Keskustelut Metsänhoito Metsäväki on vanhoillista!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 43)
  • Metsäväki on vanhoillista!

    Metsäalan tilaisuuksissa käydessäni minua ihmetyttää,miten van-
    hoillista porukka on vielä vuonna 2012.
    Lehtijutuissa muistetaan hehkuttaa miten tärkeitä metsän monimuotoisuus ja luontoarvot ovat metsänomistajalle.Valokuvassa poseerataan vanhassa metsässä.Kuvauksen jälkeen voikin moto saapua hakkaamaan se aukoksi.
    Tosielämässä luonto asiat muistetaan vain juhlapuheissa!Monellako uudistus alalla on edes minimi määrää jättöpuita?Tärkeät luonto kohteet tuhotaan,tai korkeintaan jätetään muutama m2 lähteen tai vastaavan ympärille.
    Eräällä taimikon hoito kurssilla sattui surkuhupaisa tapaus:
    Oli pari metrinen männyn taimikko ja harvennusta esiteltiin.Koko viiden hehtaarin alueella suurin puu oli 5 metrinen,7-8 cm paksuinen mänty,latvassa pieni tupsu oksia.Valta puuston alla kasvaneena sillä oli ikää n.100 vuotta.
    Kurssin pitäjä halusi esitellä taitojaan,vai mikä lie ajatus ollut?Hän alkoi sahata mäntyä poikki.Tylsä terä vain savusi,kun sahaaja painoi sitä kovaa puuta vasten.Hiki virtasi pullean sahaajan keholla ja tarjosi hän terää puuhun puolelta jos toiseltakin.Kotvan ähellettyään sai hän männyn nurin.Olipahan sekin maiseman rumennus korjattu pois!Samaan aikaan järjestäjä organisaatioiden mainos kamppanjoissa hehkutetaan monimuotoista metsäluontoa!
    Kyllä metsä väen olisi jo aika tulla tälle vuosituhannelle ja huomioida luonto arvoja,edes vähän.
    .

  • Puun takaa

    Kyllä minä olen omien kokemusteni perusteella Timpan kanssa samaa mieltä. Lauri Vaaralla on omat vaikuttimensa, ja ne jääköön omaan arvoonsa. Leevin vaikuttimista taas en tiedä.

    Leevi Sytky

    L.Vaara antaa keskustelun aihetta ainakin. Onhan Timppa oikeassa sikäli, kuten hän omista kasvuistaan kertoo, että 35-40 ikäinen puusto kasvaa n. 5-10 kuutiota/ha. Mutta puuston ollessa vielä taimivakassa, kasvu on n. nolla.

    Puun takaa

    Rane kirjoitti myös täyttä asiaa. Lahden kaupungin metsissä on myös menossa oikea järjettömyyden episodi. Luontoväki ei ole antanut kaataa, -eikä edes harventaa vanhoja kuusikoita, ja nyt kirjanpainajat tappavat kaupunkilaisten virkistysmetsät pystyyn. No,- Lahden kaupungin talous on menossa kiihtyvällä vauhdilla kohti vararikkoa, ja silloin kaupungin metsätkin joudutaan realisoimaan samalla kuin Lahti-Energiakin.

    hemputtaja

    ## L.Vaara antaa keskustelun aihetta ainakin. Onhan Timppa oikeassa sikäli, kuten hän omista kasvuistaan kertoo, että 35-40 ikäinen puusto kasvaa n. 5-10 kuutiota/ha. Mutta puuston ollessa vielä taimivakassa, kasvu on n. nolla.
    Lähetetty: 11 h, 16 min sitten
    lähettäjä: Leevi Sytky ##

    Nollahan se, taimivakassa. Kyllähän tuo on tiedossa. Ja rääppönen se on pienen taimen kuutiokasvu alkuvuosinaan. Kyllähän sekin on tiedossa ja tutkimattakin.

    Oleellista on , että asutuskeskuksien höpsövehreät eivät tajua asiasta höykäsen pöläystä ja heille tieto on järkyttävä (on jo näyttöä). Kuulostaa uskomattomalta, mutta näin se vain menee.

    Eivät raukat edes tajua ihmetellä, että mistä ne hoitorästit oikein tulivat, jos taimet eivät kasva ja aukkohakkuu on ihan tuhoamista.

    Tarkoitushakuista kusetusta koko homma. Jätetään kertomatta, että ei se sen kummemmin kasva luonnon taimikaan.

    ——

    Ja vanhoillinen olen. Viimeisen päälle. Hirsipuunkin käyttöönottoa olen kaipaillut silloin tällöin. Vanha, hyvä ja halpa käytäntö.

    Timppa

    Sitä minä tarkoitin, että hyvin perattu noin 1500 runkoa/ha oleva 32-vuotias metsä kasvaa todistetusti sen 11 m3/ha/v ja että L.V. väittää, että jatkuvan kasvatuksen metsä kasvaa kuten 35-40-vuotias kasvatusmetsä. Siis sen jatkuvan kasvatuksen metsänkin pitäisi kasvaa 11 m3/ha/v. Kasvaako?

    Varmasti päästään hoitamattomissa tiheiköissä suurempiinkin kasvuihin kunnes poistuma kasvaa suureksi. Siitä ei siis meidän tapauksessamme ole kysymys.

    Timppa

    Sitä minä tarkoitin, että hyvin perattu noin 1500 runkoa/ha oleva 32-vuotias metsä kasvaa todistetusti sen 11 m3/ha/v ja että L.V. väittää, että jatkuvan kasvatuksen metsä kasvaa kuten 35-40-vuotias kasvatusmetsä. Siis sen jatkuvan kasvatuksen metsänkin pitäisi kasvaa 11 m3/ha/v. Kasvaako?

    Varmasti päästään hoitamattomissa tiheiköissä suurempiinkin kasvuihin kunnes poistuma kasvaa suureksi. Siitä ei siis meidän tapauksessamme ole kysymys.

    Gla

    Aika etäisesti liittyy Lauri Vaaran kirjoitus tähän otsikkoon, mutta emme kai anna sen häiritä.

    Saako joku kirjoituksen linkitettyä tai kopioitua tänne? Itse en sitä hesarin sivuilta löydä.

    Ilmeisesti aihe on kuitenkin sama, jota ko. herran kanssa käsiteltiin vanhallakin palstalla. Hänen mukaansa pääosa kasvun lisäyksestä johtuu hoitamattomuudesta eli ylitiheiden kuvioiden suuresta kuutiomääräisestä kasvusta. Kun kysyin tarkennusta tähän, sain Vaaralta väitteen lähdetiedon. Siinä ylitiheys oli mainittu yhtenä monista kasvun lisäyksen syistä. Mistään ei ilmennyt, että tuo tekijä olisi pääasiallinen tai muita mainittuja tekijöitä merkittävämpi vaikuttava asia.

    Gla

    Rane: ”Esimerkiksi radiosta on tullut viime aikoina useampikin ohjelma jossa ”luontoihmiset” valittavat miten metsät on risukoita ja taimikoita joissa on vaikea kulkea.Siis täällä Kajaanissa.
    No,kun hirmuisella metakalla on Kajaanin kaupungin alueella rauhoitettu Talaskangas-Sopenmäki alue niin miksi ei voi mennä sinne hakemaan risuista vapaata luontoelämystä?
    Syy on se että luontoporukan vaatimuksesta alueelle johtavat metsätiet ”maisemoitiin.Sinne pitäisi siis kävellä.Liian vaivalloista ja risuja löytyy sieltäkin joten antaa olla ja jatketaan valitusta. ”

    En jaksa uskoa, että valituksessa pointti olisi teiden puuttuminen. Enemmänkin kyse on siitä, että vanhan metsän hakkuussa tuhotaan tehokkaasti luontotyyppi ja totuttu, miellyttävä metsämaisema muuttuu havainnoitsijan näkökulmasta lopullisesti. Sikäli arvostelu on oikeutettua, mutta edustaa vain hyvin suppeata osatotuutta. Faktahan on, että me tarvitsemme tehokasta tuotantoa ja mikä olisikaan parempaa sellaista kuin uusiutuvan raaka-aineen ja energian tuotanto. Hankaloittamalla tätä hankaloituu moni muukin asia. Ilmeisesti monet pitävät valheellisesti itsestäänselvyytenä olemassa olevia hyviä asioita. Näissä vihreiden risukoita koskevissa surkutteluissakin voisi joskus tarkastella hiukan isompia kokonaisuuksia ja esittää vaihtoehtoa kotimaiselle, uusiutuvaa raaka-ainetta ja energiaa edustavalle tehotuotannolle.

    hemputtaja

    Gla:n pyynnöstä. Varoitan kuitenkin kopioin sen nettikeskustelusta ja alk.per. kopioija on ns ”pimeevihree”. Voi siis olla omia virityksiä.

    Siinä Edellä oli myös kirjoitus, jossa oli paljon enemmän järkeä kuin tässä Vaaran julistuksessa.
    ===========
    ### ”Ve­li-Pek­ka Jär­ve­läi­nen esit­ti mie­li­pi­de­si­vun kir­joi­tuk­ses­saan (HS 18. 9.) met­sän­kä­sit­te­lys­tä ja met­sä­lain­sää­dän­nös­tä väit­tei­tä, jot­ka an­ta­vat ai­het­ta huo­mau­tuk­siin.

    Olen yh­tä miel­tä sii­tä, et­tä vii­me vuo­si­sa­dan al­ku­puo­lel­ta (vuo­del­ta 1917) pe­räi­sin ole­vat met­sä­lain­sää­dän­nön pe­ri­aat­teet pyr­ki­vät tur­vaa­maan puun­tuo­tok­sen ja met­sä­luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den. Sii­nä tar­koi­tuk­ses­sa sää­dök­set kiel­si­vät avo­hak­kuun met­sän­hä­vi­tyk­se­nä. Met­sän­hä­vi­tys mää­ri­tel­tiin met­sän luon­tai­sen uu­dis­tu­mi­sen vaa­ran­ta­mi­sek­si.

    Avo­hak­kuu voi­tiin sal­lia met­sän­omis­ta­jan ano­muk­ses­ta, jos met­sä­lau­ta­kun­ta hy­väk­syi ano­muk­sen. Hy­väk­sy­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä oli va­kuu­den aset­ta­mi­nen vil­je­ly­kus­tan­nus­ten mak­sa­mis­ta var­ten.###

    JATKUU SEURAAVASSA VIESTISSÄ

    hemputtaja

    Tässäpä loppupätkä Vaaran mielipiteesta/Hesari.
    =======
    ### Avo­hak­kuun kiel­tä­vää la­kia alet­tiin 1950-lu­vul­ta al­kaen tul­ki­ta avo­hak­kuu­ta ja met­sän­vil­je­lyä vaa­ti­va­na la­ki­na. Vää­rin­tul­kin­ta lail­lis­tet­tiin vuo­den 1996 met­sä­lail­la.

    Vii­me vuo­siin saak­ka on väi­tet­ty, et­tä Suo­men met­sä­va­ro­jen kas­vu on avo­hak­kuit­ten ja met­sän­vil­je­lyn an­sio­ta. Jär­ve­läi­nen­kin il­mai­si sen epä­suo­ras­ti.

    Osoi­tin vuo­den 2010 tut­ki­muk­ses­sa­ni, et­tä kaik­kien vuo­teen 2007 saak­ka teh­ty­jen met­sän­vil­je­ly­jen kes­ki­mää­räi­nen kas­vu oli vain noin puo­let maan met­sien kes­ki­mää­räi­ses­tä kas­vus­ta. Sen ym­mär­tää hel­pos­ti, sil­lä jos met­säs­sä ei ole puu­ta, ei ole kas­vua­kaan, ja vaik­ka tai­mik­ko pe­rus­te­taan he­ti hak­kuun jäl­keen, kes­tää 35–40 vuot­ta en­nen kuin tai­mi­kon kas­vu saa­vut­taa kas­vu­pai­kan kes­ki­mää­räi­sen ti­la­vuus­kas­vun.

    Avo­hak­kuut ja met­sän­vil­je­lyt ovat siis vas­toin met­sä­am­mat­ti­mies­ten väit­tei­tä alen­ta­neet met­sien kes­ki­mää­räis­tä kas­vua. Aiem­mas­ta poi­ke­ten tuo­reim­pia met­sien in­ven­toin­nin tie­to­ja jul­kis­tet­taes­sa ei enää vii­tat­tu­kaan te­hok­kaan met­sän­vil­je­lyn kas­vua li­sää­vään vai­ku­tuk­seen.

    Met­sien kas­vun li­säyk­set tu­le­vat – yl­lä­tys, yl­lä­tys – huo­nos­ta met­sän­hoi­dos­ta. Kun nuor­ten met­sien har­ven­nuk­set on lai­min­lyö­ty, nii­hin on kart­tu­nut run­sas puu­va­ras­to, ja mi­tä enem­män met­säs­sä on puu­ta, si­tä suu­rem­pi on puus­ton ti­la­vuus­kas­vu. Toi­nen kas­vua li­sän­nyt te­ki­jä on met­säo­ji­tus.

    Myös met­sän­tut­ki­mus­lai­tok­sen jul­kai­sus­sa Met­sät muut­tu­vat vuo­del­ta 2011 met­sien kas­vun li­säyk­set se­li­te­tään en­si­si­jas­sa nuo­riin met­siin syn­ty­nei­den hak­kuu­sääs­tö­jen an­siok­si. Met­sän­vil­je­lyä kas­vun li­säyk­sen te­ki­jä­nä ei mai­ni­ta lain­kaan.

    Lauri Vaara, maatalous- ja metsätieteiden tohtori
    28.9.2012 Helsingin Sanomat” ###

    Ettäö semmoista on ilmassa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 43)