyvät ihmiset, että kolmimetrisen hakkuu ajouran varteen kasoihin on puolta hitaampaa kuin n. vitosen hakkuu palstalle. Pitkällä puomilla on merkityksensä.

    Jätkä pätkät 9.2.2016, 16:48

    Metsäjaakolle huomauttaisin, että jos laitat hydrayliikkaa tarvitsevan nosturin tms traktorisi perään, on siitä syytä ruuvata painetta parikymmentä baria enemmän, eli 170.
    Metsässä ajelussa etukuormaajasta ei ole kuin haittaa, ellei siihen ratustele juontokouraa.
    Onko TR nelikko vai takapotku?

    Jani 9.2.2016, 17:15

    ite ajoin tuommosella 3,8 farmalla 7 vuoden hankintapuut, jonka jälkeen lähti vaihtoon -> kuormain oli aina liian lyhkänen.

    Nykyään 5,2m Oniar jolla puiden kuskaaminen huomattavasti mukavampaa pitemmän kuormaimen, leveämpien renkaiden ja aisankäännön ansiosta. Hinnassakaan ei eroa ole kuin pari tonnia.

    Toki jos takavedolla lähtee leikkimään mehtäkärryn kanssa kannattaa varmaan ottaa pienin mahdollinen.?

    En jaksa uskoa että pienemmät rattorit syö kymppiä tunnissa. Ite lisäsin savotan aikana kympin pytyn polttoöljyä joka päivä ennen ajuun lähtöä ja keskimäärin tais 4 tuntia tulla ajua päivässä. polttoainemittarin viisari pysyi koko urakan ajan samoilla seuduilla ja tuli ajettua kuitenkin toistasataa kiintoa. Toki jos ajelee jatkuvasti kaasu pohjassa saahan sitä kulumaan enemmän ja urakoitsijoiden käytössä olevat jättiläiset onkin sitten asia erikseen 😉 . Vetojuhtana toimi 665 valmet.

    Miten Lahen urakoitsija ja sen taksat muuten liittyy asiaan? :/

    Jani 9.2.2016, 17:16

    —

    kuusessa ollaan 9.2.2016, 17:25

    Juu, onhan pitkän kuidun hakaaminen kevyttä, mutta silloin ajokonemiehen pitäisi olla ajamassa puut pois mahd pian…niitä kolmen rangan riukukasoja kun pirullinen löytää lumen alta. Jos meinaa kasata isommiksi nipuiksi, onkin selkeesti kolmosen hakkuuta raskaampaa.

    Ja jos on tarkoitus pari hehtaaria syksyllä ja keväällä hakata, sen tekee kolmosenakin. Jos ajattaa pitkäpuomisella metsäkoneella, kolmosen voi kasata palstalle, sillä kymppimetrisellä nosturilla ja 20 metrin uravälillä joka kasaan ulottuu. Eikä ensiharvennuksesta tule yleensä tukkeja. Kolmoskasoihin merkkikeppi kuitunauhalla, silloin ajokonemies viheltelee onnellisena ajaessaan ja mottihinta on halvempi kuin riukuja keräillessä.

    Jätkä pätkät 9.2.2016, 18:12

    ” /Palvelut/Profiili/?userId=1425
    RE: Metsävaunu sit kun mä rikastun?
    —

    Sisältöä on muokattu
    Lähetetty: 22 min sitten
    Lähettäjä: Jani ”
    Lahen urakoitsija on yhtiö, jossa on useita koneketjuja, eli tietää kyllä millä hinnalla pystyy ajamaan kannattavasti.
    Meillä on ollut käytössä 7,5 metrin puomi ja nivelaisa, jolla sai lähes metrin lisää, kun antoi kärryn kallistua.
    Toki palstalle voi kolmosta hakata, mutta 20 metrin uravälillä jää 5 – 6 metrin alue, johon ei voi kasaa tehdä.
    On muistettava, että nosturin torni on lähes ajouran keskellä.
    Ei kannattaisi suurennella eri vaiheita hakkuutyömaalla. Näitä on tehty sadoittain.
    Suurin savotta, jota olin hakkaamassa kolme vuotta, oli vanha suurpaloalue, jjoka oli aikanaan palanut. Pinta-ala oli pyöreät 6000 hehtaaria. Ei tarvinnut iltaisin pohtia, mihin aamusella pitää lähteä. (Kesällä parhaimmillaan yöllä kahdelta alkoi Partner parkumaan)

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 74)
1 2 3 4 … 6 7 8